Esteettömyysblogi
Rahattoman paskatautinen vappu
1 kommentti
Hyvää vapun jälkeistä olotilaa! Itselläni sellaista vielä ei ole, mutta voi tulla vielä tälle illalle, nimittäin sain vasta tänään vappurahaa.
Eihän se töllöily minultakaan jäänyt tekemättä. Joka minut tuntee, niin tietää sen varmasti. Ensinnäkin kävimme kaupassa vappuaattona, tai joskus silloin, hakemassa kermamunkkia Heinosen leipomosta kun kahvio ei ollut auki. Noh, kuten kaikki varmaan tietää tuon PT-talon keskellä sellainen kulma josta pääsee sisään vain mainitun leipomon toiseen kahvioon. Ja kuinka ollakkaan yritin epätoivoisesti kääntää pyörätuoliani oven suuntaan ja yhtäkkiä kuului vain PAM! Ja siinä seisoin enkä muuta voinut.
Onneksi oli puhelin ja avustaja mukana, tässä tapauksessa se puhelin oli tärkeä ja avustaja sitäkin tärkeämpi. Soitimme taksin, joka saapui melkolailla heti ja purskahti nauramaan, sanoen ”voi perkele sun kanssas!”. Käänsi lautaa sen verran, että sai sen jotenkuten ajokuntoon.
Noh, kun tulimme takaisin talolle munkkien kanssa ja meidän talon Mattimmekin oli paikalla ja hän taas teki ihmeen ja korjasi homman ainakin väliaikaisesti, noin 5 minuutissa. Mainittakoon että erään toisen firman korjaajalta menisi samaan puolisentuntia. En viitsi sanoa mikä firma on kyseessä, koska joudun asioimaan lähiaikoina heidän kanssaan. Ainakin jokainen vammainen sen tietää.
Sitten alkoikin varsinainen show, suoraan sanottuna paskashow! Kolme päivää tuli vettä, jonka jälkeen helpottui ja hain imodiumia. Ja vasta nyt se on sopiva. Aina ei kerinnyt edes pytylle. Housuni ovat siis melkein loppu. Onneksi äsken tuli puhdasta pyykkiä. Mutta pyykkikorissa on jo valmiiksi uusia. Että olen nyt varmasti pyykkikoneen suurkuluttaja. Mainittakoon, että tietyillä aineilla ei ole osuutta asiaan, vaikka niin luulisi.
Sitten vielä vapunaattona kävimme automaatilla ja kuinka ollakaan, eihän siellä mitään rahaa ollutkaan, vaikka niin toivoin. Se kun sitten harmitti, kun ei saanut vappusimaa, nimittäin kovennettua sellaista. Harmitti kyllä melkoisesti. Mutta sitten rupesin nauramaan teidän törttöilyjänne ja nauroin itseni kuralle. Olisikohan se kuratauti johtunut siitä? Heh heh he!
Sairastelua ja törmäilyä
Kommentit pois päältä artikkelissa Sairastelua ja törmäilyä
Päivee vaan taas, kaunista mutta kylmää päivää. Toivoisin, että nämä olisi vapun ilmoja ja ehkä myös pääsiäisen.
Olempas joutunut pitämään suutani kiinni, tai paremminkin auki, nimittäin yskimisen takia. Olin tässä viikon verran kuumeessa ja p-taudissa yhtäaikaa molemmissa. Tikkamäellä tietenkin. Kaiken lisäksi turpailin sormeni oven väliin Metropolissa ja kävin jälleen Tikkamäen ensiavussa, tai mikä apu se nyt sitten onkaan. Oli muuten mukavaa, mutta ne pistelivät niin että tunsin olevani melkein narkomaani. Ja kun näytän käteni, niin poliisit varmaan luulevat että olenkin narkomaani, vaikken sitä ole muuten kuin nesteen puolesta. Meinaan sen a-kaupan tavaran. Kyllä sitä varmaan täytyy loppuviikolla nestettä hakea, ei tässä muuten varmaan selviä viikonlopun yli.
Tässä täytyy jo alkaa kohta suunnittelemaan kekkereitä, kun tulee se pirun yksi lisävuosi täyteen taas tuohon mittariin. Vaikka en minä sitä tunnusta, että niin vanha olen. En piru vieköön tunnusta! Perkele nääs.
Kuten huomaatte, kävin sen nuoremman avustajan kanssa kuvailemassa. Ja kyllä on kirveellä töitä. Ajatelkaa nyt hyvät ihmiset 300 miljoonaa, jota pannaan muutamaan hulluun siltaan, joita ei tarvitse ollenkaan, eihän niitä ole ennenkään tarvinnut. Sen sijaan tarvetta olisi rakentaa vammaisille ja vanhuksille vielä parempia asuntoja. Tämäkin asunto on sanonko mä mikä. Kun ovesta tulee, niin pöytä tulee heti vastaan ja tietokone meinaa lentää ikkunasta pellolle. No ei nyt sentään, pieni liioittelu sallittakoon. Mutta pieniä nämä kämpät ovat. Jos olisi vähän isompia, ei tulisi tällaisia naarmuja ym. kolhuja sen enempää tuoliin kuin seiniinkään. Pitäisi olla vähintään kaksi huonetta jokaisella ennenkuin täällä voisi kunnolla asua ja toimia.
No, miksei se toimi? Kyllä se hankalalta vaikuttaa välillä varsinkin silloin kun henkilökohtaiset avustajat eivät ole paikalla tai lähettyvilläkään. Joskus en ymmärrä mitä nuo talon avustajat tekevät kun heillä on aina kiire. Kuitenkin olen tavannut tai saanut heidät kiinni kahvilta, kun olen pahuuttani lähtenyt perään, kun olen niin pirullinen. Tietysti tarvitsevathan hekin taukoja, mutta kunkatselin yöhoitajia siellä sairaalassa, he tekivät neljään henkeen ison osaston työt. Vielä ottivat siinä sivussa verikokeita ym. aamuksi labralle. Ei lepralle, niinkuin eräs lääkäri heitti. Kun saivat minusta infulenssaviruksen kiinni, lääkäri sanoi minulle kun kysyin mikä minua vaivaa, ”no lepra!” Joka on kokonaan toinen asia. Ja nauroi paskaisen naurun päälle.
Pahus kun en saa kuvia tänne, kun sairaalassa ei saa ottaa kuvia. Olisi taas niin nättien tyttöjen kuvia. En kehtaa kertoa missä asussa ja minkä ikäisiä tytöt olivat, mutta nauttikaa ja eläkää ihmisiksi! Koittakaa välttää suu auki olevia ihmisiä.
Kultaa sekä kunniaaaaa, lauloi aikanaan eräs suomalainen pappi – entäs nyt sitten? Mitähän se nyt veisaa?
Kommentit pois päältä artikkelissa Kultaa sekä kunniaaaaa, lauloi aikanaan eräs suomalainen pappi – entäs nyt sitten? Mitähän se nyt veisaa?
Kaunista päivää!
Ei meinaa tottua kun televisiosta ei tulekaan urheilua 24h vuorokaudessa, noin suurin piirtein. On niinkuin olisi tyhjiö. Onneksi nyt viikonvaihteessa on Lahden Salpausselän kisat, World Cup -kisat, joissa muuten tällä kertaa on kaikki maailman parhaat urheilijat. Joten kannattaa kyllä mennä oikein paikan päälle. Mutta arvatkaa mitä se maksaa.. Invataksikyyti jonkun tuhannen euroa, hotellimajoitus (jotka on jo täytetty) satasia, ja ruokailut siihen vielä päälle kymppejä, ynnä muut juomatarvikkeet, joita saa jopa stadionin kahviosta, myös ns. pimeinä versioina kadulla. Ellei itsellä satu olemaan.
Joten ei kannata ajatellakaan muuta kuin katsella teeveeruutua vaan. ja toivoa parasta. Nyt kun Suomen miehetkin ovat innostuneet hiihtämään vaihteeksi. Kun uhkaavat lopettaa. Ja kun sen lisäksi norjalaisia ja ruotsalaisia ketuttaa kun suomalaisilla ei ole mitään hammastahnoja, joita ei saisi käyttää. Niin kuin eräällä ruotsalaisella kiekkoilijalla, joka jäi sen takia kisojen loppuottelusta pois, kun huomattiin, että on sellaista hammastahnaa, jossa on sitä pirun efedriiniä. Ja suomalaisilla sitä ei vielä olla havaittu. Ainakaan hiihtovuorolla.
Kun viime kerralla ruotsalaiset polttivat suomalaiset, niin onkohan nyt päinvastoin, että suomalaiset polttivat ruotsalaiset? Ja norjalaiset. Tiedä häntä. Nostaako häntää vai laskeeko häntää. Ja niin pois päin.
Nuorista täytyy sanoa, että he pärjäsivät yli kaikkien odotusten. Halfpipe ym. lajeissa. Myöskin pujottelussa ja muissa hiihtolajeissa. Eihän Niskanenkaan kovin vanha vielä ole. Että kyllä se siitä vielä nousee, sanoi että juu.
En tiedä kuinka sitten World Cup menee eteenpäin, kun Marit Björgen uhkaa nyt lopettaa näiden kisojen jälkeen. Toivotaan nyt suomalaisille kaikkea parasta World Cupin suhteen. Ei yksi kulta vielä meille suomalaisille kuitenkaan riitä. Pitää saada vielä kristallia ja sehän on Mäkäräisen ja Saarisen tehtävä tuoda ne. Ettäs sen tiedätte hyvät neidit, vai rouviako jo olette.
No eletään nyt näiden kultiemme kanssa ihmisiksi! Katsotaan mitä Lahdesta saamme kun on kotikenttäetu.
Taidampa joutua syömään hatullisen p***kaa
Kommentit pois päältä artikkelissa Taidampa joutua syömään hatullisen p***kaa
Terve! Vielä kerran niistä olympialaisista. Niistä Putinin näköisistä olympilaisista, kuten lehdistö sanoo. En ole kyllä nyt huomannut yhtäläisyyksiä Putinin ja olympialaisten välillä, mutta niin se lehdistö sanoo. Tiedätte varmaan mikä lehdistö.
Veikkauksia on jos jonkinlaisia. Taidampa hävitä oman veikkaukseni pahemman kerran. Syynä on muistamattomuuteni. En näet muistanut, että olympialajeissa on muitakin lajeja kuin hiihto tai mäkihyppy. Onhan siellä vaikka mitä. Pikaluistelua, sprinttiluistelua, taitoluistelua ym. luistelulajeja. On jopa sellainen juttu kuin jääkiekkoareenan kiertoluistelu, olen joskus vahingossa nähnyt sellaisen. Sitten on hulluja nuoria – anteeks vaan – lumilaudoilla. Ja kumparelasku, joka varmasti tuntuu vanhempana polvissa. Ja vähän vanhempien hullujen kelkkailu, jossa kelkat aina välillä lentää yli laidan. Ja muita tälläisiä ns. sirkuslajeja, puhumattakaan näistä syöksy- ja pujottelusirkuksista.
Kuinkas se vanha sanonta sanoo, että kun huonosti menee, niin leipää ja sirkushuveja. Kyllähän nyt Putin ja kumppanit, meinaan kansainvälinen olympiakomitea, meille nälkäisille tarjoilee. Mutta ei se kovin halpaa ole. Kun kuulemma liput kisoihin maksavat 20-300e, ynnä matkat päälle. Jos nyt sattuu Finnairilta hyvän tarjouksen saamaan, vaikka jonkun peruutuspaikan. Että ei se niin halpaa huvia ole. Meille televisionkatsojille se on vain 7 euroa ja siinä on koko ohjelma ja vähän muutakin ohjelmaa. Ja voi vaihtaa vaikka kanavaa välillä. Heh heh!
Olisihan se mukava käydä siellä. Olisi voinut ottaa vaikka kylpylämatkan, jälkipeleihin. Nehän on aika edullisia. No niin, heh heh, kyllähän he kaikki yrittävät metsästää euroja Venäjälle. Tiedä vaikka liittyisi kohta EU:n, jos huolivat, vaikka ovat kuin kissa ja koira. Meinaan EU ja mainittu olympiamaa.
No empä viitsi enempää. Vaikenen taas joksikin aikaa ja yritän pitää turpani kiinni. Että ovat matkat esteenä, vaikka pääsisikin. Mutta kun puuttuu sitä yhtä, kai arvaatte mitä. Stä puuttuu vähän jokaiselta. Ainakin viikonlopun jälkeen.
No joo, eläkee ihmisiksi ja katselkaa kisoja. Ja naurakaa paskanen nauru kun norjalainen häviää, tai ruotsalainen. Ja etenkin ruotsalainen! Hyvvee viikonvaihdetta!
Miten vältyttäisiin nöyryytykseltä?
Kommentit pois päältä artikkelissa Miten vältyttäisiin nöyryytykseltä?
Terve teille urheileva nuoriso ja vanhempikin väki!
Nythän siellä pääsee jo hihhtelemään kun on tuota lunta ilmestynyt – minun kannaltani valitettavasti. Sillä en pidä lumesta ollenkaan kun se tarttuu pyöriin kiinni ja sotkee kaikki paikat, meinaan sisällä. No, siinähän se tuli taas se kuuluisa aasinsilta.
Nimittäin kun olin kirjoittanut alla olevan artikkelin, rupesin miettimään että mitenkäs Suomen käy jos ne lähtevät kisoihin. Kun ne mokomat eivät pärjää missään, ainakaan miehet. Toivottavasti naiset sentään jollain tavalla pärjäävät. Meinaan vaan että olisiko Suomen sittenkin boikotoitava jollain syyllä kisoja? Vaikka itse en kannata sitä. Mutta säästyisimme suurelta pettymykseltä, meinaan mitalien suhteen. Niitä kun ei varmaankaan tule ainakaan kovin montaa. En kehtaa sanoa, että ei yhtään.
Tästä tulikin mieleen, että miten on mahdollista että Suomea pienempi Slovenia pärjää, heillä on kova mäkijoukkue ja leveällä rintamalla. Ja Suomella on kapea yhden, ellei kahden miehen rintama, jotka vuorottelevat joko kärjen läheisyydessä tai sitten siellä missä ne muut maamiestoverit ja huonommat mäkimiehet ovat – 50. paikkeilla, ellei vieläkin huonommin.
Ja miesten hiihtojoukkue, siinäkin on vain 3-4 hyvää miestä, jotka eivät vielä lämpene yhtään mitään. No jaa mitä lie näyttäneet, se onkin eri asia. Mutta mitään tuloskuntoa he eivät ole näyttäneet. Vai tulevatko tulokset jälkeenpäin? Sanotaanko, että noin 9kk päästä? Ei millään pahalla.
Naiset sen sijaan ovat pärjänneet aika hyvin. Heiltä voi jotain odottaakin, jopa Suomen ainoalta mäkinaiselta voi odottaa jopa yllätyksiä. Nimittäin eihän suomalainen mies suomalaista naista ja niin pois päin.. Ulkomailla meinaan. Ja kun ollaan vielä Venäjällä niin käy niin kuin sille entiselle ukolle, joka joutui torjumaan tytön tarjouksen. En viitsi kertoa kuinka siinä kävi, muuten tämä olisi jo k-18 -juttu.
No, katsotaan nyt sitten kuinka siinä käy. Tähän loppuun sopisi niin hyvin sellainen pilakuva, jossa suomalainen hiihtäjä juoksee naisten perässä ja mäkikotka istuu baarissa ryystämässä kaljaa, kuten eräs tunnettu mäkimies tekeekin. Mutta kun ei sellaista kuvaa ole, niin pitää tyytyä tähän kuvailuun.
Älkääkä nyt pahemmin loukkaantuko, niin urheilun ystävät kuin hiihtojoukkuekaan. Mutta tosiasiahan tämä on, mitä keltaiset lehdet kirjoittavat.
Siinä se taas tälläkertaa mietittäväksi. Ja ehkä naurettavaksikin. Mikäli teidän huumorinkukka kukkii.
Eli katsotaan, sanoi lääkäri verinäytettä ottaessaan.
Seurakuntaa ja päppänöitä
Kommentit pois päältä artikkelissa Seurakuntaa ja päppänöitä
Heippa kaikki blogini ystävät ja viholliset!
Tämän viikon viikonlopuksi pitää tehdä muutama huomio ja antaa herkkuresepti. Olen kuunnellut ohimennessäni kun ev.lut.seurakuntakeskus uusitaan, ja olen kauhunsekaisin tuntein katsellut nimenomaan portaita. Ja kysynkin suoraan seurakunnan johtajilta, että aikovatko he tehdä kunnollisen pääsyn muillekin kuin terveille, vai polkea Jeesuksen sanomaa siinä, että sairaat ja vanhukset tulkoon luokseni. Jos taivaan valtakunnan portaat ovat yhtä hankalat kuin nyt näyttää olevan seurakuntakeskuksella, niin kyllä sinne jää menemättä melkeimpä keneltä hyvänsä. Ei millään pahalla.
Sitten vähän kevyempiin asioihin. Nyt on EuroSport ja muutkin maksulliset kanavat alkaneet lähettämään urheilua oikein roppakaupalla viikonloppuisin. Ja parin viikon päästähän alkaa olympiakisatkin Sotsissa. Tänäkin viikonloppuna on kymmeniä lähetyksiä mm. Australiasta ja Keski-Euroopasta ja Amerikasta. Eri Eurocuppeja ja snookerin MM-kilpailuja ym. Joten siinä tulee nälkä. Annampa tässä pienen vinkin siihen, ettei mainittu olio tule vieraaksi. Tämä on vähän samanlainen kuin pizza, mutta vielä helpommin tehtävissä. Katsoin kellosta aikaa, niin eihän siinä mennyt tuntiakaan, tosin kaapissani oli kyllä valmistusaineita valmiina.
Tässä kuvassa taaimmaisena on juuri leivottuja Nissen Äidin Päppänöitä. Huomatkaa nimi päppänä, se on äitini omakeksimä nimi, ilmeisesti jonkinlainen murresana. Sitä en koskaan kerinnyt kysymään. Välissä on tuttuja joulutorttuja, joiden reseptiä ei varmaankaan tarvitse käydä läpi. Etummaisena on hedelmäsalaatti, joka tälläkertaa koostuu luumusta, viinirypäleistä, appelsiinista, baanaanista ja säilykehedelmäcoctailista. Jäätelöpurkin kokoinen annos tulee maksamaan noin 2,5euroa, että ei ole hinnalla pilattu. Sitten ne päppänät, tälläkertaa niinkuin minä ne tänään tein. Paketillinen voi- tai torttutaikinaa, jaetaan levyt puoliksi ja voidellaan kananmunalla. Päälle tuli hirven säilykelihaa ja osaan meetwurstia ja kebablihaa. Kaikkiin vielä raakaa sipulisippua, tomaatinsiivu ja runsaasti emmentalraastetta. Ja jos on vielä valkosipulia, niin sitäkin voi laittaa. Avustajani unohti sen tänään kokonaan. Ja jokainen voi katsoa vaikka kaappiinsa jos siellä on vanhoja tai kohta vanhentuvia aineksia jotka sopisi täytteeksi. Siis jos ne eivät vielä kävele vastaan. 10 päppänän hinnaksi tuli noin 5 euroa, mutta ilman kallimpaa hirvenlihaa hinta on vieläkin vähemmän.
Näillä eväillä pitäisi jaksaa katsella urheilukilpailuja ym. kilpailuja ja käydä vielä hiihtämässäkin, mikäli kerkiää. Jos haluaa vielä herkutella enemmän, niin suosittelen jotakin hyvää juotavaa, kuten esim. puna- tai valkoviiniä tai limonaatia, nimenomaan lapsille. Se lapsikäsitys on vaan vähän niin ja näin täällä Suomessa.
Mutta eläkee ihmisiksi! Ja nauttikaa 🙂 Ja hyviä kisoja kaikille! Ja muistakaa tulevat olympiakisat, silloin niitä päppänöitä menee enemmänkin, että kannattaa tehdä pakasteeseen.
Vaikenen taas vähäksi aikaa, muuten minä taas auon päätäni, kuten ennenkin.
Montako puulajia löydät kuvasta?
Kommentit pois päältä artikkelissa Montako puulajia löydät kuvasta?
Näin kuumana päivänä voi vaikka katsoa ympärilleen. Esimerkiksi tässä on kuva apuna. Kuinka monta puulajia löydät?
Päivee, on vähän hellettä. Laitoin tähän kuvan, että voitte keskenänne kilpailla, montako puulajiketta löydättte tästä kuvasta ja voitte laittaa vaikkapa palautteena montako löysitte.
Hikoilkaa olkaa hyvä!
Joensuussa tapahtuu vielä tämänkin jälkeen
Kommentit pois päältä artikkelissa Joensuussa tapahtuu vielä tämänkin jälkeen
Päevee vaan kaikki rokkikansalaiset ynnä muut poppikset!
Viihtykäähän täällä meillä Joensuussa, ei tarvitse jäädä ovensuuhun. Vaikka me joensuulaiset kyllä, ainakin monet meistä, häivymme muualle ja vuokraamme asuntomme pop-vuokralaisille. Ainakin muina vuosina on ollut näin. Syynä on kai se hirveän kauhean kamala meteli, mikä tulee tahtoen tai tahtomatta niistä esiintyjistä.
Kyllä Joensuun kaupungin sietäisi tarjota kaupunkilaisilleen maailman suurimman täytekakun kahvin ja teen kera, ja miksei myös jonkun muun, sillä uskon vahvasti, että nämä erilaiset tilaisuudet, alkaen katsomon avajaisista ja jatkuen viestijuoksukisojen kautta popkadulle ja rockfestivaaleihin, tuovat niin paljon euroja Joensuuhun, että talouselämä elää ainakin jo pelkästään näillä euroilla ainakin vuoden. Sitten alkaakin jo uusi ympyrä.
Samaan hengenvetoon on kyllä kiitettävä kaupunkia Parafestin (joka on jo kuukauden päästä!) ottamisesta omakseen. Niiden järjestelyihin menee jonkin verran rahaa, mutta myös tulee rahaa. Hotellihuoneiden järjestelyistä ynnä muista. Jo se, että Joensuun kaupunki on ominut tämän kokonaan itselleen ja Pippurin Artohan siinä on järjestelemässä ja huulta heittämässä. Olen sitä mieltä, että kaupunki ansaitsee kiitoksen tästä ideasta.
Palaampa vielä ajassa taakse päin. Tässä on nyt teille muutamia makupaloja tämänpäiväisestä toriohjelmasta, nimittäin Diabolon SM-kisojen näytöksestä Torilavalta. Huomenna onkin sitten jo Rytmihäiriköitä lavalla ja tunnetusti ne kyllä häiritsevät varmasti! Teretulemast kaikki katsomaan!
Ja eläkee ihmisiksi, kuten viime vuonnakin! Vaikka poliisi toisin väittääkin välillä, mutta se kuuluukin heidän mokomien tapoihinsa.
Tässä yksi mestaruuskilpailujen osallistujista.
Osallistuja tämäkin, kokeili lavalla ensimmäistä kertaa edellispäivänä keksittyä temppua. Kyllähän sitä yrittää sopii, mutta kun ei meinaa onnistua millään..
.. tässä se temppu sitten onnistuu. Avustajakin niin innoissaan että kädet tärisee ja kuva on epäselvä.
Tässä on Suomen Mestari itse! Videotakin olisi, mutta tekniikka ei anna myöten liittää blogiin. Koittakee löytää netistä.
Tässä rantakylän tytöt ovat tulleet oikeen joukolla rokkaamaan, saa nähdä jäävätkö puoleksi viikoksi seisomaan tähän. heh heh! Arvaatte kai miksi.
Polttaa kesäkatu kuuma, niinkuin Danny lauloi ja laulaa muuten vieläkin.
Kukas tämä pirun vanha ukkeli on, joka kuvassa irvistelee? Heh heh!
Heinäkuinen Joensuu
Kommentit pois päältä artikkelissa Heinäkuinen Joensuu
Päevee ensin! Varsin hikistä päevee itse kullekin. Kellä sattuu olemaan sellainen kämppä, jossa on enemmän kuin 29.7 astetta.
Tässä mennäänkin sitten vähän kehumisen, ei kuitenkaan ihan liikakehumisen, puolelle. Nimittäin matkaoppaan ihannekuvia, jossa on kauniita kirkkoja ja muuta sen sellaista. Kun tuppaan aina haukkumaan enemmän kuin kiittämään, niin välillä tämmöinen positiivinen viesti.
Kuvissa on Joensuuta tiistain 2.7., eli kesäisenä heinäkuun päivänä.
-
- Kävelysilta valmistumassa. Ettei tarvitse uida joen yli.
-
- Kirkkokadun puistikkoa, jonka läpi kuljen joka päivä johonkin suuntaan.
-
- Onnistunut luiskaratkaisu.
-
- Joensuun kirkko.
-
- Jossa odotan toisen avustajan joskus kävelevän alttarille (avustaja: tuskin tapahtuu..)
-
- Maailman pisin luiska kirkkomäelle.
-
- Luiska puiden ali.
-
- Kirkko näkyy jo.
-
- Kirkon sisääntuloluiska.
-
- Ei muuta kuin pappia rehvaamaan. Tällä kertaa kirkosta löytyi vain nuori neiti, mikä olikin miellyttävämpää.
-
- Alttari, oikein sopiva vihkimiselle!
-
- Katon kuviointia.
-
- Urkuparvi, soittaakohan täällä urkurin poika? Kuten siinä laulussa.
-
- Ihmeiden aika ei ole ohi, Nisse kirkossa!
-
- Ja melkein kuin pappi!
-
- Näkymä kirkon pääovista Kirkkokadulle.
-
- Jokielämää, tyypillinen kesäinen näky melkein joka paikkakunnalla. Mattomuijat ja paatti.
-
- Uudempaa Joensuuta.
-
- Elinan sulhanen, Romeo, joka ennen on ollut tukkihommissa.
Pitäähän sitä vähän haukkuakin.
Suojatie, josta ei pääse millään pyörällä yli, kynnys on aivan liian korkea. Voi voi niitä rollaattorimummuja.
Tästä mennään yli hengen kaupalla, se henki on sentään kultaakin kalliimpi. Liuskat ovat olemattomat, liian kapeta ja väärissä paikoissa. Autot meinaavat tulla väkisin syliin kun yritän etsiä liuskaa mistä päästä jalankulkuväylälle. Ja kuskeille on valtava kiire, vaikka on auto alla.
Kelaa ja muuta sillisalaattia!
Kommentit pois päältä artikkelissa Kelaa ja muuta sillisalaattia!
Päivää vain kaikille lukijoille ja ei lukijoille.
Aluksi kevyemmät aiheet, kuinkas teidän juhannus on mennyt? Nuorempi avustajani joka on nyt toiminut sihteerinäni, ihastuisitte jos näkisitte, tartutti minuun pohjalaisen murteen. Juhannuksenahan vain nairahan ja juorahan pohjalaisittiain sanottuna en tiedä kuinka näin pohjois-karjalassa. Taitaa olla kaikkialla sama juttu. Ei saisi mennä veneellä juotuaan, se on ihan toinen asia. Kun katsoin lehtiä siitä huomasin että on taidettu taas tehdä vähän väärinpäin. Tai huidottu kekluun, sehän ei sovi juhannukseen. Siitä tulee vaan lisää kustannuksia.
Sitten vielä mukavampiin asioihin. Sirkus on tullut kaupunkiin. Joka ikinen nyt nauramaan. Muillekkin kuin itselleen. Onkohan siellä apinoita, ei taida olla, muuta kuin me yleisössä. Itse siis mukaan luettuna.
Mennään siis kaikki sirkukseen! Sitten saa vapaasti nauraa muillekkin kuin kavereille.
Ja sitten vielä yksi asia tulin juuri äsken jumpasta. Jossa en enää saisi käydä, Kela sanoo sen, ikäni mukaan. En kyllä tiedä minkä helvetin iän. Täytin 65-vuotta, vähä vajaa kaksi vuotta sitten. Samana päivänä tuli kirje valtiovaltiosta olevalta laitokselta jossa ilmoitettiin että jumpat on lopetettu ja kaikki muukin kuntoutus. Minusta tämä on ihan hullua. Sillä ihminen kun ikääntyy hän tottakai kaiken minun järjenjuoksun mukaan ei ole niitä parhaimpia juoksijoita. En ihmettele että Kela voittaa meidän ikäiset ihmiset tässä järjenjuoksussa ja eduskunta tekee vielä hullumpia päätöksiä. Päätöksentekijät ovat hieman keski-ikää nuorempia, joten he eivät tarvitse minkäänlaista kuntoutusta kuin ehkä järjenkuntoutusta sekä virkamiehet jotka näitä asioita valmistelevat. Sen takia he tekevät yhteiskunnalle raskaita päätöksiä, sillä useimmat ikäisemme ihmiset voivat pienelläkin kuntoutuksella tai intensiivisellä laitoskuntoutusjaksoilla parantaa kuntoaan jopa niin paljon että hallituksen ajama eläke-ikä ylennys työpaikoilla olisi mahdollinen, nyt se ei ole. Koska kaikki invalidit ja muut sairaat eivät pääse töihin vaikka moni haluaisikin. Tämä on minusta Kataisen ja Urpilaisen hallituksen tärkein tehtävä muuttaa lakeja, meitä vammaisia kohtaan. Silloin voisimme vielä käydä kuntoutuksessa ja auttaa näin yhteiskuntaa käymällä töissä.
Alkupuoli oli vähän kevyempää mutta tämä loppupuoli olikin sitten vähän vakavampaa tekstiä hallitukselle ja yhteiskunnalle. Toivon kaikille oikein pirunkuumaa viikkoa, niinkuin itselläkin on 28 asteen helle tässä kämpässä. Koitetaan nauttia siitä, sillä noin puolenvuoden päästä puhumme kuinka helvetin kylmä on.
Esteettömyysblogi 