Päivää kaikki kuumuudesta kärsivät ja hikoilevat immeiset ja lukijat!
Ei sen puoleen, ei taida kirjoittaminenkaan olla kovin helppoa kummallekaan meistä. Järki juoksee vain klimppeinä. Ja sihteerillä on niin kuuma, että on vähän väliä vesilasi kourassa. Minun tekisi mieli kyllä jotain muuta nestettä, mutta kun ei ole, niin täytyy tyytyä siihen veteen. Ja kaakkuun! Joka on vielä valitettavasti uunissa.
Siitä puheenollen, kannattaa muuten itse tehdä kaakkuja. Ne ovat huomattavasti halvempia kuin ostetut. Lisäksi ne ovat parempia. Ja usein kaapista löytyy aineetkin valmiina. Siinä on muuten näin kuumina päivinä mukava askarrella, kun ulkona on liian kuuma ja minä nyt en voi olla siellä muutenkaan kun tuo kärry meni rikki. Ja siitä tuolista ei taida olla tietoakaan tällä viikolla. Perskele!
Jollette te ole sitten muutakaan keksineet, niin huomenna voi mennä rannalle tyttöjä katsomaan. Ja tytöt tietysti poikia. Sitähän ne kuitenkin tekevät, molemminpuolin. Hehe heh hee! Heh!
Ainiin, huomenna on kyllä muutakin katsottavaa, kuin vain tyttöjä ja poikia ja naisia ja miehiä. Tai niitähän sitä sielläkin on, nimittäin Eliittikisoissa. Jotka alkavat huomenna klo 18.00. Mukana ei valitettavasti ole Pitkänmäkeä, kun hän säästelee itseään Euroopanmestaruuskisoihin. Jossa hän aikoo heittää 90m vähintään, mitä en kyllä usko ennenkuin näen. Nimittäin nämä suurmiehet puhuvat niin paljon potaskaa, että sitä ei kukaan usko. Eiväthän he itsekään usko. Mutta onhan sitten selittämisen varaa, että ”olkapää oli niin kipeä..” ja ”tuuli oli sinne ja tänne…” ja mitä kaikkia kummallisuuksia radassa oli. Että he selittävät niinpoispäin.
Ja mainittakoon myös, että tämä saattaa olla vähänaikaa vaiti tämä ukko joka blogissa paasailee. Kun tämä mokoma sihteeri häipyy ensi viikon jälkeen. Tai voi olla, että tämä blogi muuttuu kakku- ja pihviblogiksi, et silleen.
Menkää nyt lämmittelemään, siellä on niin mukavan lämmintä suorassa auringonpaisteessa, jos kerran varjossakin on jo +30 astetta. Voitte ottaa vaikka kaljapullon siihen mukaan, niin ei tule nestehukkaa. Ja vielä tyttökaverikin, niin on ehkä jotain tekemistä. Heh heh hee!
Kaunista päivää!
Ei meinaa tottua kun televisiosta ei tulekaan urheilua 24h vuorokaudessa, noin suurin piirtein. On niinkuin olisi tyhjiö. Onneksi nyt viikonvaihteessa on Lahden Salpausselän kisat, World Cup -kisat, joissa muuten tällä kertaa on kaikki maailman parhaat urheilijat. Joten kannattaa kyllä mennä oikein paikan päälle. Mutta arvatkaa mitä se maksaa.. Invataksikyyti jonkun tuhannen euroa, hotellimajoitus (jotka on jo täytetty) satasia, ja ruokailut siihen vielä päälle kymppejä, ynnä muut juomatarvikkeet, joita saa jopa stadionin kahviosta, myös ns. pimeinä versioina kadulla. Ellei itsellä satu olemaan.
Joten ei kannata ajatellakaan muuta kuin katsella teeveeruutua vaan. ja toivoa parasta. Nyt kun Suomen miehetkin ovat innostuneet hiihtämään vaihteeksi. Kun uhkaavat lopettaa. Ja kun sen lisäksi norjalaisia ja ruotsalaisia ketuttaa kun suomalaisilla ei ole mitään hammastahnoja, joita ei saisi käyttää. Niin kuin eräällä ruotsalaisella kiekkoilijalla, joka jäi sen takia kisojen loppuottelusta pois, kun huomattiin, että on sellaista hammastahnaa, jossa on sitä pirun efedriiniä. Ja suomalaisilla sitä ei vielä olla havaittu. Ainakaan hiihtovuorolla.
Kun viime kerralla ruotsalaiset polttivat suomalaiset, niin onkohan nyt päinvastoin, että suomalaiset polttivat ruotsalaiset? Ja norjalaiset. Tiedä häntä. Nostaako häntää vai laskeeko häntää. Ja niin pois päin.
Nuorista täytyy sanoa, että he pärjäsivät yli kaikkien odotusten. Halfpipe ym. lajeissa. Myöskin pujottelussa ja muissa hiihtolajeissa. Eihän Niskanenkaan kovin vanha vielä ole. Että kyllä se siitä vielä nousee, sanoi että juu.
En tiedä kuinka sitten World Cup menee eteenpäin, kun Marit Björgen uhkaa nyt lopettaa näiden kisojen jälkeen. Toivotaan nyt suomalaisille kaikkea parasta World Cupin suhteen. Ei yksi kulta vielä meille suomalaisille kuitenkaan riitä. Pitää saada vielä kristallia ja sehän on Mäkäräisen ja Saarisen tehtävä tuoda ne. Ettäs sen tiedätte hyvät neidit, vai rouviako jo olette.
No eletään nyt näiden kultiemme kanssa ihmisiksi! Katsotaan mitä Lahdesta saamme kun on kotikenttäetu.
Terve! Vielä kerran niistä olympialaisista. Niistä Putinin näköisistä olympilaisista, kuten lehdistö sanoo. En ole kyllä nyt huomannut yhtäläisyyksiä Putinin ja olympialaisten välillä, mutta niin se lehdistö sanoo. Tiedätte varmaan mikä lehdistö.
Veikkauksia on jos jonkinlaisia. Taidampa hävitä oman veikkaukseni pahemman kerran. Syynä on muistamattomuuteni. En näet muistanut, että olympialajeissa on muitakin lajeja kuin hiihto tai mäkihyppy. Onhan siellä vaikka mitä. Pikaluistelua, sprinttiluistelua, taitoluistelua ym. luistelulajeja. On jopa sellainen juttu kuin jääkiekkoareenan kiertoluistelu, olen joskus vahingossa nähnyt sellaisen. Sitten on hulluja nuoria – anteeks vaan – lumilaudoilla. Ja kumparelasku, joka varmasti tuntuu vanhempana polvissa. Ja vähän vanhempien hullujen kelkkailu, jossa kelkat aina välillä lentää yli laidan. Ja muita tälläisiä ns. sirkuslajeja, puhumattakaan näistä syöksy- ja pujottelusirkuksista.
Kuinkas se vanha sanonta sanoo, että kun huonosti menee, niin leipää ja sirkushuveja. Kyllähän nyt Putin ja kumppanit, meinaan kansainvälinen olympiakomitea, meille nälkäisille tarjoilee. Mutta ei se kovin halpaa ole. Kun kuulemma liput kisoihin maksavat 20-300e, ynnä matkat päälle. Jos nyt sattuu Finnairilta hyvän tarjouksen saamaan, vaikka jonkun peruutuspaikan. Että ei se niin halpaa huvia ole. Meille televisionkatsojille se on vain 7 euroa ja siinä on koko ohjelma ja vähän muutakin ohjelmaa. Ja voi vaihtaa vaikka kanavaa välillä. Heh heh!
Olisihan se mukava käydä siellä. Olisi voinut ottaa vaikka kylpylämatkan, jälkipeleihin. Nehän on aika edullisia. No niin, heh heh, kyllähän he kaikki yrittävät metsästää euroja Venäjälle. Tiedä vaikka liittyisi kohta EU:n, jos huolivat, vaikka ovat kuin kissa ja koira. Meinaan EU ja mainittu olympiamaa.
No empä viitsi enempää. Vaikenen taas joksikin aikaa ja yritän pitää turpani kiinni. Että ovat matkat esteenä, vaikka pääsisikin. Mutta kun puuttuu sitä yhtä, kai arvaatte mitä. Stä puuttuu vähän jokaiselta. Ainakin viikonlopun jälkeen.
No joo, eläkee ihmisiksi ja katselkaa kisoja. Ja naurakaa paskanen nauru kun norjalainen häviää, tai ruotsalainen. Ja etenkin ruotsalainen! Hyvvee viikonvaihdetta!
Terve teille urheileva nuoriso ja vanhempikin väki!
Nythän siellä pääsee jo hihhtelemään kun on tuota lunta ilmestynyt – minun kannaltani valitettavasti. Sillä en pidä lumesta ollenkaan kun se tarttuu pyöriin kiinni ja sotkee kaikki paikat, meinaan sisällä. No, siinähän se tuli taas se kuuluisa aasinsilta.
Nimittäin kun olin kirjoittanut alla olevan artikkelin, rupesin miettimään että mitenkäs Suomen käy jos ne lähtevät kisoihin. Kun ne mokomat eivät pärjää missään, ainakaan miehet. Toivottavasti naiset sentään jollain tavalla pärjäävät. Meinaan vaan että olisiko Suomen sittenkin boikotoitava jollain syyllä kisoja? Vaikka itse en kannata sitä. Mutta säästyisimme suurelta pettymykseltä, meinaan mitalien suhteen. Niitä kun ei varmaankaan tule ainakaan kovin montaa. En kehtaa sanoa, että ei yhtään.
Tästä tulikin mieleen, että miten on mahdollista että Suomea pienempi Slovenia pärjää, heillä on kova mäkijoukkue ja leveällä rintamalla. Ja Suomella on kapea yhden, ellei kahden miehen rintama, jotka vuorottelevat joko kärjen läheisyydessä tai sitten siellä missä ne muut maamiestoverit ja huonommat mäkimiehet ovat – 50. paikkeilla, ellei vieläkin huonommin.
Ja miesten hiihtojoukkue, siinäkin on vain 3-4 hyvää miestä, jotka eivät vielä lämpene yhtään mitään. No jaa mitä lie näyttäneet, se onkin eri asia. Mutta mitään tuloskuntoa he eivät ole näyttäneet. Vai tulevatko tulokset jälkeenpäin? Sanotaanko, että noin 9kk päästä? Ei millään pahalla.
Naiset sen sijaan ovat pärjänneet aika hyvin. Heiltä voi jotain odottaakin, jopa Suomen ainoalta mäkinaiselta voi odottaa jopa yllätyksiä. Nimittäin eihän suomalainen mies suomalaista naista ja niin pois päin.. Ulkomailla meinaan. Ja kun ollaan vielä Venäjällä niin käy niin kuin sille entiselle ukolle, joka joutui torjumaan tytön tarjouksen. En viitsi kertoa kuinka siinä kävi, muuten tämä olisi jo k-18 -juttu.
No, katsotaan nyt sitten kuinka siinä käy. Tähän loppuun sopisi niin hyvin sellainen pilakuva, jossa suomalainen hiihtäjä juoksee naisten perässä ja mäkikotka istuu baarissa ryystämässä kaljaa, kuten eräs tunnettu mäkimies tekeekin. Mutta kun ei sellaista kuvaa ole, niin pitää tyytyä tähän kuvailuun.
Älkääkä nyt pahemmin loukkaantuko, niin urheilun ystävät kuin hiihtojoukkuekaan. Mutta tosiasiahan tämä on, mitä keltaiset lehdet kirjoittavat.
Siinä se taas tälläkertaa mietittäväksi. Ja ehkä naurettavaksikin. Mikäli teidän huumorinkukka kukkii.
Eli katsotaan, sanoi lääkäri verinäytettä ottaessaan.
Päivee vaan näin helmikuun suhteellisen lämpöisenä päivänä! Ottaen ajankohdan huomioon. Jolloinka pitäisi olla pakkanen, mutta eipä ole. Kyllä sitä olikin viikon verran, ihan tarpeeksi – hyh hyh! Samaa näyttää olevan Sotsin talvikisojen ja Yhdysvaltojen välillä. Tai paremminkin Yhdysvaltojen presidentin ja Ranskan ja Saksan ym. niin sanottujen demokraattimaiden johtajilla.
Tästä pääsenkin juuri siihen juttuun, jota ajattelinkin. Aasi kun olen, niin teen aasin sillan. En oikein voi ymmärtää Obaman käyttäytymistä sillä silloin kun Amerikan Yhdysvalloissa oli suurimmat rotumellakat ala Malcom X, niin siellä oli yhtä kovat pidätykset ja kyynelkaasupommit ym. näitä mielenosoittajia vastaan. Ja Etelä-Afrikka oli samaan aikaan täysin tulessa. Ja Yhdysvallat antoivat heille jopa aseita. Mutta se siitä.
Nyt ollaan vuodessa 2014 ja olemme jokseenkin rauhallisessa tilassa, ainakin siltä näyttää näin ulkoapäin. Sitähän ei tiedä koska taas joku musta syyskuu tai Al Qaida järjestää meille yllätyksen. Kuten juuri musta syyskuu Münchenin kisoissa teki hyökkäämällä israelilaisten asuntoon ja pitämällä heitä siellä vankina. Siitähän selvittiin jälleen maailmanpoliisi Yhdysvaltojen avulla, joka järjesti kaappauksen kaappauksen ja sillä siitä selvittiin. Ja kansainvälinen Olympiakomitea jo silloin ilmoitti, että näin emme tule jatkamaan, vaan pidämme kisat joka tapauksessa. Ja nyt urheilijat ovat sanoneet näille presidenteille, että he lähtevät joka tapauksessa kisoihin. Suunnilleen näin sanoen: ”nämä ovat meidän kisamme, eikä poliitikkojen”.
Minusta tämä on aika hyvin sanottu. Ja taputan näille sanoille suuria karvaisia käsiäni. Toivon, että Venäjä ei tekisi samaa temppua korealaisille uhkaamalla poisjäännillä. Mutta eipä ole Obama kai silloin enää virassa. Tai tuskin kukaan muukaan näistä mainituista herroista, paitsi Putin. Heh heh he!
En viitsi enempää puhua pehmoisia, vaikka eivät nämä niin pehmoisia olekaan, vaan alan kohta katsomaan (torstaina) kisoja. Ja siitä kaksi viikkoa eteenpäin. Veikkaan kyllä että Suomi ei saa kuin yhden, jos sitäkään, mitalin. Vastatkaahan tähän oma veikkauksenne Suomen mitalimäärästä.
Heippa kaikki blogini ystävät ja viholliset!
Tämän viikon viikonlopuksi pitää tehdä muutama huomio ja antaa herkkuresepti. Olen kuunnellut ohimennessäni kun ev.lut.seurakuntakeskus uusitaan, ja olen kauhunsekaisin tuntein katsellut nimenomaan portaita. Ja kysynkin suoraan seurakunnan johtajilta, että aikovatko he tehdä kunnollisen pääsyn muillekin kuin terveille, vai polkea Jeesuksen sanomaa siinä, että sairaat ja vanhukset tulkoon luokseni. Jos taivaan valtakunnan portaat ovat yhtä hankalat kuin nyt näyttää olevan seurakuntakeskuksella, niin kyllä sinne jää menemättä melkeimpä keneltä hyvänsä. Ei millään pahalla.
Sitten vähän kevyempiin asioihin. Nyt on EuroSport ja muutkin maksulliset kanavat alkaneet lähettämään urheilua oikein roppakaupalla viikonloppuisin. Ja parin viikon päästähän alkaa olympiakisatkin Sotsissa. Tänäkin viikonloppuna on kymmeniä lähetyksiä mm. Australiasta ja Keski-Euroopasta ja Amerikasta. Eri Eurocuppeja ja snookerin MM-kilpailuja ym. Joten siinä tulee nälkä. Annampa tässä pienen vinkin siihen, ettei mainittu olio tule vieraaksi. Tämä on vähän samanlainen kuin pizza, mutta vielä helpommin tehtävissä. Katsoin kellosta aikaa, niin eihän siinä mennyt tuntiakaan, tosin kaapissani oli kyllä valmistusaineita valmiina.
Tässä kuvassa taaimmaisena on juuri leivottuja Nissen Äidin Päppänöitä. Huomatkaa nimi päppänä, se on äitini omakeksimä nimi, ilmeisesti jonkinlainen murresana. Sitä en koskaan kerinnyt kysymään. Välissä on tuttuja joulutorttuja, joiden reseptiä ei varmaankaan tarvitse käydä läpi. Etummaisena on hedelmäsalaatti, joka tälläkertaa koostuu luumusta, viinirypäleistä, appelsiinista, baanaanista ja säilykehedelmäcoctailista. Jäätelöpurkin kokoinen annos tulee maksamaan noin 2,5euroa, että ei ole hinnalla pilattu. Sitten ne päppänät, tälläkertaa niinkuin minä ne tänään tein. Paketillinen voi- tai torttutaikinaa, jaetaan levyt puoliksi ja voidellaan kananmunalla. Päälle tuli hirven säilykelihaa ja osaan meetwurstia ja kebablihaa. Kaikkiin vielä raakaa sipulisippua, tomaatinsiivu ja runsaasti emmentalraastetta. Ja jos on vielä valkosipulia, niin sitäkin voi laittaa. Avustajani unohti sen tänään kokonaan. Ja jokainen voi katsoa vaikka kaappiinsa jos siellä on vanhoja tai kohta vanhentuvia aineksia jotka sopisi täytteeksi. Siis jos ne eivät vielä kävele vastaan. 10 päppänän hinnaksi tuli noin 5 euroa, mutta ilman kallimpaa hirvenlihaa hinta on vieläkin vähemmän.
Näillä eväillä pitäisi jaksaa katsella urheilukilpailuja ym. kilpailuja ja käydä vielä hiihtämässäkin, mikäli kerkiää. Jos haluaa vielä herkutella enemmän, niin suosittelen jotakin hyvää juotavaa, kuten esim. puna- tai valkoviiniä tai limonaatia, nimenomaan lapsille. Se lapsikäsitys on vaan vähän niin ja näin täällä Suomessa.
Mutta eläkee ihmisiksi! Ja nauttikaa 🙂 Ja hyviä kisoja kaikille! Ja muistakaa tulevat olympiakisat, silloin niitä päppänöitä menee enemmänkin, että kannattaa tehdä pakasteeseen.
Vaikenen taas vähäksi aikaa, muuten minä taas auon päätäni, kuten ennenkin.
Kuumaa päevee kaikki lukijat! Oletteko jo odottaneet pientä suunsoittoa kun on ollut melkein kahden viikon katkos? On ollut avustajien kaiken maailman koulut ja hitonmoinen helle. Mainittakoon, että kämpässäni on vielä tällä hetkelläkin 27,1 astetta ja se nousee kokoajan. Huh huh!
Minulla on isompikin aihe, mutta teen tässä vaiheessa vain pienen päivityksen kaupunkimme esteettömyydestä. Se pyöräongelma on edelleen olemassa, eikä tunnu auttavan edes kyltit, joita on esimerkiksi Centrumin oven kohdalla. Siinä on kahta kauheammin pyöriä. Samoin kävelykadulla, eikö nyt helkkarivieköön se mene pyöräilijöiden päähän, että heillä on itselläänkin hankalaa kulkea. Saatika sitten kaikilla muilla kun on pyöriä aina edessä. Eikö kaupungin tekninen lautakunta voisi ehdottaa esimerkiksi jotakin pysäköintitalon kerrosta, joka on usein tyhjä, kokonaan pyöräkerrokseksi. Esimerkiksi tuon Centrumin parkkihallista. Siinä olisi kaikki lähellä, eikä se käveleminenkään niin pahaa tee vaikka en itse siihen pystykään.
Sitten vähän miellyttävämpää asiaa. Kävin tässä eilen Eliittikisoissa. Käytiin vähän ammattikorttiani hyväksi ja menin katsomaan uutta uljasta katsomoa. Sillä se on tosiaan uljas ja näpsäkkä, siinä on muun muassa luiskat että kaikki pääsee ylös katsomoon, myös vammaiset ja huonosti muuten liikkuvat sekä lastenvaunut. Tästä annan kyllä kaupungille täydet kymmenen pojoa. Lisäksi siellä on sisällä kahvio ja kaikki huoltotilat.
Yksi pieni mutta siellä on, jos sataa niin etummaiset ihmiset joutuvat lähtemään karkuun, sillä lippa on jostain syystä jäänyt hieman liian lyhyeksi. Vesisade tulee ensimmäisiin penkkeihin ja tietenkin meidän vammaisten niskaan. Varsinkin kovalla tuulella. Tähän ehkä voisi ajatella jotain korjausta, esimerkiksi aukeavia pleksejä jotka saadaan kiinni kun sataa. Se parantaisi kaikkien mukavuutta. Kaupungille jarkkitehtitoimistolle kuitenkin kovat kiitokset! Menihän siinä ainakin 4 vuotta, muistaakseni, näin kertoi Katajan yleisurheilijoiden tukisäätiön puheenjohtaja, en kyllä muista hänen nimeään. En nyt kuitenkaan enempää viitsi enkä jaksa kirjoitella. Tarinoin sitten viileämmällä vähän enemmän.
Eläkäähän ihmisiksi ja maistelkaa jotakin nestettä, muutakin kuin vettä, sitä minäkin meinaan nyt maistella. Nimittäin en vettä. Heh heh!
Terve! Pitkästä aikaa. Siitä on vierähtänyt taas pari viikkoa ja olette vielä jaksaneet käydä katsomassa vanhoja juttuja, vaikka onhan niissäkin katsomista, ei sen puoleen. Syy on tietysti taas se, että tämä kauniimpi avustaja on ollut ties missä pari viikkoa. En uskalla sanoa missä se on voinut olla, vetää vielä kuonoon jos rupean ilkeilemään. Siispä parempi antaa olla sanomatta, kyllä te sen kuitenkin arvaatte missä hän on voinut olla.
No joo. Talvikausi alkaa olla lopuillaan, meinaan urheilun suhteen, vaan talven pentele ei ole. Ainakaan vielä. Toivonmukaan kuitenkin pian on. Sen sijaan kevätkausi on alkanut ainakin formuloiden merkeissä, jossa meidän Kimi Räikkösemme löi asiantuntijoilta, tai minkätuntijoita ne nyt sitten ovat, luun kurkkuun heti ensimmäisessä kilpailussa. Sitä suomalaiset hiihtäjät eivät ole tehneet enää vuosiin, ei ensimmäisinä, eikä viimeisinä.
Onhan se vähän vaarallinen laji tuo formula. Mutta ihme kyllä nykyään enää harvoin sattuu vakavia onnettomuuksia, muuta kuin maantiellä. Viittaan tässä nyt eilen TV1:ltä tulleeseen dokumenttiin Ayrton Sennasta, joka ajoi päin puuta tai mitä lie reunusta. En ollut siihen aikaan niin kiinnostunut joten en voi muistaa asiaa tarkasti. Ja vaikka olisinkin ollut kiinnostunut, niin joku muu asia kiinnosti sinä päivänä enemmän. Dokumentti tulee uusintana lauantaina TV1:ltä klo 13.00. Suosittelen katsomaan! Sopii katsottavaksi myös tytöille, jotka haaveilee pääsevänsä kisaemänniksi. Siihen hommaan täytyy vain olla aikamoiset muodot, meinaan noin niinkun hmmmmm. Kai ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Sen jälkeenhän ei ole ollutkaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia F1 -kisoissa, joka on sinänsä ihmeellistä kun ajattelee niitä nopeuksia. Meikäläisen pyörätuolillakaan ei pääse läheskään sellaisia nopeuksi, vaikka olisi kiire. Ja silloin saattaisi tullakin siivet selkään. Ja jonkunlainen kehä pään päälle. En kuitenkaan usko, että valkoinen.
Näitä kilpailuita on yleensä vaikea päästä paikanpäälle katsomaan. Suomessahan F1-kisoja ei ole ollenkaan ja ulkomailla on lähinnä Unkarin Hungaroring, suomalaisten paikka. Mutta sinnekään ei oletettavasti pääse vammaisten pyörätuolilla, sen enempää kuin muillakaan vammaiskonsteilla. Joten se kaatuu siihen, ilman siipiä. Niinkuin kotkanpojilla.
No eipä tälläkertaa enempää. Voi olla, että tällä viikolla tulee toinen kuvajuttu. Voi olla, että kokoamme koko vuoden aineistoa kuvakollaasiksi ja katsomme mitä on tapahtunut. Jos kerkiämme.
Siihen asti hojo hojo, sano Simpauttaja!
ps. Miksi Esteettömyys yhdistyksen kokous on paikassa jonne ei pääse kirveelläkään, ainakaan meikäläinen. Tässähän alkaa jo hermostumaan. Pöö Mervi!
Hei vaan kaikki urheilevat ja urheilemattomat, elikkä penkkiurheilijat!
Jo loppui se kärsimysten viikko. Aina hehkutetaan, että nyt tulee, muttei sitten tulekaan. Eikö toimittajat ymmärrä lopettaa sitä turhanpäiväistä hehkutusta, kun kuitenkin tietävät jo etukäteen, ettei siitä mitään tule. Ja urheilujohtajat samaten.
Mutta mennäämpä asiassa vähän taaksepäin, että mistä kaikki tämä johtuu? Ensinnäkin on paljon mahdollista, että se riippuu valmentajista, seuroista ja liitoista, sekä itsestään urheilijoista, joista muutaman mainitsin edellisessä kirjoituksessa.
Kun ajattelee, että vuonna 1930 oli yhtä huono tulos kuin nyt, niin täytyy ruveta miettimään mistä tämä oikein johtuu tämä suoranainen kaaos. Vuonna 1930 ja sitä ennen ja sen jälkeen oli kaksi liittoa: SVUL ja TUL, jotka kumpikin olivat enemmän tai vähemmän riidoissa, poliittisissa sellaisissa. Ensimmäistä sanottiin kansan keskuudessa lahtariseuraksi ja toinen taas oli työväenseura, joka ei miellyttänyt ns. porvareita ollenkaan. Tästä alkoi se ikuinen kiista, joka nyt on jo vähän vähentynyt ja on sellainen kuin Suomen Urheiluliitto, jonka muistaakseni iänkaikkinen presidenttimme Urho Kaleva Kekkonen laittoi alulle, jotta olisi saatu parempaa aikaan. Sillä hänhän oli maailmanluokan pituushyppääjä siihen aikaan kun vielä hypättiin vauhdittomasti. Nykyiset suomalaiset eivät pääse vauhdinkaan kanssa sellaisiin tuloksiin kuin Kekkonen aikoinaan.
Niin se vaan on poijjaat ja tyttäret, vaikka valmennusmenetelmät ovat kehittyneet, niin jostain kuitenkin täytyy riidellä suomalaiseen tapaan. En vain tiedä mistä. Onko se politiikkaa? Sitäkin se voi olla. Vai onko se rahapolitiikkaa? Kun ulkomailla yksityisesti urheilijat tekevät huimia tuloksia erilaisissa cupeissa (tosin ei tällä hetkellä), mutta sitten kun tulee ns. rahattomat kisat, kuten MM ja olympialaiset, niin tuloksia ei synny millään. Hyvänä esimerkkinä on Evilä, joka nytkin oli yleisurheilun EM-kisoissa ulkona palkintopallilta, jäi 2cm päähän sitä palkintopallista (teki kuitenkin oman ennätyksensä, sekin on jo paljon sellaisissa kisoissa).
Olen sitä mieltä, että urheilujohtajien ja pankinjohtajien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja suosia sekä ammattiurheilua (sitähän kaikki huippu-urheilu jo on), että tulevia ammattiurheilijoita, joille voisi antaa pieniä ja vähän suurempiakin palkkioita, jotka nostaisivat tuloksia ja tasoa. Ja urheilijoitten pitäisi luoda kunnollinen joukkuehenki, eikä aina haukkua. Samoin median pitäisi antaa urheilijoiden tehdä työnsä rauhassa, eikä hehkuttaa liikaa ennen kilpailua, mikä nyt on tapana.
Jopa 11-vuotias Janne Ahosen poika olisi kelvannut Suomen mäkihyppymaajoukkueeseen, hypättyään 100m Lahden isossa mäessä. On varmaan tullut isäänsä.
Olen havainnut, että vammaisurheilijat ponnistukseensa nähden tekevät parempia saavutuksia kuin koko Suomen hiihtomaajoukkue ja yleensä maajoukkueet yhteensä. Katsokaapa vaikka tuloksia netistä.
Terve vaan kaikki ja anteeksi pitkä viivästys kirjoittelussa. Syy on siinä, että tuo kauniimpi avustaja ei ole pitkään aikaan käynyt, niin ei ole tullut kirjoitettuakaan.
Katselin naisten 10km vapaan hiihtotavan kilpailua ja kyllä se aika vapaata oli suomalaisten kannalta, kuten koko kisojen aikana on ollut aika vapaata kaikissa lajeissa. Mitä nyt yksi pronssi on tullut, muita onkin sitten sijoilla ynnä muut. On ihmeellistä, että sitten Lahden kärykisojen jälkeen on jäänyt pois aktiiviurheilijoita. Esimerkkinä Janne Ahonen, joka olisi varmaan vieläkin pärjännyt ja ennen kisoja puhuttiinkin, että Ahonen lähtee mukaan.
Onko nyt mahdollista, että aletaan tekemään muutakin, kuin sanotaan vaan, että tarttis tehdä jotain? Niinkuin muun muassa meidän Manukin sanoi aikanaan. En voi ymmärtää, että näin pitkää mustaa kautta voi olla.
Panen taas syyn koululiikunnalle ja sitä kautta kuljetuksiin, ynnä muihin sellaisiin. Esimerkiksi leikillään voisi sanoa, että tehtäisiin kilpailu, kuka on ensimmäisenä koulussa hiihtäen tai kävellen. Ja laskettaisiin hyvyyspisteet matkan mukaan. Ja aina kuukauden päättyessä annettaisiin vaikka jonkinlainen stipendi parhaille liikkujille. Koska seurat eivät tunnu hoitavan muuta kuin yhtä lajia kerrallaan, kuten nyt esimerkiksi vaikka Kataja koripalloa. Mikä sinänsä on kyllä hyvä asia. Mutta se ei paljon naurata tuolla kansainvälisissä muissa kilpailuissa, aina on kahdenkymmenen ja nejänkymmenen sijoituksen seutuvilla. Esimerkiksi nyt hiihdossa.
Tietenkään ei tämäkään mikään ratkaisu ole, vaan ehkä työtä olisi tietävillä innostajilla, jotka tekisivät vapaaehtoistyötä, esimerkiksi seuroissa. Ja tämä innostaja järjestäisi jonkinlaisen kampanjan esim. vanhojen elokuvien muodossa ja tv-ohjelmia hyväksikäyttäen. Tämä voisi saada nuoret sekä vanhat panostamaan asiaan. ja tällä tavalla saataisiin meidät taas urheilumaiden joukkoon. Ettei kävisi niin kuin esim. Liettualle, joka karsi pääsystä koko kisoihin mm. Englannin ja Togon kanssa. Ja Liettua pääsi ja jopa Togokin pääsi, joka on jo aika harvinaista.
Ennenpitkää, jos näin jatkuu, niin Suomi on näiden mukana. Heh heh he! Vaikka ei tämä kyllä naurata.
No, hyvää viinkon alkua sitten ja miettikääpä muita keinoja millä Matti ja Maija Meikäläinen pääsisivät matkustamaan, sillä tällähetkellä tuntuu siltä, että tärkeintä ei ole voitto vaan matkustaminen.