Päivee, kuuma on taas. Ja aina kuumemmaksi näyttää tulevan kun katsoo mittaria.
Mutta asiaan. Kommentoin tuota rakkaan serkkuni kommenttia. En ole ollenkaan samaa mieltä sinun kanssasi Lisbeth. Suomi on vapaa maa ja Suomessa ei voi pakottaa. Opiskelijajärjestöt ovat puuttuneet tähän pakkoruotsin köyttöön. Sitten on vielä semmoinen juttu, että se riippuu paljon minkälaiseen yhteiskuntaluokkaan lapset kuuluu. Voi olettaa, että monikielisen perheen lapset puhuvat mielellään montaa kieltä jopa sekaisin, mutta sen sijaan ns. alemman luokan lapset jotka eivät edes kunnolla osaa savoa tai sitten pohjoiskarjalaa eivät haluakaan puhua kuin jompaa kumpaa. Ja heillä juuri on näitä kouluongelmia josta tulee usein pulmia niin viranomaisille kuin vanhemmillekin.
Mutta on sitten ihan toiseen asiaan ja hyvään sellaiseen, ainakin lasten ja äitien kannalta katsoen, tai tyttöjen varsinkin. Nimittäin vaateostokset ovat jälleen ajankohtaisia ennen kouluunmenoa ja koulun alkamista. Se on molemmille ryhmille sama juttu. Naiset ja tytöt tykkäävät shoppailusta, mutta isät eivät siitä maksamisesta. Tulin minulle mieluiseen aiheeseen, nimittäin olen joka syksy varoittanut blogissani tyttöjä liian seksikkäistä trendivaatteista. Nämä aiheuttavat juuri niitä namusetäjuttuja jopa vammaisille. Heitetään, että senkin namusetä tai pedofiili. Että huomioidaan sitä, että pyörätuolilla liikkuva ei tarkoita yhtä kuin namusetä tai pedofiili, joista puhuminen on jo sinänsä turhaa. Kuten aikanaan Neuvostoliitossa, jossa pedofiilitapaukset jätettiin kokonaan uutisten ulkopuolelle, ja niitä oli silloin tutkimuksen mukaan vähemmän kuin nyt. Nyt kaupallinen lehdistö, kuten täällä lännessäkin, levittää mitä kammottavampia juttuja ja erikoisesti Iltasanomien tyyppiset lehdet repivät juttuja ihan tyhjästä.
Sen sijaan opettajien ja koulukuraattorien, jotka ovat oppilaiden kunnioittamia, voisivat sanoa nuorille muutaman vakavan sanan. Ja vanhempien olisi syytä tarkistaa tyttöjen käsilaukut ennenkuin he lähtevät kouluun. Olen nimittäin nähnyt tyttöjen ottavan toiset vaatteet mukaan, menevän kaverin tykö ja vaihtavat vaatteet siellä. Tietysti tämäkään ei onnistu vanhemmilta kun se ovat useimmiten töissä ja joskus niin kännissä etteivät huomaakaan tyttöjen lähteneen. Tämäkin on hyvin yleistä. Mutta kuulkaas tytöt, ottakaa itse järki käteenne ja ette mene kaikkiin autoihin jotka pysähtyvät viereenne vaikka olisi kuinka tuttuja poikia. Menkää suoraan kotia tai vaihtamaan vaatteet ja kukaan ei huomaa mitään. Ja pojille sanotte, että älkää viitsikö pojat tehdä tyhmyyksiä, siitä ei saa kuin selkäänsä ja pahimmassa tapauksessa muutaman kuukauden linnaa, eikä se ole presidentin linnaa.
Hyvvee iltapäivää ja lämmintä sellaista!
Olen nyt ollut vähän laiskalla tuulella joten se näkyy varmaan blogissakin. Tässä on ollut kaikenlaista menoa ja tuloa ja varsinkin menoa. Ja viimeksi nyt meinasin lentää niin sanotusti turvalleni, ja ihan omaa tyhmyyttäni, ja naisten takia! No eihän siinä mitään, mutta se oli vasta loppua koko kuukauden kestäneelle hankaluuksien ajalle. Tässä välillä on tullut oksennettua, paskannettua ja muuta. Että tätä voi sanoa siis paskatarinaksi. Mutta joka tapauksessa palaan siihen lauantaihin, kun oikein hölmöilin ja vielä SELVINPÄIN!
Täytyy ensin kertoa se, että olin ollut pari päivää edellisellä viikolla ns. vankina, kun en päässyt kunnolla liikkumaan muuta kuin kolmella jalalla. En tarkoita sitä jalkaa, kolmea pyörää. Vai olisiko se sitten viidellä jalalla? No, viime lauantaina läksin kaupungille, kiersin kaikki Vapaudenpuistot ym. Kaikki kai tietää missä ne sijaitsee. Elikkä kaupungintalon edessä. Siellä oli nuorisoa ja vähän vanhempaakin väkeä. Enemmän tai vähemmän kännissä. Itse tosiaan olin ihan selvinpäin ja sekös minua harmitti.
Olin kyllä torstain ja perjantain välisenä yönä niin sika kuin sika voi vaan olla. Olin oksentanut, en kuitenkaan lattialle, joka olisi merkinnyt viittäkymppiä, vaan pesuvatiin, joka ei sitten maksanut minulle mitään. Iltapäivällä olin jo kunnossa ja lauantaina vielä paremmassa. Mutta ne naiset ne naiset.. Jälleen naiset. Läksin paria pimua seuraamaan ja he kiemurtelivat ympäri sivuteitä, niimpä tulin umpikujaan. En kerro mihin, mutta löysin kuitenkin portin ja luulin että tästähän pääsee. Pääsihän sieltä, mutta noin puolen metrin pudotuksen ja ison rysäyksen jälkeen huomasin, että molemmat jalat oli poikki. Ei omat, vaan kärryn jalat, tai paremminkin jalkalaudan kannattimet. Arvatkaa kirosinko ja vituttiko minua? Ei kai tarvitse sanoa, että vitutti. Onneksi siihen tuli ilmeisesti lantrattua viinaa kantava poika, joka soitti poliisit apuun. Ihme kyllä uskalsi sen tehdä. Poliisit eivät edes osanneet tehdä mitään. Poliisin kuuluisi opetella pyörätuolin käyttö samoin kuin lähihoitajien ja ensihoitajien.
Olen sitä mieltä että poliisien autot ovat liian pienet samoin kuin ensiavun. Valitettavasti. Poliisit hoitivat taksin, joka oli niin sanottu kirppu, siis niitä autoja sanotaan kirpuiksi. Joissa on vain yksi paikka sekä vähän tilaa avustajalle ja kuskille. Pyysin tilaamaan normaalin invataksin, en sano nimeä kun sen jokainen kuitenkin tietää. Koolla se alkaa ja oohon se loppuu, oikein lupsakka äijä. Hän sattui onneksi olemaan talolla paikalla kun tuon kirpun kanssa tultiin pihaan. Ja Kimmo otti ohjat käsiin ja tiesi mitä tehdä.
Tässä nyt sitten kökötän ja pikkuisen mökötän, en kuitenkaan avustajille, vaan itselleni. Onneksi kaapista löytyy toisen avustajan tekemää unelmatorttua ja kaupasta löytyi vielä ”mustaa samettia”, vaikka tämä elämä ei muuten tällä hetkellä ole samettia.
Hauskaa päivänjatkoa tämän paskajutun parissa!
Nimittäin niitä kyllä riittää. Etsin itselleni toista avustajaa, alla sama ilmoitus, jonka lähetin myös TE-keskuksen palveluun (mol.fi).
Olen nuorekas kuusikymppinen vaikeavammainen ukonköriläs. Hurjastelen sähköpyörätuolilla ja tarvitsen puhevammani takia tulkkausapua kaupungilla liikuttaessa. Etsin avustajaa tekemään ensin kuukauden mittaista sijaisuutta ja sen jälkeen mahdollisesti jatkamaan pidempäänkin.
Tarvitsen avustajaa arkisissa hommissa kuten kaupassa, kirjastossa ja ruokailuissa. Harrastuksiani ovat mm. urheilun seuraaminen, elokuvat, musiikki ja kirjoittaminen (mm. blogini osoitteessa https://esteeton.wordpress.com). Hoidolliset toimenpiteet eivät kuulu avustajalle.
Toivon avustajani olevan huumorintajuinen ja positiivinen. Myös kirjoitustaito ja atk-osaaminen ovat eduksi. Työaika on noin 30-40 tuntia kuukaudessa. Työaika painottuu arkipäiviin, noin klo 12-16 välille. Tarkemmat työajat voi sopia joustavasti työnantajan kanssa.
Paikka täytetään heti sopivan työntekijän löydyttyä. Työ alkaa heti.
Palkka on 11,56e/h. Normaalit ilta-, lauantai ja sunnuntailisät.
Tiedustelut sähköpostilla osoitteeseen nisse47@gmail.com
—-
Että eikun vaan hakemuksia tulemaan!
Päivee hyvät immeiset! Kyllä sitä pakkasia nyt pitää, kun niitä jahdattiin. Ja eikä siinä kaikki, minunkin kämppäni on niin hiton kylmä, että täytyy olla kolme villapaitaa päällä ja silti meinaa jäätyä. Siitä jatkankin suoraan eteenpäin, saan niin hyvän aasinsillan kun aasi olen itsekin, tiedä häntä.
No joo, siitä lämmityksestä. Tämä talo ja eräät muut talot, kuten tiedätte ovat Validia-palvelutaloja ja ”yksityistettyjä”. No tämä tuntuu koskevan myös lämmitysasioita, ostopalvelut kilpailutettiin kun tuli kaukolämpö. Nyt sitten täytyy aina Tampereelta pyytää lisää lämpöä kun pakkaset lisääntyvät. Mm. viime viikonloppuna kaikki olivat jäykkänä kuin se Junttilan tuvan seinällä, tiedätte kai mikä. En kehtaa sanoa, että paska, vaan sanompa kuitenkin. Kaikki puhui, että kylmä, kylmä, kylmä….
Minkä takia tähän on jouduttu? Onko vammaiset eriarvoistettu ja yritetään syväjäädyttää? Vai onko joku muu syy, esimerkiksi iso raha jota tämä lämpöyhtiö hamuaa? Minulla on edessäni mittari, joka näyttää nyt ulkona -18,3 astetta ja sisällä +17,9 astetta.
Siis, suora kysymys: onko kysymys liiasta rahasta ja Invalidiliiton säästötoimenpiteistä? Meinaan vaan, että tällä meiningillä voisi sanoa, että liiton jäsenet alkavat pian kaikota liitosta jos palvelut huononevat mm. tämän asian kohdalla.
Heippa kaikki blogini ystävät ja viholliset!
Tämän viikon viikonlopuksi pitää tehdä muutama huomio ja antaa herkkuresepti. Olen kuunnellut ohimennessäni kun ev.lut.seurakuntakeskus uusitaan, ja olen kauhunsekaisin tuntein katsellut nimenomaan portaita. Ja kysynkin suoraan seurakunnan johtajilta, että aikovatko he tehdä kunnollisen pääsyn muillekin kuin terveille, vai polkea Jeesuksen sanomaa siinä, että sairaat ja vanhukset tulkoon luokseni. Jos taivaan valtakunnan portaat ovat yhtä hankalat kuin nyt näyttää olevan seurakuntakeskuksella, niin kyllä sinne jää menemättä melkeimpä keneltä hyvänsä. Ei millään pahalla.
Sitten vähän kevyempiin asioihin. Nyt on EuroSport ja muutkin maksulliset kanavat alkaneet lähettämään urheilua oikein roppakaupalla viikonloppuisin. Ja parin viikon päästähän alkaa olympiakisatkin Sotsissa. Tänäkin viikonloppuna on kymmeniä lähetyksiä mm. Australiasta ja Keski-Euroopasta ja Amerikasta. Eri Eurocuppeja ja snookerin MM-kilpailuja ym. Joten siinä tulee nälkä. Annampa tässä pienen vinkin siihen, ettei mainittu olio tule vieraaksi. Tämä on vähän samanlainen kuin pizza, mutta vielä helpommin tehtävissä. Katsoin kellosta aikaa, niin eihän siinä mennyt tuntiakaan, tosin kaapissani oli kyllä valmistusaineita valmiina.
Tässä kuvassa taaimmaisena on juuri leivottuja Nissen Äidin Päppänöitä. Huomatkaa nimi päppänä, se on äitini omakeksimä nimi, ilmeisesti jonkinlainen murresana. Sitä en koskaan kerinnyt kysymään. Välissä on tuttuja joulutorttuja, joiden reseptiä ei varmaankaan tarvitse käydä läpi. Etummaisena on hedelmäsalaatti, joka tälläkertaa koostuu luumusta, viinirypäleistä, appelsiinista, baanaanista ja säilykehedelmäcoctailista. Jäätelöpurkin kokoinen annos tulee maksamaan noin 2,5euroa, että ei ole hinnalla pilattu. Sitten ne päppänät, tälläkertaa niinkuin minä ne tänään tein. Paketillinen voi- tai torttutaikinaa, jaetaan levyt puoliksi ja voidellaan kananmunalla. Päälle tuli hirven säilykelihaa ja osaan meetwurstia ja kebablihaa. Kaikkiin vielä raakaa sipulisippua, tomaatinsiivu ja runsaasti emmentalraastetta. Ja jos on vielä valkosipulia, niin sitäkin voi laittaa. Avustajani unohti sen tänään kokonaan. Ja jokainen voi katsoa vaikka kaappiinsa jos siellä on vanhoja tai kohta vanhentuvia aineksia jotka sopisi täytteeksi. Siis jos ne eivät vielä kävele vastaan. 10 päppänän hinnaksi tuli noin 5 euroa, mutta ilman kallimpaa hirvenlihaa hinta on vieläkin vähemmän.
Näillä eväillä pitäisi jaksaa katsella urheilukilpailuja ym. kilpailuja ja käydä vielä hiihtämässäkin, mikäli kerkiää. Jos haluaa vielä herkutella enemmän, niin suosittelen jotakin hyvää juotavaa, kuten esim. puna- tai valkoviiniä tai limonaatia, nimenomaan lapsille. Se lapsikäsitys on vaan vähän niin ja näin täällä Suomessa.
Mutta eläkee ihmisiksi! Ja nauttikaa 🙂 Ja hyviä kisoja kaikille! Ja muistakaa tulevat olympiakisat, silloin niitä päppänöitä menee enemmänkin, että kannattaa tehdä pakasteeseen.
Vaikenen taas vähäksi aikaa, muuten minä taas auon päätäni, kuten ennenkin.
Päevee! Ja perhanan harmaata päevee. Saisi jo aurinko joskus pilkahtavan, vaan ei se näin joulun alla pilkahda.
Itseasiassa minulla ei kummempia asioita ole, mutta meillä on huomenna suuri tapahtuma kun talo täyttää peräti 40-vuotta. Saa nähdä kerkiääkö ottaa minut kiinni, heh heh. Sen verran voin alkuun mainita, että kun talo valmistui, niin taloon muutti yksi asukas ja vuorossa oli kuusi avustajaa. Sitä naurettu kautta aikojen.
Itse lähden ensi tiistaina tuonne Hämmeeseen päin, elikkä Lahteen. Yritän sieltä lähettää kuvia blogiin. Ainakin joulupöytä on siellä hieno, että teillekin tulee varmaan nälkä sen nähdessänne. Vaikka monella onkin kotona ihan hieno pöytä.
En toivota ihan vielä hyvää joulua, mutta hyvää joulunalusaikaa. Ja kiireistä kaupankäyntiä. Ei tässä sitten kummempia tällä kertaa. Jos kerkiän, niin yritän kuvata näitä juhlia huomenna ja laittaa niitä maanantaina näytille.
Päevee vaan kaikille!
En malta vieläkään pitää turpaani kiinni niistä Parafesteistä ja liikkeiden ja ravintoloiden luiskista. On vielä kaki päivää aikaa, nimittäin liikkeillä edes suunnitella mukiinmeneviä parannuksia meille mukiinmeneville. Jokainen varmaan tietää, että kyllä se vammainenkin kaljaa ottaa ja vähän muutakin, itse kukin, heh heh.
Nämä luiskat olisivat jatkossakin käyttökelpoisia. Nyt on pakko viitata M/S Vinkerin ideaan luiskan perustamisesta. Olen katsellut tämän vuoden aikana matkustajamääriä noin silmämääräisesti ja olen todennut, että kyllä ainakin viimevuotiseen ja edellisvuotiseen verrattuna on määrät nousseet. Tosin on ollut muutenkin tämmöinen kuuma kesä, joka muuten jatkuu täällä minun huoneessani edelleen. Ei sen puoleen, ei täällä ole luiskiakaan vaan kynnys, onneksi matala sellainen.
Uskon vakaasti, että kun vammaiset huomaavat, että liikkeisiin pääsee paremmin kuin aikaisemmin, kaupankäynti sujuu paremmin ja molemmat puolet ovat tyytyväisiä. Vaikka emme kuitenkaan ole ihan tyytyväisiä, sillä rahapussimme pienenevät jos kaupankäynti käy liian hyvin.
Yritän etsiä kuvia malliluiskista. Ne eivät ole kovin kalliita. Vinkerin omistaja ja kapteeni sanoi että hänen luista on melkein ilmainen. Vaikka se välillä vähän reistailee, niin ei se minua haittaa ja kukaan ei ole vielä pudonnut veteen. Tiedä häntä mistä syystä. Ja puupäät jää aina vedenpinnalle. Syynä Vinkerin mainiot kylmät juomat.
Näille kaupoille olisi vain etua, jos enemmän kävisi myös vammaisia. Olen kyllä huomannut että vammaiset asioivat nimenomaan Iso Myyssä. Ravintolat ovat sitten ongelma. Kun Iso Myy sulkeutuu, niin ravintoloihin ei enää pääse, ei sitten kirveelläkään. Tai no, jos kirveellä menisi niin ehkä onnistuisikin.
Se sitten tällä kertaa. En viitsi jankuttaa enempää. Jospa saisin huomenna kuvia luiskista näytille. Ellei sitten sada kaatamalla.
Päevee vaan,
onhan tänään vähän viileempää piatsi minulla. Minun mittari, joko valehtelee tai pääni on niin kuuma että ilma lämpenee 29,1, tällä hetkellä. Ottaen huomioon että minulla on aika tyhjä pää ja ehkä vähän tyhmäkin.
Joka tapauksessa minulla on teille liikkeille ja ihmisille kaupungissa tärkeää asiaa ja myös ravintolat ottakaa tämä asia huomioon. Tulossa on huomattavia summia Parafestin aikaan teille, terveiden ihmisten rahojen lisäksi. On ollut suuria tapahtumia, esimerkiksi rockfestivaalit, persujen puoluekokous (anteeksi vain Soini tästä nimityksestä) ja muita suuria tapahtumia mm. tanssiviikot ja tulossa on vielä mm. niin sanotut valkosipuliviikot.
No niin, tässä pienet alku perustelut pyyntöön jonka aion esittää: kovin moni parafestin järjestäjäkään tai Parafest-yhdistyksen jäsenkään, joka minäkin olen, ainakin liityin viimevuonna, ei ole varmaan huomannut asiaa. Kun olen nyt liikkunut kriittisin katsein tuolla kävelykadulla, niin olen kyllä huomannut uusia sekä vanhasta tehtyjä ravintoloita ja pubeja on tullut pilvin pimein, mm karelia on muuttunut Ilonaksi ja on tullut myös uusi rock ravintola, joissa voisi käydä Parafestin aikana ottamassa drinkin, tai kaksi, ei kuitenkaan enempää ohjelman aikana. Nämähän on kumminkin 4 asti auki, joten aikaahan riittää, jos ei tarvitse nukkumaan tulla. Voi pienen paukun jälkeen vaihtaa mielipiteitä vapautuneemmin kun ihmiset eivät ole niin vihaisia.
Mutta mites menet, kun ainakaan keskikaupungilla ei ole ravintolaa tai pubiakaan, koska melkein kaikissa on sellaiset esteet että niihin on mahdoton päästä. Aina pitäisi olla vähintään kaksi avustajaa mukana. Helpompi on käydä alkossa, mutta alko ei ole enää yhdeksän jälkeen auki.
Nyt varsinaiseen asiaan, pyytäisinkin ja olen yrittänyt tämänkin kirjoituksen aikan pyytää että ravintolat ja pubit ja muut sellaiset järjestäisivät sisäänpääsyn sillä tavalla, että sinne pääsisi pyörätuolilla ja kepillä, ja kaikilla muilla apuvälineillä. Voin taata että nämä kepillä kulkevat eivät tuota häiriötä, ja muutenkin ovat hyvin rauhallista porukkaa, paitsi jos meitä kiusataan, silloin meillä saattaa hieman kiehahtaa. Jos meitä on useampi pyörätuolilla, sähköisellä sellaisella, ja meitä oikein kiusataan niin ravintola saattaa mennä uuteen remonttiin, heh, tämä on vitsi vitsi.
Hyvä yleisö ja ihmiset muutenkin, olkaa aivan luonnollisia etenkin kun olen kuullut paljon sitäkin että, tulee sanottua että kato perkele, tollasetkin käppänät tännekin pääsy. Näin kuulee usein kun menee jonnekin ravintolaan, tai muuhun ilopaikkaan, arvaatteko mitä tarkoitan,heh. Siksi pyydän immeisiä jos näkee jonkun joka on vaikeuksissa, ei välttämättä alkoholin, tai huumeiden takia, liikkuen vaikeasti, käväiskää kysymässä terve kaveri tarvitko apua. Useimmin tulee iloinen myönteinen vastaus, että kyllä perhana, ainakin miehiltä, naisilla saattaa olla hieman lievempi kielenkäyttö.
Siispä tervetuloa jok´ikinen torille ja ahjonpihaan siellä on erilaisia näytöksiä kolmen päivän ajan, katsokaa ohjelma täältä: http://www.joensuunparafest.org/
Ja vielä eräs maininta, tänne kaupunkiin siellä on eräs virolainen esiintyjäryhmä joka on mm erittäin hyvä. Lisäksi on näytöspaloja mitä ammatteja voi tehdä vammaiset, ei mammaset, heheh.
Että Teretulemast!
Päevee rakkaat ja ei-rakkaat lukijat, niitä rakkaita tuntuu olevan enemmän.
Talollamme on tänä vuonna juhlavuosi, se täyttää jo 40-vuotta. Vanhentumista ei huomaa, vaan talo paremminkin nuorentuu vuosi vuodelta. Nyt olemme saaneet olohuoneen (jossa ei enää toivottavasti käy varkaita) ja sitä on kaikin puolin yritetty varjella kaikenlaisin salaisin suunnitelmin, joista en kerro sen enempää. Asukkaat voivat käyttää tilaa mm. avustajien kanssa, vierailuihin (ei kuitenkaan niitä ei-toivottuja vieraita), kahvitteluun ja jopa pullien paistoon, että vieraat saavat tuoreita pullia. Voimme myös katsella televisiota, kuunnella levyjä ja radiota. Tila on kaikin puolin tosi viihtyisä, kuten kohta kuvista huomaatte. Toivomme, että kaikki asukkaat käyttäytyvät esimerkiksi vieraiden kanssa tilassa asiallisesti. Ja vaikka pikkuisen heh heh heh! Kai ymmärrätte mitä tarkoitan.
Seuraavat kuvat ovat siitä huoneesta ja parvekkeelta. Ottakaa itse selvää mistä päin nämä kuvat ovat.
Terve kaikki lukijani!
Ja anteeksi tämä pitkä tauko, kun tuo vakiosihteeri ole ollut paikalla vaan oli Hämmeessä. Tuli tässä mieleen kun Parafest lähestyy uhkaavasti, koota pieni yhteenveto edellisten vuosien kirjoituksista, eli mitä esteettömyys on ja mitä se ei saa olla.
Ihan ensimmäinen artikkelini kategoriassa esteettömyyskuvat kertoi Joensuun kävelykadusta ja sen hyvistä myöhemmin huonoistakin puolista, sillä niitäkin löytyy. Mainittakoon tässä nyt esimerkiksi tällä kertaa ne kuuluisat terassit ja pyörät, joista löytyy kuviakin monen vuoden ajalta. Samaa olen toistellut iät ja ajat, eikä mitään ole tapahtunut, pyörät lojuvat edelleen missä sattuu.
Esteettömyyskierroksilla kaupungilla on ollut jotain hyötyä. Esimerkkinä Vinkerin luiska. Alkuperäinen laivan luiska oli pieni ja erittäin jyrkkä, sinne ei meinannut päästä millään tavalla. Kun olin hieman hullunrohkea, kävin juttelemassa laivan kapteenin ja omistajan kanssa asiasta ja hän rupesi miettimään liuskan parantamista ja kävi sattumalta joissain muissa asioissa autotallissaan ja huomasi siellä tämän nykyisen sillan alkupohjan. Sitten alkoi myös miehistö suunnittelemaan uutta luiskaa. Niin he saivat ensin tuommoisen kaiteettoman version ja minä olin ensimmäinen joka joutui sitä kokeilemaan. Hieman hirvitti! Silloinen avustajani laittoi silmät kiinni ajaessani luiskaa, varsinkin alasmenomatkalla. Mutta hyvähän siitä silloin tuli, kaiteet tulivat pikkuhiljaa ja nyt koko luiska kulkee laivan mukana, joka helpottaa kaikkiin satamiin pääsyä. Tästä suuri kiitos Vinkerin kapteenille!
Joissain paikoissa esteettömyyttä on kyllä ajateltu, mutta toteutus on sitten pielessä. Esimerkiksi kotipaikkakunnallani Orimattilassa on kyllä eräs luiska, mutta se on laitettu väärin päin oveen nähden. Eli kun luiskaa kiipeää ylös, niin lopulta ei pääsekään sisälle, koska ovi avautuu päin näköä ja estää kulkemisen. Joensuussa on myös eräs samanlainen mahdoton luiska, josta kuva alla. Kaikki varmaan ymmärtää jo kuvasta, että lusikasta on mahdotonta kulkea sähköpyörätuolin kanssa. Kyseessä on Joensuun Ellin talon luiska.
Ja siinä kaikkein tuorein esteettömyyskuva tältä kesältä. Ikuiset vastustajani mainostaulut. Puuttuu vain, että rykmentti polkupyöriä olisi seuraavaksi. Mutta näiden kanssa on pakko elää, kun kaupat eivät sitä huomaa, että ihmisten ja varsinkin vaikeiasti liikkuvien on hankala kulkea tässä viidakossa.
Esteettömyys ja esteellisyys ovat paljon muutakin kuin näitä konkreettisia luiskia, portaita, katukiveyksiä ynnä muuta. Se on myös ihmisten välistä kanssakäymistä. Esimerkkinä palvelutilanteet. Esimerkiksi kun menen johonkin vieraaseen kauppaan, jossa harvemmin käyn, niin siellä usein myyjä puhuu avustajalle, eikä itse asiakkaalle, eli minulle. Ellen heti ota kiinni sitä tilannetta, niin jään koko tilanteesta ulkopuoliseksi, vaikka olenhan sintään se asiakas!
Toinen vastaava tilanne on toisin päin, sattui muuten viimeksi eilen käydessäni katsomassa kenkiä. Siellä myyjät puhuivat minulle ja avustaja tulkkasi jos kerkisi. Tämä on erittäin tuttu kauppa ja olen seurannut heidän toimintaa aivan perustamisesta alkaen.
Tätä tesktiä voi jokainen pureskella sen 3 viikkoa, kunnes Parafest 2013 tulee. Kaupunki teki muuten tänä vuonna vammaisille yllätyksen tehdessään luiskan torilavalle. Ilmeisesti siinä ajateltiin tulevaa festaria.
Ennen festaria, tulen varmasti kuitenkin vielä soittamaan suutani.