Päevvee!
Terveisiä täältä Malagan aurinkorannoilta, lähden sinne takaisin Suomeen kunhan nuo ampumahiiihdon ”ämmän” kisat alkaa ja varsinkin, kun tuo Mäkäräinen aloittaa urakkansa. Sitä täällä innokkaana odotellaan!
Nousimme aamulla, sen jälkeen kun olimme tarpeeksi tuolla rännässä räpiköineet, niin mielikuvituksemme finnair 10, taksfree ostosten kautta aurinkorantojen lämpöön. Tosin emme käyneet kuin K- ja S-marketissa ja siellä eräässä nimeltä mainitsemattomassa marketissa.
Noh, lensimme n. 4-6 h (taisi oikeastaan mennä vain tunti) , kunnes saavuimme Malagan rannoille, tunnelmallisen musiikin ja trooppisen ruuan kera. Seuraavassa näettekin kuva satoa ja ottakaahan opiksenne että kun oikein alkaa vituttaa, niin mielikuvituksella saa aikaan ihmeitä. ….ja jopa hyvää apetta!
Lähdenkin tästä nauttimaan etelän hetelmistä! Muistakaa, arkikin voi olla juhlaa, kun sen vain ottaa juhlana.
Jotain nuudelia, kasviksia ja lihaahan tuossa näyttäisi olevan ja oli samperin tulista! mutta ei niin tulista kuin kokin kertomuksen mukaan olisi saattanut olla 😀
Jos ette ole sattuneet katsomaan telvisiota ja sää ennustajia, niin ottakaa pihalle mentäessä viikonloppuna saappaat mukaan. Muuten jalkanne kastuvat ja jollei ole lääkepulloa mukana niin tulee pian snuva. Silloin on vaikeaa olla toisten ihmisten seurassa. Ihme ettei tuo minun sihteerikköni pode sitä, sen jälkeen kun on saanut lapiollisen jäävettä saappaaseensa. En kyllä ymmärrä sitä heitto tarkuutta. heh.
Taas pieni kuvaus esteellisyydestä; Olimme ylittämässä lumista ja vaikea kulkuista suojatietä, kun sivusta alkoivat samaan aikaan ylittämään kolme henkilöä tietä. Yksi oli nuori sähköpyörätuolilla kulkeva henkilö, jonka en usko kauaa vempeleellä ajelleen, varovaisuudestaan päätellen. Samaiselta puolelta lähti rouvashenkilö ylittämään katua, yhtäkkiä tuikaten tämän nuorenherran eteen joka oli keskittynyt tien ylipääsyyn, huomattava vauhti kärryssä, tilanteeseen nähden. Kolmantena tuli mies polkupyörän kanssa. Tilanne kehkeytyi siten, että poika vahingossa osui naiseen ja pyöräilijä melkein poikaan. Rouvan kielenkäyttöä en kehtaa edes kuvailla, ja saratellen hän poistuikin paikalta jättäen nuorenherran tappelemaan kärrynsä kanssa. Onneksi tilanteessa mukana ollut pyöräilijä ja vastaantullut kävelijä, avustajani avulla saivat pojan turvallisesti yli autotien. Jos minulla olisi ollut oma kärry olisin lähtenyt seuraamaan pojan kulkua. Oli se sen verran harrastajan näköistä touhua. Ja voin sanoa, että ei meikäläinenkään mikään mestari ajaja ole.
Tässä näemme, kuinka esteellisyys ja esteettömyys kohtaavat toisensa arkipäivässä. En nyt enempää näin viikonlopun alussa viitsi saarnata, mutta toivon ettei tällaiset tilanteet enää toistuisi. Otetaan siis kaikki huomioon liikenteessä, esimerkiksi se tosiasia ettei näitä kulkupelejä niin vain jarruteta. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua kaikille, liikenteessä ja muualla oleville! Ja eläkää ihmisiksi.
Lähdenkin tästä seuraamaan kisoja, joita onkin paljon tulossa viikonloppuna. Olkaa siis hyvät ja seuratkaa! Kannustaen suomalaiset voittoon!