Esteettömyysblogi
Lapset ja vammaiset samassa asemassa Joensuun liikenteessä
Kommentit pois päältä artikkelissa Lapset ja vammaiset samassa asemassa Joensuun liikenteessä
Päevee vaan! Hiki tulee kun istuu tässä liian pienessä jakkarassa ja jolla ei pääse mihinkään. Kuten Utran lapsetkaan kunnolla liikkumaan, väittää Karjalainen. Tässä linkki uutiseen: Utrassa ansa lapsille
Tällaisia ansoja on keskemmälläkin kaupunkia. Samanlaisia ansoja ilman huomiovaloja. Tarkoitan Yläsatamankadun ja Koulukadun välistä risteystä, jossa on muutenkin nyt sekava tilanne, kun asennetaan lämpöputkia. Utrassa on suhteessa sama määrä lapsia, kuin miellä päin pyörätuoleja.
Ehkä olisi aika katsoa koko alue läpi, nimittäin esimerkiksi meille laittaa liikennevalot, jotka ohjaisivat liikennettä paremmin. Olen tästä kirjoittanut jo tuhansia kertoja, mutta mitään ei ole tapahtunut. Jos nyt lasten avulla saisi tämänkin asian kuntoon. Vaikka eihän mitään kuitenkaan tapahdu, ennenkuin jotain todella dramaattista tapahtuu. En tarkoita millään pahalla, mutta kun olen jonkinlainen realisti, niin odotan kauhulla sitä hetkeä kun joku jää alle jossain nimeämättömässä paikassa. Ja sitten vasta alkaa tutkimus, että miten se on mahdollista.
Esimerkiksi Yläsatamankadun ja Koulukadun risteyksessä on usein kolareita. Mutta onneksi niissä on vielä selvitty pelkillä muovi- tai peltivaurioilla. En kuitenkaan viitsi nyt jatkaa enempää, kun on niin pirun kuuma! Katselkaa ympärillenne ja lähettäkää vaikka Karjalaiseen juttuja näistä vaaranpaikoista. Ja olkaa itsekin varovaisia. Ja myös te pienet lapset, isoja ei kannata varoittaa ne kuitenkin vaan menevät – vähän sama juttu pyörätuolilla ajavien kanssa.
Hyvät autoilijat, jos teitä on lukijoina, älkää enää lisätkö vaaraa painamalla kaasua yhtään reippaammin. Kyllä te sen verran kerkiätte odottamaan ja pääsette varmasti perille. Eikä jää ketään taakse romukasana. Eikä tarvitse odottaa pikavoittoa saati sitten päävoittoa.
No hyvää, kirkasta ja kaunista päevee. Eläkee ihmisiksi! Minunkin on pakko yrittää elää ihmisiksi, paitsi ehkä huomenna en elä ihmisiksi serkkuni kanssa, ja avustajan kanssa (avustajan huomautus: yritän kyllä parhaani mukaan pitää miehen kaidalla tiellä!). Hyvvee päevän jatkoo!
————————-
Shortly in english:
Joensuus local newspaper Karjalainen wrote about an important issue, report in finnish here: Utrassa ansa lapsille
Report tells about a road workfield in Utra, where protecting fence disables drivers to see children crossing road in time. We have same problem in the citycentrum, without fences though. I have written about Yläsatamankatu’s and Koulukatu’s crossing several times, and nothing ever happens. And i get more and more scared when something dramatic finally happens.
I hope this news about Utras children could open decision-makers eyes. Traffic lights are needed in many places around the city. Finally all drivers this is to you: Please be carefull when driving. There is no such hurry that can be solved by pressuing more the throttle. You will get there in time and it’s not worth to leave a pile of scrap behind. Or get extra notice from the authorities. Nice and safe day to all of you!
Rokkia ynnä muuta sitä sun tätä
Kommentit pois päältä artikkelissa Rokkia ynnä muuta sitä sun tätä
Päevee lukijat ja muut maan asukkaat, jotka helteestä kärsivät! Tulipa samalla aasinsilta aasille. Elikkä minulle. Kun tuo rokki tulla jollottaa, niin siitä on kyllä monta hyötypuoltakin. Niinkuin kaikista täällä olleista tapahtumista, jotka tuovat ulkokuntalaisia ja muita ulkomaalaisia, muun muassa savolaisia. Nämä tuovat meille rahaa ja sehän on aina hyvä asia. Varsinkin kun sitä ei ole, ainakaan meikäläisellä.
Sitten ennenkaikkea konserteissa ulkona on varmasti paljasta pintaa ja paljon! Ilman rajoja ja rajojen kanssa. Ei sen puoleen on siinä yksi vaarakin, se tuo erinäisiä rikoksia, nimittäin niitä s-rikoksia. Ne aiheuttavat sitten poliisille ja muille viranomaisille hommia. Eipä silti, eihän poliisilla muuten olisi mitään tekemistäkään. Täytyyhän niiden mokomien palkkansa saada. Meikäläinen vaan ihailee sitä ”Pielisen paljasta pintoo…..eikä ruppee rienoomaan…eikä lähde kihloja tienoomaan”, kuten laulussa sanotaa. Ja onhan niitä mukava katsella.
Meikäläiselle on tapahtunut jos jonkinlaista ennen ja jälkeen juhannuksen. Kävin oksentamassa yhden sairaalan osaston juhannusaattona ja piru vieköön selvin päin. Lääkäri vain totesi maanantai-aamuna, että ota uusiksi tämä juhannus, kun näin huonosti kävi. Ja minähän tottelin hänen määräystään. Kiitos vielä kerran 2G-osastolle ja henkilökunnalle. Sitten on mennyt kärrystä jalkoja poikki vähän väliä. Että ei tämä niin herkullista ole ollut tämä elämänkulku.
Itse en meinaa mennä rokkialueelle, koska se mökä kuuluu kyllä tänne Merimehenkadullekin asti. Ja kun torillakin on tapahtumia, että ei tarvitse mennä lähemmäs. Ilovaarikin kuuluu ihan kotikulmille asti, eikä tarvita edes radiota.
Eläkee ihmisiksi, kuten viime vuonnakin. Minäkin yritän, mutta epäilen, että se epäonnistuu. Varsinkin jos on näin kuuma. Tulee varmaan hankittua jotain juomia. Nimittäin ei-limonaadi-juomia. Alla esitys avustajan lomallelähtökahveista. Maistuis varmaan teillekin!
Polkupyöriä, polkupyöriä ja polkupyöriä, sekä ravintolapöytiä
Kommentit pois päältä artikkelissa Polkupyöriä, polkupyöriä ja polkupyöriä, sekä ravintolapöytiä
Kävimpä toissapäivänä tämän ns. vanhemman sihteerini kanssa kaupassa. Ja ensimmäinen este löytyi heti tuon Metropolin sisäpuolelta. Nimittäin melkein törmäsin pöytään ja tuoliin, jotka oli aseteltu siten, että siitä on liikuntaesteisen melko vaikea liikkua. Samoin kuin heikkonäköisten.
Ihmettelin, että mitä kautta tässä nyt sitten kiertäisi. Kun joka paikassa oli ihmisiä. Voitte vain kuvitella istuvanne pyörätuolin ja ajavanne pöytien välistä varsinaiselle rampille. Joka on reilun metrin leveä. Siinä on välissä vielä rappunen. Tästä voisi antaa Metropolin omistajille vähän huomautusta.
Olisiko mahdollista joko uusia koko luiska ja siirtää sitä vähän keskemmälle, elikkä nykyisten portaiden kohdalle? Ja sulkea se seinän puoleinen vaikka kokonaan.
Sitten seuraavassa korttelissa olikin ystäväni polkupyörät. Niitä oli Metropolin ja Centrumin välissä vaikka kuinka paljon. Eikä tässä vielä kaikki. Menin erääseen nimeltämainitsemattomaan liikkeeseen – kai tiedätte mikä liike – siellä oli vielä kauheampi ruuhka. Jos saisin sanoa SOK:n johtajille, niin ehdottaisin parkkihalliin omaa pyöräparkkia. Ja siinä olisi esimerkkiä muillekin. Meinasin ”vahingossa” ajaa muutaman pyörän nurin. Olivat nimittäin ihan keskellä tietä, niinkuin voitte nähdä edellisen kirjoitukseni lopussa olevasta kuvasta.
Näistä pienistä korjauksista, jos kaikki tekisivät ne, kauppakeskuksista tulisi ihanteellisia ihan kaikille. Tosin nuo polkupyörän omistajat varmaan kiroaisivat kun juutalaiset. Enkä ole rasisti, mutta tämä sanonta on vaan melko yleinen. Ja mitä siihen parkkien järjestelyyn utlee, esim. nuo kävelykadun pyöräparkit ovat ihan hyviä. Ainakin näin kesällä, kun ihmiset ovat lomalla ja rannoilla makoilemassa.
En viitsi enempää jaarata, kun olen puhunut siitä jo ainakin 4 vuotta. Ja mitään muutioksia ei ole tullut.
P***ajutun jatkoa ja huomautuksia esteellisyydestä!
Kommentit pois päältä artikkelissa P***ajutun jatkoa ja huomautuksia esteellisyydestä!
Päivee ja helevetin kuumaa päivee, kuvitelkaa kun meikäläinen istuu täällä paistinuunissa ja kattelee sisälämpömittaria kauhuissaan, kun mittari noussut lähes kolmeenkymmeneen asteeseen!
Tämä kaikki johtuu vain yhdestä törppöilystäni, kuten muistatte. Antaisin kyllä taloyhtiöille pienen muistutuksen siitä, että siellä kulkee myös enemmän tai vähemmän huonosti käveleviä ihmisiä, joilla on varmaan aika usein, etenkin iltaisin, ohranjyvät silmässä. Itselläni ei tällä kertaa ollut, mutta täytyy tunnustaa, että on kyllä joskus ollut. Kiinteistön piha, minne putosin on ollut ainakin kymmenen vuotta yhtä sekava ja laittamaton. Vaikka pudotus ei ollut kuin puolisen metriä, oli minulla sen verran vauhtia, että korkeus ja vauhti yhdessä riittivät siihen, että lensin melkein turvalleni. Tässä samassa rytäkässä katkesi kaksi tuolin tärkeintä osaa ja samalla ohjausyksikön lauta eli minun ”jalkani”. Olin menossa turvalleni, näin jo maata silmieni edessä, mutta sain kallistettua itseäni taaksepäin ja onnistuin pysymään pystyssä.
Minä katselen tuota huoneen kirottua sisälämpömittaria ainakin tämän viikon, siltä ainakin näyttää, sillä tuolin varaosat ovat niin hankalasti saatavissa. Kokeilkaapa itse, jos uskallatte, samaa temppua! Eläkee kuitenkin ihmisiksi ja älkääkä ajako ainakaan kotona samalla tavalla kuin minä, sillä seuraamuksista en vastaa ainakaan minä!
Tags: paska, paskajuttu
Helvetillinen samettiviikonloppu! Avainsana: p**ka.
1 kommentti
Hyvvee iltapäivää ja lämmintä sellaista!
Olen nyt ollut vähän laiskalla tuulella joten se näkyy varmaan blogissakin. Tässä on ollut kaikenlaista menoa ja tuloa ja varsinkin menoa. Ja viimeksi nyt meinasin lentää niin sanotusti turvalleni, ja ihan omaa tyhmyyttäni, ja naisten takia! No eihän siinä mitään, mutta se oli vasta loppua koko kuukauden kestäneelle hankaluuksien ajalle. Tässä välillä on tullut oksennettua, paskannettua ja muuta. Että tätä voi sanoa siis paskatarinaksi. Mutta joka tapauksessa palaan siihen lauantaihin, kun oikein hölmöilin ja vielä SELVINPÄIN!
Täytyy ensin kertoa se, että olin ollut pari päivää edellisellä viikolla ns. vankina, kun en päässyt kunnolla liikkumaan muuta kuin kolmella jalalla. En tarkoita sitä jalkaa, kolmea pyörää. Vai olisiko se sitten viidellä jalalla? No, viime lauantaina läksin kaupungille, kiersin kaikki Vapaudenpuistot ym. Kaikki kai tietää missä ne sijaitsee. Elikkä kaupungintalon edessä. Siellä oli nuorisoa ja vähän vanhempaakin väkeä. Enemmän tai vähemmän kännissä. Itse tosiaan olin ihan selvinpäin ja sekös minua harmitti.
Olin kyllä torstain ja perjantain välisenä yönä niin sika kuin sika voi vaan olla. Olin oksentanut, en kuitenkaan lattialle, joka olisi merkinnyt viittäkymppiä, vaan pesuvatiin, joka ei sitten maksanut minulle mitään. Iltapäivällä olin jo kunnossa ja lauantaina vielä paremmassa. Mutta ne naiset ne naiset.. Jälleen naiset. Läksin paria pimua seuraamaan ja he kiemurtelivat ympäri sivuteitä, niimpä tulin umpikujaan. En kerro mihin, mutta löysin kuitenkin portin ja luulin että tästähän pääsee. Pääsihän sieltä, mutta noin puolen metrin pudotuksen ja ison rysäyksen jälkeen huomasin, että molemmat jalat oli poikki. Ei omat, vaan kärryn jalat, tai paremminkin jalkalaudan kannattimet. Arvatkaa kirosinko ja vituttiko minua? Ei kai tarvitse sanoa, että vitutti. Onneksi siihen tuli ilmeisesti lantrattua viinaa kantava poika, joka soitti poliisit apuun. Ihme kyllä uskalsi sen tehdä. Poliisit eivät edes osanneet tehdä mitään. Poliisin kuuluisi opetella pyörätuolin käyttö samoin kuin lähihoitajien ja ensihoitajien.
Olen sitä mieltä että poliisien autot ovat liian pienet samoin kuin ensiavun. Valitettavasti. Poliisit hoitivat taksin, joka oli niin sanottu kirppu, siis niitä autoja sanotaan kirpuiksi. Joissa on vain yksi paikka sekä vähän tilaa avustajalle ja kuskille. Pyysin tilaamaan normaalin invataksin, en sano nimeä kun sen jokainen kuitenkin tietää. Koolla se alkaa ja oohon se loppuu, oikein lupsakka äijä. Hän sattui onneksi olemaan talolla paikalla kun tuon kirpun kanssa tultiin pihaan. Ja Kimmo otti ohjat käsiin ja tiesi mitä tehdä.
Tässä nyt sitten kökötän ja pikkuisen mökötän, en kuitenkaan avustajille, vaan itselleni. Onneksi kaapista löytyy toisen avustajan tekemää unelmatorttua ja kaupasta löytyi vielä ”mustaa samettia”, vaikka tämä elämä ei muuten tällä hetkellä ole samettia.
Hauskaa päivänjatkoa tämän paskajutun parissa!
Nuorista ja vähän vanhemmistakin
Kommentit pois päältä artikkelissa Nuorista ja vähän vanhemmistakin
Hyvää harmaata päivää! Ompahan pirun pimeää. Ja kohta tulee se Halloween ja muut kummituspäivät, kuten Pyhäinpäivä. Nämä kaikkihan ovat merkkipäiviä ja myös Suomen liput nousevat salkoihin. Mutta se siitä, saahan se nousta. Kunhan eivät nouse niinkuin hinnat.
Nuoretkin käyvät vanhempiensa kanssa viemässä haudoille kynttilöitä. Itse en valitettavasti pääse kun matka onkin niin pitkä. Hautausmaa on kyllä lähellä, mutta siellä ei ole ketään tuttuja. Vaikka onhan siellä se yleissuomalainen kynttiläpaikka.
Olen asunut monella eri paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Tämä Joensuu taitaakin olla pohjoisin paikka missä olen asunut. Niin kyllähän nuo sukulaiset, varsinkin yksi, väittää että tämä on Lappia. Ei se kyllä ole niin!
Olen tutustunut myös moniin eri nuoriin, joita meilläpäin sanottiin kakaroiksi. Talossamme kävi kutsuttuna virkavaltaa puhumassa mm. nuorista. Hän sanoi varottavia sanoja nuorista. Vaikka olenkin olevinani tällainen vanha köntys, niin kyllä minä ainakin tulen toimeen nuorison kanssa. Ja siitä raha-asiasta. Eivät he kysy minulta rahaa kun tietävät, ettei minulla sitä ole. Muuten olemme täysin kavereita ja juttu luistaa ilman rahaakin. Joskus vähän liiankin kanssa. Meinaan niitä navan molemminpuolisia juttuja. Kai tiedätte mitä tarkoitan. Heh heh! Varsinkin kesäaikaan. Ainakin tuolla Myyssä näkee aika hyviä näkymiä kun varsinkin tytöt koulusta tullessaan vaihtavat kaverin tykönä vaatteet ennenkuin jäävät kaupunkiin. Ja taas kaupungista lähtiessä vaihtavat normaalit kouluvaatteet. Tämä on vaarallista. Muun muassa namusetien ja -tätien liikkeellä ollessa. Että olkaapa siinä suhteessa varovaisia.
Mutta siitä että nuoriso yleensä olisi paha, siitä olen pikkuisen eri mieltä mm. poliisin kanssa. Olen itse nähnyt kuinka juuri 18-v täyttänyt vetää rehvakkaasti henkilöllisyystodistuksen ja näyttää sen ostaessaan kaljaa ja pelatessaan hedelmäpelejä. Toinen juttu ovat sitten vanhukset, jotka pelaavat samoilla peleillä koko eläkkeensä. Olisiko siinä pelikiellon paikka? Olen myös havainnut että kun usein näkee liikennemerkkejä kaadettuna, ei monikaan nuori jaksa nostaa niitä merkkejä maasta ylös. Ja heittää sivuun. Sen sijaan juuri 20-vuoden tienoilla olevat nuoret ravintolasta tullessaan, jos ranvintolassa on mennyt huonosti meinaan tarjoilun puolesta, he useimmiten heittävät niitä kiukuspäissää ja muutenkin päissään.
Poliisin olisi syytä tarkistaa ovatko nämä tekijät aina nuoria. Siis tarkoitan alle 18-vuotiaita, vaikka nuoriahan sen ylikin olevat vielä ovat. Muuten Suomessa on ihmeellinen käsitys nuorisosta. Olen istunut kymmenkunta vuotta nuorisolautakunnassa ja kokenut sellaisen tilanteen, että eräs tehtailija otti venäläisen nuorisovaltuuskunnan vastaan ja tarjosi saunan, mutta kuinka ollakaan kaikki olivat päälle 25-vuotiaita. Sillä Keski- ja Itä-Euroopassa ja jopa Norjassa, nuoriksi tulkitaan vasta alle 30-vuotiaat. Eikös Suomenkin pitäisi muuttaa kantaansa? Silloin selviäisi moni pahanteko.
Ehdotan Saksan käytäntöä. Kun kävin siellä 30 vuotta sitten, oli käytäntö seuraava ravintolassa: Alle 15-vuotiaat saivat niinsanottua keskikaljaa, joka vastaa meillä b1:stä. Siitä ylöspäin sai jo keskikaljaa. Ja sitten vanhemmat saivat kaikkea. Kun menimme erääseen nuorisoravintolaan ihmettelin suunnattomasti sitä pullokasaa joka siellä perällä oli, kun meidät neuvottiin takakautta sisään.
No niin olen taas hiljaa viikon verran. Ja toivon että kaikki miettivät, myös nuoret, että hillitsisivät käytöstään, ei se niin vaikeaa ole. Vaikka vähän vituttaakin. Nimimerkillä Kokemusta omaava.
Seksiä ilman keksiä!
Kommentit pois päältä artikkelissa Seksiä ilman keksiä!
Kaanista kesäpäivää kaikille lukijoille, ja muillekin!
On sanottava, että tämäkin autoilijoille ja pyöräilijöille ja lopuille ajoneuvon kuljettajille pienoinen este, tosin miellyttävä sellainen. Meinaan, että näkyy melkein puolialastomia naisia. Taitaa tulla enemmän kolareita, sillä yksikään autoilija ei meinaa uskoa silmiään, kun kulkee kaupungilla, ja näkee kauniita nuoria neitejä, tai rouvakin käy (tosin tämä aiheuttaa pienen esteen). Kai tiedätte, mitä tarkoitan.
Tämä on erittäin huono aasisilta, ja aasihan täällä kirjoittaakin ja toinen aasi sanelee. Se on se suurempi aasi, joka täällä sanelee. Mutta tarkoitan varsinaisella asialla nuorten tyttöjen liiallista vähäpukeutumista, varsinkin kun namusetiä alkaa olla yhä enemmän ja enemmän. Siltihän nämä tytöt ovat nuoria varten. Tytöt ovat vielä kokemattomia ja saattavat langeta ansaan, jossa on tiettyjä tuloksia ollut havaittavissa, eli pahoinpitelyjä ja muuta sellaista. Pedofiili tapauksia on myöskin melko paljon ollut esillä viime vuosina, koska ihmiset eivät ole kaikki liian tervejärkisiä.
En väitä, että itse olisin tervejärkinen (saatika tämä pienempi aasi), kyllä me molemmat katselemme tyttöjä, varsinkin isompi aasi. Kehoittaisin ainakin kaikkia alle täysi-ikäisiä pitämään järjen päässä. Itsellänikään vaikka olen jo 50 vuotta iäkkäämpi, ei järkeä ole, kun näen tyttöjä. Silloin järki ja yksi paikka seisoo yhtä aikaa, se on huomattavan paha juttu.
Yritän näin kevyellä tavalla varoittaa kaikkia nuoria ja myös vanhempia siitä, että nyt on tultu siihen aikaa kesää, jolloin vaara on kaikkein suurin. Pedofiilit varsinkin ovat hulluimmillaan. Se on aivan ilmeinen henkinen sairaus tämä pedofilia. Olisi hyvä jos poliisi jalkautuisi siviilivaatteisiin ja pantaisiin kulkemaan täällä rakkaalla kävelykadulla, ilta myöhään. Jos jotain epäilyttävää ilmenisi, hän menisi saman tien puhumaan asiasta. En suositteli minkään kirkkokunnan tai sosiaalitoimiston apua, vaan poliisin järkevää puhetta. Se auttaa huomattavasti paremmin, varsinkin jos puhuttelusta ei seuraisi mitään sanktioita.
Poliisi ja nuoret voisivat yhdessä ruveta toimimaan, ja tytötkin pukisivat ainakin yöllä vähän enemmän päällensä. Kun melkein vesiraja näkyy ja se aiheuttaa meille miehenpuolille tiettyjä himoja. Älkääkä menkö tytöt mihinkään epäilyttävään autoon, olkaa niin kilttejä!
Tällä kertaa en viitsi enempää saarnata, kun se ei kuitenkaan mitäämn auta. Olen sen näiden vuosien aikana huomannut. Pidän teistä suunnattomasti!
2 viikkoa vankina ja sitten taas pyöriä pyöriä pyöriä…
Kommentit pois päältä artikkelissa 2 viikkoa vankina ja sitten taas pyöriä pyöriä pyöriä…
Terve taas pikästä aikaa kaikki lukijat, enemmän tai vähemmän lukeneet. Itse kuulun niihin vähemmän lukeneisiin, meinaan muutenkin kuin blogitekstejä. Pienenä esimerkkinä kun minulla on Celia-kirjastosta ainakin 40 kirjaa lukematta ja kokoajan tulee lisää. En tiedä johtuuko se laiskuudesta vai snookerin, jääkiekon ja koripallon seuraamisesta.
No niin. Minulla oli viimeiset 2 viikkoa aika, sanoisinko v-mäistä. Nimittäin tuolini penkki hajosi kertakaikkiaan kokonaan ja korjaajat muuttivat samalla koko tuolin. Eikä siinä vielä kaikki, ajoin sitten vielä Anttilan pääsisäänkäynnin rappusista alas ja siinä katkesi moottorin kuori. Sillä seurauksella jouduin kelattavaan tuoliin, joka sekään ei ole kaikkein mukavimpia paikkoja. Kyllä nyt on p*rse levännyt kun sain torstaina tämän uuden penkin takaisin. Penkki on muuten Pösön penkki, että statustakin löytyy.
Tässä oli ensimmäinen juttu. Mutta sitten tuleekin se vakituinen saarna, jonka minä aina joka vuosi käyn läpi. Siihen ei menetä uskoa millään. Ei poliisi, ei pyörien käyttäjät, eikä me jalankulkijatkaan.
Hyvät pyörän käyttäjät, jos niitä on. Olkaa nyt kilttejä ja jättäkää kauppojen eteen jonkinlainen kulkuväylä muillekin ihmisille kuten vauvoille ja kasseja kantaville äideille, vanhoille mummoille sekä meille vammaisille. Uskon että se on mukavaa istua kuivalle satulalle sadepäivinä ja viileälle satulalle kuumina päivinä. Mutta meille muille se tuottaa monta kertaa suurta haittaa kun ei tiedä oikein mitä kautta menisi.
Tässä yksi esimerkki viimevuodelta. Paikka on sama kuin tänäkin vuonna. Tänä vuonna pyöriä on vieläkin enemmän. Olkaa siis kilttejä ja siirtäkää pyörät vaikka sinne autohallin puolelle. Kaupojen luvalla tietysti, kun siellä kuitenkin on tilaa siellä parkkihallissa.
Poliisikin voisi hieman tarkkailla pyörien asettelua liikenteellisesti ja antaa lappuliisoille luvan huomauttaa myös pyörien väärästä parkkeeraamisesta ilman sakkoa tietysti. Se olisi eräänlainen hyväntahdon ele molemmin puolin, jos sitä noudatettaisiin.
Tässä tälläkertaa tämä. Eläkee ihmisiksi ja elkee ajako immeisten piälle! Ja käyttäkää kelloa jos teillä sellainen on pyörässä. Voitte käyttää kyllä suutannekin ja huudella, että mitä kautta ohitan.
Helppo liikkua – vai onko?
Kommentit pois päältä artikkelissa Helppo liikkua – vai onko?
Invalidiliitolla on uusi sivusto, jonne voi käydä tallentamassa huonoja tai hyviä paikkoja ja kokemuksia liikkua eri välineillä. Tässä osoite: http://helppoliikkua.fi/
Kannattaa käydä tallentamassa omia kokemuksia. Minä kävin sinne jo muutaman äkkinäisen kokemuksen lisäämässä, kun olen esteettömyysyhdistyksen miehiä.
Tähän otsikon kysymykseen voi vastata kahdella eri tavalla. On hyviä ja huonoja paikkoja; ja varsinkin näin talviaikaan on enimmäkseen niitä huonoja paikkoja. Iso ukko tuolta ylhäältä heittelee omilta rappusiltaan meille lunta, mokomakin. Ja alakerran ukko on sammuttanut lämmityksen. No, kuljemme me kuitenkin piruuttammekin. Ainakin minä. Ja tulen enemmän tai vähemmän lumisena kotiin. Ja välillä pyörät vinksallaan ym.
On täällä kyllä hyviäkin paikkoja. Vaikka kävelykatua usein moititaan sen kiveyksen takia, niin on se kuitenkin sellainen paikka missä voi ajaa melko hyvin, jollei ole paljon ihmisiä liikkeellä kuten esim. markkinoiden ja koulujen lomien aikoihin. No eihän nämä koululomat haittaa, kun siellä on nättejä tyttöjä joita voi katsella. Kjäh, kjäh! Mutta ne kunnon markkinat ja kun kojuja on muuallakin kuin torilla ja ihmisiä on kerrassaan mahdottomasti – ja nimenomaan sitä vähän vanhempaa tyttö- ja poikajoukkoa.Kun he sitten käyvät keskelle tietä rupattelemaan ties mistä, niin mene nyt siitä sitten ohi kun vastaan tulee nuorempia ja vielä lisää vanhempia immeisiä. Se ei enää kjähjätä, vaan pitemminkin kenkuttaa.
Unohdin utolla Invalidiliiton sivuilla kertoa, että meillä on urheiluseura, joka antaa vapaapääsyn otteluihin vammaisille ja avustajilleen. Kiitos siitä Katajalle!
Keksiä, eikun seksiä – edelleen.
Kommentit pois päältä artikkelissa Keksiä, eikun seksiä – edelleen.
Terve vaan kaikki keksin eikun.. seksin ystävät. Minulla taisi jäädä levy päälle. Sillä tuli vielä asioita mieleen, nimittäin siitä itsestään, elikka keksistä, eikun seksistä.
Tuo meidän armas koululaitoksemme tai sanotaanko eräs sen haara, nimittäin terveysneuvonta toisinpaikoin ei neuvo asiassa ollenkaan, vaan jättää sen kotien hoidettavaksi. Ja kodit taas olettavat, että koulut hoitaa tämän neuvonnan. Onko se sitten jonkinlaista häveliäisyyttä. Loppujen lopuksi sitten lapset ja nuoret ja vähän vanhemmatkin nuoret oppivat sen kaduilta.
Luulempa kyllä, että vanhemmilla on muitakin syitä, mm. ajanpuute, kun täytyy olla niin maan perusteellisen paljon harrastuksia, kuten myös lapsilla ja nuorillakin. Mutta vanhemmilla harrastukset ovat useimmiten, ei kaikilla, kaljakuppiloissa istumista ja siitä puhumista. Ja lapsille työnnetään pankkikortti kouraan ja sanotaan, että lähde kavereiden kanssa. Mutta ei kysytä, että minkälaisten kaverien kanssa.Voi olla että kaverit ovat juuri näitä namusetiä ja -tätejä tai satassetiä ja -tätejä, joilla on sitten vielä erinäisiä pillereitä. Mutta ei suinkaan ehkäisypillereitä. Ja niitä sitten kokeillaan, mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Ja sitten alkaakin seksileikit, niinkuin pikkutyttö laulaa naapurin Untosta: ”Teimme äitin hameesta teltan, jossa leikimme usiaan kertaan.” Nämä leikit olivat siinä laulajan iässä varmaan vähän viattomampia kuin mitä mitä nyt kaupungilla näkee.
Tähän pitäisi myös koululaitoksen puuttua ja miksei myös poliisin. Mutta poliisihan seisookin parkissa ja katselee vaan ohi, kun nuoret kävelee enemmän tai vähemmän noin niinkun aineiden vaikutuksen alaisena. Enkä suuinkaan tarkoita alkomaholia, joka on varsin yleistä sekin. No, siitä on kuitenkin pienempiä haittoja.
No mitäs sitten voitaisiin tehdä? Siinä onkin pieni kysymys teille vanhemmat ja koululaitos, että miten kertoa näistä pedofiileistä oikein? Eli esimerkiksi meikäläisen, jolla on puheentuotannossa hieman vaikeuksia, vaikka huuli lentääkin välillä kuin spitaalisella, niin se aiheuttaa tiettyä pelkoa. Mutta pitäisi jo järjenkin sanoa, kun minulla on esimerkiksi kädetkin kiinni, etten voi tehdä mitään. En edes vahingossa toista turpaan. Tällaisia vammaisia on paljon. On sitten niitä henkisesti vammaisia, jotka kyllä saattaakin tehdä jotain, se täytyy myöntää. Koululaitos voisi kutsua esimerkiksi meitä vammaisia kertomaan itsestämme oppilaille, että ettemme niin kauheita ole vaikka suumme käy kuin papupata.
Ja aikuiset voisivat malttaa mielensä kun näkevät minun liikkuvan tuolla kadulla, eikä soittaa heti poliisia tai ambulanssia kun juttelen ihmisille siellä ja heitän pientä herjaa. Enkä aina tarkoita sitä mitä sanon, vaan kiusaan hyväntahtoisesti.
No en rupea enempää romaania kirjoittamaan, ennenkuin lipsahtaa sanamäärä jo neljänsadan puolelle. Eläkäähän ihmisiksi, mutta kuitenkin seksikkästi vai oliko se nyt keksikkäästi.. Heh heh!
Esteettömyysblogi 