-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Päivee, kuuma on taas. Ja aina kuumemmaksi näyttää tulevan kun katsoo mittaria.
Mutta asiaan. Kommentoin tuota rakkaan serkkuni kommenttia. En ole ollenkaan samaa mieltä sinun kanssasi Lisbeth. Suomi on vapaa maa ja Suomessa ei voi pakottaa. Opiskelijajärjestöt ovat puuttuneet tähän pakkoruotsin köyttöön. Sitten on vielä semmoinen juttu, että se riippuu paljon minkälaiseen yhteiskuntaluokkaan lapset kuuluu. Voi olettaa, että monikielisen perheen lapset puhuvat mielellään montaa kieltä jopa sekaisin, mutta sen sijaan ns. alemman luokan lapset jotka eivät edes kunnolla osaa savoa tai sitten pohjoiskarjalaa eivät haluakaan puhua kuin jompaa kumpaa. Ja heillä juuri on näitä kouluongelmia josta tulee usein pulmia niin viranomaisille kuin vanhemmillekin.
Mutta on sitten ihan toiseen asiaan ja hyvään sellaiseen, ainakin lasten ja äitien kannalta katsoen, tai tyttöjen varsinkin. Nimittäin vaateostokset ovat jälleen ajankohtaisia ennen kouluunmenoa ja koulun alkamista. Se on molemmille ryhmille sama juttu. Naiset ja tytöt tykkäävät shoppailusta, mutta isät eivät siitä maksamisesta. Tulin minulle mieluiseen aiheeseen, nimittäin olen joka syksy varoittanut blogissani tyttöjä liian seksikkäistä trendivaatteista. Nämä aiheuttavat juuri niitä namusetäjuttuja jopa vammaisille. Heitetään, että senkin namusetä tai pedofiili. Että huomioidaan sitä, että pyörätuolilla liikkuva ei tarkoita yhtä kuin namusetä tai pedofiili, joista puhuminen on jo sinänsä turhaa. Kuten aikanaan Neuvostoliitossa, jossa pedofiilitapaukset jätettiin kokonaan uutisten ulkopuolelle, ja niitä oli silloin tutkimuksen mukaan vähemmän kuin nyt. Nyt kaupallinen lehdistö, kuten täällä lännessäkin, levittää mitä kammottavampia juttuja ja erikoisesti Iltasanomien tyyppiset lehdet repivät juttuja ihan tyhjästä.
Sen sijaan opettajien ja koulukuraattorien, jotka ovat oppilaiden kunnioittamia, voisivat sanoa nuorille muutaman vakavan sanan. Ja vanhempien olisi syytä tarkistaa tyttöjen käsilaukut ennenkuin he lähtevät kouluun. Olen nimittäin nähnyt tyttöjen ottavan toiset vaatteet mukaan, menevän kaverin tykö ja vaihtavat vaatteet siellä. Tietysti tämäkään ei onnistu vanhemmilta kun se ovat useimmiten töissä ja joskus niin kännissä etteivät huomaakaan tyttöjen lähteneen. Tämäkin on hyvin yleistä. Mutta kuulkaas tytöt, ottakaa itse järki käteenne ja ette mene kaikkiin autoihin jotka pysähtyvät viereenne vaikka olisi kuinka tuttuja poikia. Menkää suoraan kotia tai vaihtamaan vaatteet ja kukaan ei huomaa mitään. Ja pojille sanotte, että älkää viitsikö pojat tehdä tyhmyyksiä, siitä ei saa kuin selkäänsä ja pahimmassa tapauksessa muutaman kuukauden linnaa, eikä se ole presidentin linnaa.
Päevee vaan! Hiki tulee kun istuu tässä liian pienessä jakkarassa ja jolla ei pääse mihinkään. Kuten Utran lapsetkaan kunnolla liikkumaan, väittää Karjalainen. Tässä linkki uutiseen: Utrassa ansa lapsille
Tällaisia ansoja on keskemmälläkin kaupunkia. Samanlaisia ansoja ilman huomiovaloja. Tarkoitan Yläsatamankadun ja Koulukadun välistä risteystä, jossa on muutenkin nyt sekava tilanne, kun asennetaan lämpöputkia. Utrassa on suhteessa sama määrä lapsia, kuin miellä päin pyörätuoleja.
Ehkä olisi aika katsoa koko alue läpi, nimittäin esimerkiksi meille laittaa liikennevalot, jotka ohjaisivat liikennettä paremmin. Olen tästä kirjoittanut jo tuhansia kertoja, mutta mitään ei ole tapahtunut. Jos nyt lasten avulla saisi tämänkin asian kuntoon. Vaikka eihän mitään kuitenkaan tapahdu, ennenkuin jotain todella dramaattista tapahtuu. En tarkoita millään pahalla, mutta kun olen jonkinlainen realisti, niin odotan kauhulla sitä hetkeä kun joku jää alle jossain nimeämättömässä paikassa. Ja sitten vasta alkaa tutkimus, että miten se on mahdollista.
Esimerkiksi Yläsatamankadun ja Koulukadun risteyksessä on usein kolareita. Mutta onneksi niissä on vielä selvitty pelkillä muovi- tai peltivaurioilla. En kuitenkaan viitsi nyt jatkaa enempää, kun on niin pirun kuuma! Katselkaa ympärillenne ja lähettäkää vaikka Karjalaiseen juttuja näistä vaaranpaikoista. Ja olkaa itsekin varovaisia. Ja myös te pienet lapset, isoja ei kannata varoittaa ne kuitenkin vaan menevät – vähän sama juttu pyörätuolilla ajavien kanssa.
Hyvät autoilijat, jos teitä on lukijoina, älkää enää lisätkö vaaraa painamalla kaasua yhtään reippaammin. Kyllä te sen verran kerkiätte odottamaan ja pääsette varmasti perille. Eikä jää ketään taakse romukasana. Eikä tarvitse odottaa pikavoittoa saati sitten päävoittoa.
No hyvää, kirkasta ja kaunista päevee. Eläkee ihmisiksi! Minunkin on pakko yrittää elää ihmisiksi, paitsi ehkä huomenna en elä ihmisiksi serkkuni kanssa, ja avustajan kanssa (avustajan huomautus: yritän kyllä parhaani mukaan pitää miehen kaidalla tiellä!). Hyvvee päevän jatkoo!
————————-
Shortly in english:
Joensuus local newspaper Karjalainen wrote about an important issue, report in finnish here: Utrassa ansa lapsille
Report tells about a road workfield in Utra, where protecting fence disables drivers to see children crossing road in time. We have same problem in the citycentrum, without fences though. I have written about Yläsatamankatu’s and Koulukatu’s crossing several times, and nothing ever happens. And i get more and more scared when something dramatic finally happens.
I hope this news about Utras children could open decision-makers eyes. Traffic lights are needed in many places around the city. Finally all drivers this is to you: Please be carefull when driving. There is no such hurry that can be solved by pressuing more the throttle. You will get there in time and it’s not worth to leave a pile of scrap behind. Or get extra notice from the authorities. Nice and safe day to all of you!
Päevee lukijat ja muut maan asukkaat, jotka helteestä kärsivät! Tulipa samalla aasinsilta aasille. Elikkä minulle. Kun tuo rokki tulla jollottaa, niin siitä on kyllä monta hyötypuoltakin. Niinkuin kaikista täällä olleista tapahtumista, jotka tuovat ulkokuntalaisia ja muita ulkomaalaisia, muun muassa savolaisia. Nämä tuovat meille rahaa ja sehän on aina hyvä asia. Varsinkin kun sitä ei ole, ainakaan meikäläisellä.
Sitten ennenkaikkea konserteissa ulkona on varmasti paljasta pintaa ja paljon! Ilman rajoja ja rajojen kanssa. Ei sen puoleen on siinä yksi vaarakin, se tuo erinäisiä rikoksia, nimittäin niitä s-rikoksia. Ne aiheuttavat sitten poliisille ja muille viranomaisille hommia. Eipä silti, eihän poliisilla muuten olisi mitään tekemistäkään. Täytyyhän niiden mokomien palkkansa saada. Meikäläinen vaan ihailee sitä ”Pielisen paljasta pintoo…..eikä ruppee rienoomaan…eikä lähde kihloja tienoomaan”, kuten laulussa sanotaa. Ja onhan niitä mukava katsella.
Meikäläiselle on tapahtunut jos jonkinlaista ennen ja jälkeen juhannuksen. Kävin oksentamassa yhden sairaalan osaston juhannusaattona ja piru vieköön selvin päin. Lääkäri vain totesi maanantai-aamuna, että ota uusiksi tämä juhannus, kun näin huonosti kävi. Ja minähän tottelin hänen määräystään. Kiitos vielä kerran 2G-osastolle ja henkilökunnalle. Sitten on mennyt kärrystä jalkoja poikki vähän väliä. Että ei tämä niin herkullista ole ollut tämä elämänkulku.
Itse en meinaa mennä rokkialueelle, koska se mökä kuuluu kyllä tänne Merimehenkadullekin asti. Ja kun torillakin on tapahtumia, että ei tarvitse mennä lähemmäs. Ilovaarikin kuuluu ihan kotikulmille asti, eikä tarvita edes radiota.
Eläkee ihmisiksi, kuten viime vuonnakin. Minäkin yritän, mutta epäilen, että se epäonnistuu. Varsinkin jos on näin kuuma. Tulee varmaan hankittua jotain juomia. Nimittäin ei-limonaadi-juomia. Alla esitys avustajan lomallelähtökahveista. Maistuis varmaan teillekin!
Kävimpä toissapäivänä tämän ns. vanhemman sihteerini kanssa kaupassa. Ja ensimmäinen este löytyi heti tuon Metropolin sisäpuolelta. Nimittäin melkein törmäsin pöytään ja tuoliin, jotka oli aseteltu siten, että siitä on liikuntaesteisen melko vaikea liikkua. Samoin kuin heikkonäköisten.
Ihmettelin, että mitä kautta tässä nyt sitten kiertäisi. Kun joka paikassa oli ihmisiä. Voitte vain kuvitella istuvanne pyörätuolin ja ajavanne pöytien välistä varsinaiselle rampille. Joka on reilun metrin leveä. Siinä on välissä vielä rappunen. Tästä voisi antaa Metropolin omistajille vähän huomautusta.
Olisiko mahdollista joko uusia koko luiska ja siirtää sitä vähän keskemmälle, elikkä nykyisten portaiden kohdalle? Ja sulkea se seinän puoleinen vaikka kokonaan.
Sitten seuraavassa korttelissa olikin ystäväni polkupyörät. Niitä oli Metropolin ja Centrumin välissä vaikka kuinka paljon. Eikä tässä vielä kaikki. Menin erääseen nimeltämainitsemattomaan liikkeeseen – kai tiedätte mikä liike – siellä oli vielä kauheampi ruuhka. Jos saisin sanoa SOK:n johtajille, niin ehdottaisin parkkihalliin omaa pyöräparkkia. Ja siinä olisi esimerkkiä muillekin. Meinasin ”vahingossa” ajaa muutaman pyörän nurin. Olivat nimittäin ihan keskellä tietä, niinkuin voitte nähdä edellisen kirjoitukseni lopussa olevasta kuvasta.
Näistä pienistä korjauksista, jos kaikki tekisivät ne, kauppakeskuksista tulisi ihanteellisia ihan kaikille. Tosin nuo polkupyörän omistajat varmaan kiroaisivat kun juutalaiset. Enkä ole rasisti, mutta tämä sanonta on vaan melko yleinen. Ja mitä siihen parkkien järjestelyyn utlee, esim. nuo kävelykadun pyöräparkit ovat ihan hyviä. Ainakin näin kesällä, kun ihmiset ovat lomalla ja rannoilla makoilemassa.
En viitsi enempää jaarata, kun olen puhunut siitä jo ainakin 4 vuotta. Ja mitään muutioksia ei ole tullut.
Hyvää harmaata päivää! Ompahan pirun pimeää. Ja kohta tulee se Halloween ja muut kummituspäivät, kuten Pyhäinpäivä. Nämä kaikkihan ovat merkkipäiviä ja myös Suomen liput nousevat salkoihin. Mutta se siitä, saahan se nousta. Kunhan eivät nouse niinkuin hinnat.
Nuoretkin käyvät vanhempiensa kanssa viemässä haudoille kynttilöitä. Itse en valitettavasti pääse kun matka onkin niin pitkä. Hautausmaa on kyllä lähellä, mutta siellä ei ole ketään tuttuja. Vaikka onhan siellä se yleissuomalainen kynttiläpaikka.
Olen asunut monella eri paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Tämä Joensuu taitaakin olla pohjoisin paikka missä olen asunut. Niin kyllähän nuo sukulaiset, varsinkin yksi, väittää että tämä on Lappia. Ei se kyllä ole niin!
Olen tutustunut myös moniin eri nuoriin, joita meilläpäin sanottiin kakaroiksi. Talossamme kävi kutsuttuna virkavaltaa puhumassa mm. nuorista. Hän sanoi varottavia sanoja nuorista. Vaikka olenkin olevinani tällainen vanha köntys, niin kyllä minä ainakin tulen toimeen nuorison kanssa. Ja siitä raha-asiasta. Eivät he kysy minulta rahaa kun tietävät, ettei minulla sitä ole. Muuten olemme täysin kavereita ja juttu luistaa ilman rahaakin. Joskus vähän liiankin kanssa. Meinaan niitä navan molemminpuolisia juttuja. Kai tiedätte mitä tarkoitan. Heh heh! Varsinkin kesäaikaan. Ainakin tuolla Myyssä näkee aika hyviä näkymiä kun varsinkin tytöt koulusta tullessaan vaihtavat kaverin tykönä vaatteet ennenkuin jäävät kaupunkiin. Ja taas kaupungista lähtiessä vaihtavat normaalit kouluvaatteet. Tämä on vaarallista. Muun muassa namusetien ja -tätien liikkeellä ollessa. Että olkaapa siinä suhteessa varovaisia.
Mutta siitä että nuoriso yleensä olisi paha, siitä olen pikkuisen eri mieltä mm. poliisin kanssa. Olen itse nähnyt kuinka juuri 18-v täyttänyt vetää rehvakkaasti henkilöllisyystodistuksen ja näyttää sen ostaessaan kaljaa ja pelatessaan hedelmäpelejä. Toinen juttu ovat sitten vanhukset, jotka pelaavat samoilla peleillä koko eläkkeensä. Olisiko siinä pelikiellon paikka? Olen myös havainnut että kun usein näkee liikennemerkkejä kaadettuna, ei monikaan nuori jaksa nostaa niitä merkkejä maasta ylös. Ja heittää sivuun. Sen sijaan juuri 20-vuoden tienoilla olevat nuoret ravintolasta tullessaan, jos ranvintolassa on mennyt huonosti meinaan tarjoilun puolesta, he useimmiten heittävät niitä kiukuspäissää ja muutenkin päissään.
Poliisin olisi syytä tarkistaa ovatko nämä tekijät aina nuoria. Siis tarkoitan alle 18-vuotiaita, vaikka nuoriahan sen ylikin olevat vielä ovat. Muuten Suomessa on ihmeellinen käsitys nuorisosta. Olen istunut kymmenkunta vuotta nuorisolautakunnassa ja kokenut sellaisen tilanteen, että eräs tehtailija otti venäläisen nuorisovaltuuskunnan vastaan ja tarjosi saunan, mutta kuinka ollakaan kaikki olivat päälle 25-vuotiaita. Sillä Keski- ja Itä-Euroopassa ja jopa Norjassa, nuoriksi tulkitaan vasta alle 30-vuotiaat. Eikös Suomenkin pitäisi muuttaa kantaansa? Silloin selviäisi moni pahanteko.
Ehdotan Saksan käytäntöä. Kun kävin siellä 30 vuotta sitten, oli käytäntö seuraava ravintolassa: Alle 15-vuotiaat saivat niinsanottua keskikaljaa, joka vastaa meillä b1:stä. Siitä ylöspäin sai jo keskikaljaa. Ja sitten vanhemmat saivat kaikkea. Kun menimme erääseen nuorisoravintolaan ihmettelin suunnattomasti sitä pullokasaa joka siellä perällä oli, kun meidät neuvottiin takakautta sisään.
No niin olen taas hiljaa viikon verran. Ja toivon että kaikki miettivät, myös nuoret, että hillitsisivät käytöstään, ei se niin vaikeaa ole. Vaikka vähän vituttaakin. Nimimerkillä Kokemusta omaava.
Päevee vaan!
Ja anteeksi että olen taas ollut hiljoo, mutta minä kävin vähän tuolla Pohjois-Karjalan ”neljäntähden hotellissa” elikkä keskussairaalassa. Tarina alkaa kuten saduissa sanotaan vaikka tässä on kyllä vähemmän satua.
Kaikki alkoi uinnin jälkeen kun olin nauttinut Negriitta ”mehua”. Tunsin jo aikaisemmin pahoinvointia, maanantain ja tiistain välisenä yönä, alkoi suihkukaivo aueta ja yläpään kautta. Sieltä tuli kaikki mitä ikinä voi tulla ulos, paitsi persreikä, jonka olisin kyllä niellyt takaisin. Avustajan tullessa pyysin soittamaan Taksille ja äkkiä, että nyt oli mentävä keskussairaalaan ja äkkiä. He eivät kuitenkaan uskoneet vaan kutsuivat ensihoitajat paikalle, jotka totesivat aivan samaa kuin minä. Mittasivat jopa puhalluksella alkoholin määräni, joka osoittautui 0,25 promillea.
Taksin tullessa olin kuin maani myynyt eikä vitsitkään paljon lennellyt. Sen sijaan p:llä alkavat sanat alkoivat sitäkin enemmän lennellä. Täältä lähti hoitaja ja avustaja mukaan ja henkilökohtainen avustaja tuli perässä sairaalalle. Tutkimukset alkoivat melkein heti. En ehtinyt edes vetämään pieniä päiväettaita, eli unia. Tutkimukset kestivät erittäin pitkään, saavuimme sinne kello 10.00 ja pääsin päivystyksestä osastolle vasta siinä kuuden jälkeen, en ole ajasta ihan varma, sillä olin vuorostani lääkehumalassa. Että ei se humala minusta irti lähtenyt millään, heh.
Seuraavana aamuna tuli verikokeen ottaja eli tippaiita, jolla nimellä minä niitä kaikkia kutsun, neulojen kanssa. Hän rupesi pistelemään ja siitä alkoi lääkepussi sade. On se kamalaa se kanyylin laitto. Ja sitten kun vielä ilmeni että, siellä yhdessä paikassa on tulehdus elikkä virtsatien tulehdus, joten minulle laitettiin katetri, siihen paikkaan mikä on miehille aika kova paikka ( ei kuitenkaan siinä mielessä kova) ja onhan se sitä naisillekkin. Sitten tulikin kolmen päivän paasto aika vaikka ei olekkaan Pääsiäinen, Joulu, taikka Juhannus. Noh, sitten ilmeni että mahani on täynnä paskaa ja sitähän tosiaan oli! Oman tyhmyyteni voin myöntää tässä asiassa. Sillä se olisi ennen pitkää räjähtänyt jos olisin jatkanut samaan malliin. Voin varoituksena sanoa että, älkää syökön mitään lääkkeitä tarpeettomasti, varsinkaan Imoniumia. Se aiheuttaa vatsan kovenemisen vähän liiankin kovaksi.
Tähän liittyy myös tositarina. Olin juuri saanut peräruiskeita jotka irrotti sen paskan lähtemään liikkeelle, ja kuinka ollakkaan, osaston ylilääkäri tuli samaan aikaan opiskelijaryhmän kanssa huoneeseen kun olin juuri alkanut työstämään tätä prosessia. Siinä vaiheessa minulta meinasi päästä oikein ruma sana, mutta ajattelin että puhu sinä vaan, kyllä minä paskaan kuitenkin. Sitten sieltä tulikin ensimmäinen kolme kiloa arviolta. Seuraavat kaksi tulivat myöhemmin. Mahani kutistui siitä mitä olette kuvissa nähnyt.
Sitten rupesin pääsemään jo tuoliinkin. Mutta kuinka ollakkaan siellä ei osattu käyttää nostolaitetta ollenkaan. Kunnes talon oma lääkintäjumppari tuli paikalle ja tutustui laitteeseen. Sitten siinä kaikessa tohinassa, minulta oli vielä kadonnut kengät ja kaikki muutkin vaatteet. Tässä vaiheessa voisinkin pyytää sairaanhoitajia ja oppilaitoksia hankkimaan nostolaitteita opetuskäyttöön, sillä uskon että meitä vammaisia tulee olemaan yhä enemmän ja enemmän sairaaloissa asiakkaina, joten olisi hyvä osata käyttää apuvälineitä, kaikella kunnioituksella kiitos. En ole koskaan paininut mutta keskiviikkona kun jouduin sänkyyn jo kello yhdeksältä yöhoitajan takia, niin se koitti nostaa minua ensin nostolaitteella mutta kun kukaan ei tiennyt laitteesta yhtään mitään, niin eihän siitä mitään tullut, vaikka koitin kuinka selittää. Viimein tuli äijä joka oli vähän minuakin nuorempi, otti puolilindel otteen ja heitti minut sängyn laidan ylitse sänkyyn. Joka ei siinä vaiheessa enää haitannut.
Mutta kuinka ollakkaan perjantaina iltapäivällä lähtiessäni kotiin siivoojat tulivat petaamaan uusia potilaita varten. Sänky oli vääntynyt ja pääosa oli aivan vetelä. Minua rupesi naurattamaan kun tiesin mistä oli kysymys, sen äijän heitosta oli sänky mennyt rikki. Pitää kiittää hyvästä hoidosta ja kauniista tytöistä! Joita siellä oli useampia. Toivon kuitenkin että ei sinne pitkään aikaan taas joudu. Ainakaan ruusun takia joka oli myös jo astumassa kuvaan. Kiitoksia paljon ja eläkee ihmisiksi, jos pystytte!
Ja lukijat, koittakaa ottaa opiksenne. Hyvvee viikon vaihdetta.
Esteettömyysblogi 