Esteettömyysblogi
Jatkoa edelliseen, joulunalusturinoita
Kommentit pois päältä artikkelissa Jatkoa edelliseen, joulunalusturinoita
Päivee vaan täältä joulupukin tai ties minkä pukin lehden toimituksesta!
Ollaanko siellä oltu kilttejä lapsia ja ennenkaikkea kilttejä aikuisia? Lapsethan ovat aina kilttejä. Siitä tulikin mieleeni, että monihan lapsi ei tänäkään vuonna saa minkäänlaisia lahjoja, sen enempää Suomessa kuin ulkomaillakaan. Meillä täällä Suomessa on sentään joitan järjestöjä, kuten Pelastusarmeija ja muutama muut jotka järjestävän keräyksiä jotta täällä meilläkin Pohjois-Karjalassa olisi kaikilla jonkinlainen joulu.
Vaan ei sekään aina auta kun on työttömyyttä ja muita ongelmia kuten esimerkiksi tämä meidän kuninkaamme alkoholi, joka aiheuttaa monille suruja jouluna. Kun isä saa rahaa, hän tietysti menee Alkoon ja ostaa joulupullon ja juo sen samantien pahimpaan vitutukseen, kun sitä joulurahaa ei ole niin paljoa. Siitä se kierre sitten jatkuu. Toivon mukaan tänä jouluna kierre ei jatku.
Entä sitten ulkomaan eläjät. Kun on sotia ja tulvia ja kovia myrskyjä ja muita sellaisia. Kansainväliset järjestöt kuten Plan sekä Unisef yrittävät järjestää yhdessä Kirkon kanssa näille joulun sekä mahdollisuuden koulutkseen myös tytöille. Oikein tulee paha mieli kun katselee näitä nättejä tyttöjä, jotka kertovat kuinka he elävät. Ja nämä virkailijat jotka ovat käyneet siellä paikanpäällä, kun ei ole vettä tai sitten on liikaa vettä. Niinsanottua paskavettä, näin ihan suomeksi sanottuna. Lisäksi näitä lapsia ja nuoria käytetään ihmiskauppaan lähettämällä muun muassa Suomeen salaa tullin läpi ja ohjataan aivan vääriin paikkoihin eli seksiklubeihin, joita täältäkin valitettavasti löytyy meiltä Suomesta. Ja ulkomailta vieläkin enemmän. Muun muassa Saksasta.
Täytyy kyllä ylipäätään sanoa, että jouluna kannattaa olla täällä Suomessa, kun täällä sitä joulua vietetään. Joissakin maissa uskonto ei salli sitä ollenkaan. Vaikka joulun pitäisi olla kaikkien juhla, niin sitähän se ei ole. Vaan se on meidän rikkaiden maiden, ei sen puoleen en minä itse anna yhtään euroakaan pois kun minulla niitä ei yksinkertaisesti ole liiemmälti antaa pois. Mutta toivonkin tässä yhteydessä että suuryhtiöt, kauppaliikkeet ja muut hyvätuloiset voisivat suurten joululahjojen, kuten kukkien ja hienojen joulukorttien ja muun tilpehöörin kuten korunjen ynnä muun sijaan antaa vaikka nettikortin, joka olisi ilmainen. Saman rahan he voisivat sijoittaa vähäosaisille ja hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka auttaisivat muun muassa tyttöjä saamaan koulutusta. Poikia tietysti unohtamatta.
Nyt vaikenen jälleen viikoksi, kun tuo kauniimpi sihteeri on taas viikon verran karkuteillä. Vetoan vielä teihin liikkeisiin ja muihin suuryhtiöihin ja myös ihmisiin. Ajatelkaa kuinka voisitte parantaa maailmaa sillä joululahjoihin laittamallanne rahalla.
Vietnamilaista ja suomalaista päppänää
Kommentit pois päältä artikkelissa Vietnamilaista ja suomalaista päppänää
Ensimmäinen kysymys: Arvaatteko mistä tämä on ostettu? Ensimmäinen vastaus, ja samalla pieni mainospätkä: Torilla erittäin suositusta vietnamilaisesta ruokakojusta, tai oikeastaan ravintolasta. Herää vain kysymys, että jos tämä on pieni annos, niin mikä sitten onkaan iso annos? Että ei siinä paikassa ainakaan säästellä.
Nämä pasteijat, elikkä kuten minä sanon päppänät, ovat ovat vielä pakasteessa. Mutta eivät ole varmaan kauaa. Nämä ovat vielä halvempia kuin nuo edelliset, vai ovatko? Valitettavasti niitä on vain liian vähän.
Kävin torstaina kaupassa ja kun ei ollut oikein mitään ostettavaa, päätin käydä nuoremman avustajani kanssa torilla ostamassa ylimmäisen kuvan annoksen. Siellä vietnamilaisessa on niin hyvä palvelu, kuten itämaissa yleensä on. Kohteliasta ja asiallista palvelua, pienien vitsien muodossa, sikäli kun kielitaito sallii kummallakin puolella. Alemmassa kuvassa ei kielitaitoa tarvita, ne ovat tutun ja turvallisen Kaesan päppiä, jotka ovat hemmetin hyviä. Olen jo huomiseksi suunnitellut lisää päpintekoa ja jauhellihapihvejä. Saa nähdä tekeekö tuo vai käykö esteelliseksi? 🙂 (K: Tottahan toki me päpit väännetään ja jauhelihapihvit paistetaan) Veri kuut!
Hyvvee viikonloppua, en kuitenkaan kerkiä huomenna soittamaan suutani ja tulihan tässä asiaakin mukana. Viettäkää iisi viikonloppu! Ettei tule isiä ja äitejä. Heh heh heh!
——
In Eglish:
Last thursday, when there was nothing for me to byu from the grocery, I decided to visitet at the market place to purchase a vietnamese portion. Thay have such a good service at the outdoor restaurant, as it usually is in eastern countries. Polite and appropriate, hidden in jokes, when the language skills allow the humour. The picture below doesn’t really need any language skills, they are safe and sound pastries, or as I call them ”päppi”, with are damn good. I have already planned more making of päppi and some hamburgersteaks for tomorrow. Well see if my assistant will obay? (A: Ofcourse we’ll do the cooking tomorrow!) GOOD!
Have a nice weekend, this will be the last posting for this week, hopefullyt theres some content in it. Take it easy this weekend, or there will be daddys and mommas. Hah hah haa!
Kun rokki loppuu, niin Parafestin odotus alkaa
Kommentit pois päältä artikkelissa Kun rokki loppuu, niin Parafestin odotus alkaa
Hyvvee päevee vaan koko rokkikansa ja muut järkevämmät ihmiset!
Ei ne tapahtumat tähän lopu, vaan tasan kuukauden päästä on Joensuussa ihan Joensuun ikiomat festarit, elikkä Parafest 2013, jonka Joensuu on ominut, luojan kiitos, itselleen ihan jatkuvasti. Vammaisten omia festareita kun ei ole samalla lailla joka puolella maata säännöllisesti.
Parafest on monelle, kuten myös minulle, tärkeä tapahtuma sillä sinne voi, jos haluaa, kaikki vammaisryhmät mennä, esittää taitojaan ja tietojaan. Ja voidaan puhua vähän paskookin, kuten tämän ohessa olevan ohjelman raumalaisetkin toivottavasti tekevät. Tässä on vaan se paha puoli, että jos he puhuvat rauman murretta, niin siitä on hyvin vaikea saada mitään selkoa – ainakaan savolaisten. Nimimerkillä Kokemusta omaava.
http://www.joensuunparafest.org/ohjelma.php
Muita kiinnostavia juttuja on taidenäyttelyt ja valokuvat, pelkään vain että Ahjo tulee olemaan liian pieni moisiin näyttelyihin. Että jompaa kumpaa on muutettava, eli Ahjoa suurennettava tai näyttelyitä karsittava. Yksi idea olisi hankkia Karjalan Prikaatilta kunnon teltta, siihen saisi tanssilavan samaan, ettei sade sataisi festivaaliyleisön niskaan – kuten viime vuonna satoi. Ettei kärryt olisi ihan kurassa ja teatterin piha möyritty pilalle. Se tulisi vähän kalliiksi kaikesta huolimatta. Ellei taideyhdistys talkoilla korjaisi pihaa.
——
Hello you rockfestival visitors and other wiser fellows!
Summer festivals don’t end after this weekend, no. After one month there will be Joensuus own Parafest in town. This invalides own festival gathers all of us in the same place to show our skils and knowledge. Above there’s the schedule and this year we have also foreign visitors, like the ”kupletti”-singers from Rauma. Hahaa! But there’s plenty of space for other foreigners to come and perform here in Joensuu. Welcome you all!
Below some pictures from last years show.
——
Muutamia kuvia tähän loppuun viime vuodelta. Ja teretulemast yhtä runsaslukuisina kuin Ilosaarirockiin! Se olisi kaupungille mannaa.
Tässä on vähän isomman kaliiberin nappeja. En kyllä tiedä mitä niillä tekee, kunhan ovat siinä.
Tässä on meidän oman talon näyttely ja tarina. Jokaisen osallistujan käteen laitettiin hansikas, sitten laitettiin päälle kipsiä, annettiin vähän kuivua, otettiin käsi pois ja kuivatettiin työt loppuun. Tietääkseni yhtään kipsikättä ei ole hajonnut, oikeista käsistä en tiedä vaikka olisikin hajonnut, heh heh!
Tässä minun ja Karin yhteistyössä tekemä nyrkki.
Käsien tarina. Jos haluatte, niin klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi ja tekstin pystyy lukemaan. Alkuperäinen teksti on kovin pieni, vaikka kädet ovatkin isoja.
Joensuussa tapahtuu vielä tämänkin jälkeen
Kommentit pois päältä artikkelissa Joensuussa tapahtuu vielä tämänkin jälkeen
Päevee vaan kaikki rokkikansalaiset ynnä muut poppikset!
Viihtykäähän täällä meillä Joensuussa, ei tarvitse jäädä ovensuuhun. Vaikka me joensuulaiset kyllä, ainakin monet meistä, häivymme muualle ja vuokraamme asuntomme pop-vuokralaisille. Ainakin muina vuosina on ollut näin. Syynä on kai se hirveän kauhean kamala meteli, mikä tulee tahtoen tai tahtomatta niistä esiintyjistä.
Kyllä Joensuun kaupungin sietäisi tarjota kaupunkilaisilleen maailman suurimman täytekakun kahvin ja teen kera, ja miksei myös jonkun muun, sillä uskon vahvasti, että nämä erilaiset tilaisuudet, alkaen katsomon avajaisista ja jatkuen viestijuoksukisojen kautta popkadulle ja rockfestivaaleihin, tuovat niin paljon euroja Joensuuhun, että talouselämä elää ainakin jo pelkästään näillä euroilla ainakin vuoden. Sitten alkaakin jo uusi ympyrä.
Samaan hengenvetoon on kyllä kiitettävä kaupunkia Parafestin (joka on jo kuukauden päästä!) ottamisesta omakseen. Niiden järjestelyihin menee jonkin verran rahaa, mutta myös tulee rahaa. Hotellihuoneiden järjestelyistä ynnä muista. Jo se, että Joensuun kaupunki on ominut tämän kokonaan itselleen ja Pippurin Artohan siinä on järjestelemässä ja huulta heittämässä. Olen sitä mieltä, että kaupunki ansaitsee kiitoksen tästä ideasta.
Palaampa vielä ajassa taakse päin. Tässä on nyt teille muutamia makupaloja tämänpäiväisestä toriohjelmasta, nimittäin Diabolon SM-kisojen näytöksestä Torilavalta. Huomenna onkin sitten jo Rytmihäiriköitä lavalla ja tunnetusti ne kyllä häiritsevät varmasti! Teretulemast kaikki katsomaan!
Ja eläkee ihmisiksi, kuten viime vuonnakin! Vaikka poliisi toisin väittääkin välillä, mutta se kuuluukin heidän mokomien tapoihinsa.
Tässä yksi mestaruuskilpailujen osallistujista.
Osallistuja tämäkin, kokeili lavalla ensimmäistä kertaa edellispäivänä keksittyä temppua. Kyllähän sitä yrittää sopii, mutta kun ei meinaa onnistua millään..
.. tässä se temppu sitten onnistuu. Avustajakin niin innoissaan että kädet tärisee ja kuva on epäselvä.
Tässä on Suomen Mestari itse! Videotakin olisi, mutta tekniikka ei anna myöten liittää blogiin. Koittakee löytää netistä.
Tässä rantakylän tytöt ovat tulleet oikeen joukolla rokkaamaan, saa nähdä jäävätkö puoleksi viikoksi seisomaan tähän. heh heh! Arvaatte kai miksi.
Polttaa kesäkatu kuuma, niinkuin Danny lauloi ja laulaa muuten vieläkin.
Kukas tämä pirun vanha ukkeli on, joka kuvassa irvistelee? Heh heh!
Opiskelua ja Joulun viettoa Invaliidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Ruokaa riiiiiittti vähä liiiikaaakin.
Kommentit pois päältä artikkelissa Opiskelua ja Joulun viettoa Invaliidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Ruokaa riiiiiittti vähä liiiikaaakin.
Terve vaan hyvät lukijani!
Teitä on pian 26 000 kappaletta. Eli pienen lehden kokoinen määrä. Olemme jo lähellä valtalehtiä, kuten karjalainen. Emme kuitenkaan vielä. Meidän pitäisi päästä 50 000 ennen kuin olisimme siellä. Lähettäkääpä minulle aiheita. Niin kyllä minä niihin jollain tavalla vastaan joskus. Kuten tiedätte, olen aika suuri suinen, ainakin olevinaan.
Mutta itse asiaan. Kuten varmaan olette huomanneet, minua ei ole tuolla kadulla näkynyt bongaamassa aiheita ja pimuja, joista varmaan aiheita saisikin. Olen nimittäin ollut Lahdessa Joululomalla ja muutenkin opiskelemassa, niin sanotusti ihmissuhteita. En tiiä olenko oppinut mitään, kun pää on niin saamarin kova. Olin siellä joulun ajan. Ja siitä tulee nyt lyhyt kertomus ja kuva kollaasi, joka herättää ehkä yhden kuvan kohdalla hämmästystä. En sano minkä, vaan saatte itse päättää.
Lähemme 17.12 Kimmon mersulla kohti Lahtea. Se saamarin Joensuun ja Varkauden välinen tie oli niin ikävystyttävä, että meikäläinen veti hirsiä, aina Mikkeliin asti. Mutta siinä biologinen kello herätti, kun piti käydä pankkiautomaatilla. Kai tiedätte miksi, kun olette itsekin matkustanut. Vastaan otto Lahdessa oli kuin kuninkaalla. Syy ei ole nimessäni, joka on Kustaan poika suoraan käännettynä. Vaan siinä, että tunnen koko henkilökunta poppoon. Heti alkuun menin syömään. Kun Kimmo ei syö ajossa ollenkaan. En tiedä miksi.
Sitten alkoi opiskelu, joka kesti jouluaattoon asti. Ensimmäinen päivä oli suoraan sanottuna aika tylsä. Sillä porukka ei uskaltautunut avautua. Seuraavana päivänä ne olivatkin jo oikein mukavia. Porukka uskaltautui tällöin jo puhumaan omista ja vähä ehkä toistenkin asioista. En ole varma. Sitten olikin jouluaatto ja menin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen saunaan. Ja ai ai, että se tuntui mukavalle. Siinähän ei tietenkään ollut yksin saunassa. Vaan kuten arvaatte kylvettäjät olivat melko hyvän näköisiä. Vaikkakin moitin heitä, että heillä oli liikaa päällä. Sen teen muuten joka kerta.
Jouluaattona oli Lahden kuoro esitys josta myös kuva löytyy. Muitakin kuvia löytyy, myös pukin. Ei minun, en ole itse pukki, vaikka olenkin pukki. Joulupäivänä oli hiljaista, suorastaan tylsää. Enkä saanut niistäkään tapahtumista kuvia, mitä oli. Mutta tapanin tanssit, joista kuvia on paljon, olivat kaiken huippu. Mainittakoon, että alkoholia sai myös jouluaattona ja tapanin tansseissa. Joten juhla oli sen mukainen. Tässä nyt tulee niitä kuvia. Lopetan tähän ennen uutta vuotta, ellen keksi mitään keljuilua valtiolle, kunnille tai muille tavallisille yhteisöille.
Näiden kuvien myötä toivotan kaikille riemuista uutta vuotta ja älkääkö ottaako liikaa, nimittäin sitä jano juomaa! Minäkin koitan pitää sen hallinnassa mutta epäilen kuinka siinä käy.
Äänestämään hyvät naiset ja herrat!
Kommentit pois päältä artikkelissa Äänestämään hyvät naiset ja herrat!
Terve vaan ja kaunista päevee niin kauan kun niitä vielä on!
Ajattelin kirjoittaa noista tulevista blondeista, eli vaaleista. Ja vähän ehdokkaistakin, vaikka enhän minä kaikkia tunne. Heti alkuun täytyy nuorille muistuttaa,kuinka tärkeä oikeus äänioikeus on. Sillähän vaikutetaan kuntien asioihin, jollei muuten, niin sitten sillä tavalla, että jos ei äänestä, niin ei saa valittaakaan. Ja nyt kun on havaittu, että on tulossa sukupolven vaihdos (ei sukupuolen! Heh heh.), niin on erittäin tärkeää, että nuoret kävisivät äänestämässä. Sillä vaikutetaan sukupolvenvaihdokseen, vaikka totuuden nimessä on sanottava, että ei se siitä paljon muutu niin kauan kuin puolueet on ukkoutuneet.
Tärkeimmissä päätöksissä puoluekoneisto käy täysillä ja jos panee valtuutettu panee vastaan, niin on valtuutetulla edessä ensin ryhmästä erottaminen ja jos tämä puoluekoneiston vastustaminen jatkuu (vaikka tuntisi kuinka olevansa oikeassa), niin seuraavaksi on edessä jopa puolueesta erottaminen. Usein on niin, että saktiot ovat määräaikaisia, vaikka päätökset olisivat kuinka päin mäntyä, kun puolueet Helsingistä käsin sanelevat esimerkiksi Joensuun asioita.
Ei siitä mitään hyötyä ole kun puolueet ovat vanhakantaisia. Niinhän se asia on ennenkin ollut. Ja kai se niin kauan onkin, kun vanhat ukot siellä määräävät, että mikä on valtakunnan kannalta parasta. Minulla on esimerkki hyvin läheltä, tarkoitan Kontiorannan varuskuntaa, joka nyt kuitenkin lakkautetaan, vaikka sotilaat ovat jo huomanneet, että tämä Pohjois- ja Keskikarjalan kohta jää kokonaan ilman joukkoja. Niin se minun kuuluisa lopetuksen pitää paikkansa, että Kontiorannan varuskunta on säilytettävä!
Että käykääpä äänestämässä niin nuoret kuin vanhatkin immeiset. Ei se vaalisää vaikuta mitenkään kun täällä palvelutalollakin kävi, ellen väärin muista, noin 80% asukkaista äänestämässä.
Alkusyksyä Joensuussa
Kommentit pois päältä artikkelissa Alkusyksyä Joensuussa
Moi vaan kaikki syksyihmiset!
Itse en kyllä pidä syksystä enkä talvesta sitten ollenkaan, eikä varmaan siivoojatkaan. Kuraa tulee ynnä muuta mönjää. Mutta pakko se on kestää, vaikka kuinka katselee joenrantaa joka on täysi hienoja veneitä – kuin Monacossa konsanaan. Ja rakastavaisia eri paikoissa. Kerran pelästytin nuorenparin puutarhajätelaatikosta touhuamasta sitä sun tätä, ja varsinkin sitä. No jaa, enhän minä siitä ihan heti lähtenyt vaikka likka huusi kuin syötävä, että ”mene pois, mene pois, mene pois – perkele!”. Totesin vain, että en minä ole perkele. Läksin sitten lopulta nauraen pois. Se oli kylläkin vähän lämpöisempää aikaa. Vaan paikkahan on mitä parhain, keskellä kauneinta Joensuuta ja silti suojassa. Heh heh!
Nyt kävimme kuvailemassa tätä Joensuun kaupunkia, tarkoituksena tallentaa alkusyksyn tunnelmia. Siitä roskalaatikosta ei kyllä enää löytynyt mitään vipinää – ainakaan vielä. Kuvia tuli jonninmoinen määrä, joten en höpise enempää vaan kuvat puhukoot puolestaan.
Vähän taustaa Joensuusta ja Vinkerillä seilaamaan
Kommentit pois päältä artikkelissa Vähän taustaa Joensuusta ja Vinkerillä seilaamaan
Heippa vaan kaikki paljasjalkaiset ja kenkäjalkaiset, elikkä turistit ja ystäväni. Mietin vähän miten esittelisin Joensuuta teille turisteille. Savonlinnan ja Kajaaninlinnan liki alueita. Näin ollen nämähän ovat venäläisen sotapolitiikan kohteina. Kuten huomaatte palaan taas siihen vanhaan teemaani, joka on jo tehnyt särmiä Suomen ja Venäjän, ja entisen Neuvostliiton suhteisiin. No samat ukot siellä ovat vieläkin vallassa, meinaan venäjällä, kuin jotka olivat Neuvostoliiton aikanakin.
Tullaan jo hieman lähemmäksi lähihistoriaamme. Niin kuin kaikki huomaavat, on Suomessakin käyty eräänlainen valtataistelu. Tämähän kesti vain kolme kuukautta. Kun Saksalaiset ja osin Ruotsalaiset porvarit tulivat C.G.E Mannerheimille ja hänen joukoilleen, jotka olivat yhtä huonosti asestautuneet, kuin punaiset, mutta paremmin koulutettuja. En tiedä miten olisi käynyt elleivät punaset olisi pettäneet omiaan. Vaikka sillähän ei ole merkitystä, vaan kunnioittakaamme Carl Gustav Emil Mannerheimin hienoa politiikkaa. Sen jälkeehän tulivat nämä JKL:läläiset, eli lapuan liike, joka käsitykseni mukaan oli täysin Hitlerin ohjenuorissa. Mainittakaan tässä välissä, että JKL:län toiminnan lakkautti sisäministeriö, Presidentin Svinhufvudin käskystä. Joka muuten suomeksi on sianpää. Heh heh! Ainakin Lapualaisten mielestä.
Sitten eräs tuntematon lähettiläs, jonka nimeä en nyt muista, mutta hän toi erittäin tärkeän paperin Suomen hallituksen tutkittavaksi. Jonka hallitus oikopäätä hylkäsi. Tästä tulisi liian pitkä jos kertoisin koko tarinan. Lukekaa itse Suomen lähihistoriaa vaikka internetistä. Tässä alkaakin Joensuun tarina uudelleen. Nimittäin kun lähettiin toiseen koitokseen lähinaapurin kanssa, tuli Liperi vastaan ja Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan paloaukio, josta lähetettin joukot rajalle ja vähän varkaisiin luomaan Suur-Suomea. Mutta kuten kaikki tiedämme, tuli Suomesta entistäkin pienempi. Vaikka onkin edelleen yksi pinta-alaltaan suurimipia euroopan maita.
Menemme nykyaikaan. Joensuussa asuu tällä hetkellä noin 74 000 henkilöä, ei henkeä. Hyvin vilkas kauppa- ja opiskelukeskus. Vaikka Kuopio yrittää syödä meidän yliopiston itselleen. Lisäksi täällä on erittäin vilkas kulttuuri- ja ennen kaikkea huippu-urheiluelämä. Muun muassa Kaisa Varis ja Jukka Keskisalo. Tulkaahan katsomaan. Eliittikisat ovat tulossa olympialaisten jälkeen. Sitten täällä on ihanteellinen leirintäalue. Nimeltään Linnunlahti. Ei teellä. Sitten täällä on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja upea taidekokoelma. Johon on vammaisen hiukan hankala mennä. Itse valuin taaksepäin ramppia kuin yritin mennä sisälle. Ja Ahjossa löin pääni palotikkaisiin, kun ne olivat liian lähellä ramppia. Ja tietenkin maailman kuulu Ilosaarirock parafest jokaa pamahtaa käyntiin 16.8. Joten tämmöistä minä löydän, sekä esittelisin teille ihanan Pielisen vinkerin. Edelleenkin on tunnuslauseeni, Kontiorannan varuskunta on säilytettävä.
Esteettömyysblogi 