Esteettömyysblogi
Parafestia ja rapukestejä
1 kommentti
Päevee rakkaat ja muutki lukijat!
Esittelen aluksi vanhan/uuden sihteerikön, joka ilmestyi naamani eteen ja enkä ollut tuntea häntä. Silloin kun oli vielä avustajan paikka auki, kun siitä oli puhetta ja vähän ajan päästä tuli puhelu että olisiko paikka vielä auki ja olisiko vielä mahdollisuus tulla töihin. Olihan se mahdollisuus. Ja siinä se istuu kuumalla pallilla, kirjoittelemassa sanelemaani tekstiä. Tiedä sitten onko se väliaikaista vai ei väliaikaista.
Tämä olikin niitä ainoita päiviä, jolloin olen ollunna ulkona. Muuten on ollut tuoli rikki tai olen ollut sairaalassa mahan takia, jopa kolme viikkoa kerrallaan, joka reiässä putki. Voi, olisi pitänyt kuva saada! Nenä reiässä oli, mutta persreiässä ei ollut.. Olisitte varmasti nauranut.
Laitan tähän blogi kirjoitukseen kuvakollaasin keväästä, kesästä ja syksyn alusta. Mutta on minulla vielä muutakin kerrottavaa.
Minä ihmettelen Suomen ulkopoliittista johtoa, joka väkisin aikoo mennä Natoliittoon. Sehän tietää sitä, että Suomesta automaattisesti tulee Venäjän sotilasraja, joka ei taidan tietää kovin hyvää. Te nuoret lukijat, lukekaapa Kekkosen ja Paasikiven kirjoituksia ja puheita ja Fagerholmin ja muiden teoksia. Saisitte aivan toisen kuvan siitä asiasta, herra Tasavallan presidentin poika, vaikka oletkin vihreä, en voi luottaa sinuun mokomaankaan. Kun olette toivon mukaan lukeneet Paasikiven tekstejä ja saaneet jonkinlaisen kuvan, siitä mitä voi tapahtua ja mitä muutama päivä sitten jo tapahtui (mm. ilmatila loukkaukset), ja kukaan ei tiedä mitä Porvoossa ja muualla Venäjän presidentin kanssa puhuttiin. Nyt me siirrymme kuvien pariin. Ei ne herrat kumminkaan meiltä kysy.
Tags: kesä
Pyörätuoli rikki, olo on kuin vangilla
Kommentit pois päältä artikkelissa Pyörätuoli rikki, olo on kuin vangilla
Huhhuh ja lämmintä päevee!
Täällä puhuu vankina oleva mies, nimittäin pyörätuolin vankina. Ja vähän muutenkin tuntuu siltä, että näitä rajoituksia alkaa olemaan jo liikaa. Kela rajoittaa kyytejä ja muita asioita ja rahantuloa. Hallitus sentään antoi hyvän lainmuutoksen, jos se nyt kauan kestää se lainmuutos. Niillä kun on kummallinen tapa muuttua heti. Esimerkiksi ne ovat muun muassa muuttaneet invalidilakia, joka oli alunperin maailman kehittynein laki. Vaan eipä ole enää. Kaikki muka riippuu rahasta. Riippuuhan se, kun rahatuokkoja riiputetaan nenän edessä mutta ei anneta siitä.
Esimerkiksi meitä on paljon edunvalvonnan piirissä. Vaikka välillä tuntuu, että se on haitanvalvonta. Kuten eräs vanha avustaja aina vitsaili, että haitanvalvoja. En tiedä muistaako hän itse enää sitä juttua. Hän oli ensimmäinen avustajani Joensuussa.
Olen miettinyt paljon sitä asiaa, kuinka suurelta osin olemme yhteiskunnan valvonnan piirissä. On Kelaa, on sosiaalitoimistoa, on lääkintähuoltoa, joista ei ota pirukaan selvää. Vaikka olenkin kova selvää ottamaan. Ainakin selvinpäin, ainakin tällä kertaa. Mutta ei se paljon auta. Kun niistä ei ota millään tolkkua, pykälät todellakin kaataa toisen lain. Ja sitten seuraava pykälä taas toisen.
Toivon kuitenkin että ainakin henkilökohtaisen avustajan mahdollistava laki pysyisi mahdollisimman kauan ja sellaisena kuin se nyt on. Että sitä ei ruvettaisi rukkaamaan ainakaan huonompaan suuntaan. Olen nimittäin huomannut, että aina kun jotain saneerataan, niin rakennuksia kuin lakeja, niin se tehdään aina huonompaan suuntaan. Tai sanotaan, että melkein aina.
Mutta en nyt viitsi näin kuumalla ilmalla jaaritella tästä enempää. Toivon vaan, että herrat ja narrit alkaisivat järkiintymään. Narriahan ei kyllä saa järkiinsä millään, mutta herrat voisivat ehkä järkiintyäkin. Etteivät rupeaisi leikkimään, vaan söisivät tämän kuvassa olevan suunnattoman hyvän kakun. Vaikka onkin mutakakku nimeltään. Kyllä sen kanssa konjakkikin maistuisi, mitä nyt herrat yleensä juovat.
Eläkee ihmisiksi, ainakin vähän aikaa! Palaan sitten uusin aihein kun olen itse syönyt mainittua kakkua.
Hyviä avustajia liikkeellä ja yksi jo varattuna
Kommentit pois päältä artikkelissa Hyviä avustajia liikkeellä ja yksi jo varattuna
Päivee taas, vaikka onkin tiistai ja luulin että on perjantai. Mutta se kai johtuu siitä, että että eilen minulle löytyi toinen avustaja ja voi pojat minkälainen avustaja löytyikin! Hakemuksia tuli muutenkin tosi mukavasti ja hyviä sellaisia. Olen kyllä tässä nauranut, että kun aikoinaan oli sellainen ohjelmasarja kuin Charlien enkelit, niin nyt minulta puuttuu enää yksi enkeli siitä ryhmästä, joka ratkoo rikoksia. Jos muistatte nämä Charlien kolmoset. Sillä kaikki olivat pirun hyvän näköisiä ynnä älykkäitä ym ym ym.
Usein väitetään, että henk.koht. avustajia ei saa. No, minäkin olen sen kokenut viime syksynä, ei meinannut millään löytyä avustajaa. Keväisin on helpompaa, opiskelijat ovat saaneet opiskelunsa sellaiseen tilaan, että he pystyvät tekemään ohessa muutakin, kuten tienaamaan vappumunkkirahaa ym. Kun sekin pahus tulee kohta, reilun 2 kuukauden päästä. Pitäisi kai itsekin kerätä vähän rahaa, mutta kun sitä on muutenkin niin vähän, ettei onnistu sen kerääminen. Vaikka ei sitä rahanmenoa koskaan voi ennustaa etukäteen. Ainakaan meikäläinen, joka on muutenkin hulttio siinä suhteessa. Ollut jo vuosikymmeniä. Olen kai tullut siinä isääni, tiedä häntä. Mutta aina se menee mikä tuleekin, tai tulee mikä meneekin.
Kun pankissa eivät ole vielä keksineet sellaista lompakkoa, mikä pitäisi rahat sisällään, eikä antaisi niitä ulos. Mutta kun kassakoneet ym. perintätoimistot vievät sieltä kaikki, niin minkäs voit. Jollei anna, niin sakko tulee. Ja turpiinkin saattaa tulla. Ja erilaisia sanktioita vielä päälle. Että se siitä sitten. Enhän minä mutta ne muut, voi sanoa tästäkin asiasta.
Joten katsellaan kaupunkia, sanoi Kupiainen Keravata.
Yhdistää vaiko eikö? Kas siinä pulma.
Kommentit pois päältä artikkelissa Yhdistää vaiko eikö? Kas siinä pulma.
No päevee! Ja pirun kylmee päevee. Jopa niin kylmää, etten tarennut lähteä kauppoihin tänään, vaan pistin tuon Kaisa liikkeelle. Heh heh! Ja Kaisa parka palelee, niinkuin demarit ja kokoomus kuntaliitosta ajatellen.
Nythän on ollut ainakin kymmenen kokousta tämän asian tiimoilta. Olen miettinyt mitäköhän tämä vouhotus merkitsee? Ja tullut siihen tulokseen, että se merkitsee sitä, että pienet kunnat häviävät ja Joensuu voittaa, siis kaupunkina. Mutta poliittisesti vanhan tilalle tulee uusi rintamajako. Kokoomus ja demarit lyövät yhä enemmän kättä keskenään, josta varmasti vanhat jo haudassa olevat demarijohtajat kääntyvät haudoissan. Ja nämä hautojen ulkopuolella olevat yhtä vanhat johtajat kiroavat, he jotka eivät ole enää politiikassa mukana.
Juttahan on asian hyväksynyt, mutta ulkoministeri Tuomioja ei missään tapauksessa. Juttahan ei ole kovinkaan suosittu, ainakaan mielipidetutkimusten mukaan. Onhan hän kyllä omanlainen poliittinen missi, missihän voi tulkita monella tavalla. Tässä tapauksessa kielteisellä tavalla. Erkki on taas vanha konkari, jonka Paasion oppien mukaan nukkuu yhden yön ja miettii, kuten Koivistokin aikoinaan.
Mitä tästä on sitten Joensuulle hyötyä? Jos tänne tulee lähes 60 000 asukasta lisää, niin siitähän tulee jo melkoinen verokerma Joensuulle ja palvelut toivonmukaan paranisivat. Sen sijaan pikkukaupungit kuten Kitee, Kontiolahti ym. pienet kepulaiskunnat eivät saisi kunnolla mitään, edes palveluita. Siitä syntyisi sitte erimielisyyttä kuntien kesken. Ja oltaisiin jälleen samassa tilanteessa kuin nyt.
Olisi parempi – tämä on vain minun mielipiteeni – että nämä pienet kunnat ja kaupungit liittyisivät keskenään ja muodostaisivat kuntaliittymän. Kuten meillä Lahden seudulla on tapahtunut. Siinä Orimattila on jonkin verran voittanut sekä poliittisesti, että taloudellisesti. Tähän voisi lisätä, että Joensuun voisi putsata housunsa kurasta. Se olisi kyllä nolo temppu toisten kaupunkien varoilla. Ainoa mikä siinä kävisi on sosiaalitoimen turha kasvu Joensuun alueella. Samoin kuin meillä Lahden alueellakin kävi. Siellähän on kuntaliittymä, joka ainakin näillä näkymin toimii jokseenkin mukavasti. Tätä suosittelisin siis näille pienille kunnille. Ja he sitten itse myöhemmin voisivat liittyä Joensuun kuntaliittymään.
Kunnille kuitenkin hallitus tekee pakkoliitännän, näin Joensuun seudun kuntien kesken, joka taas aiheuttaa lisää suukopua. Vaikka sehän on suomalaisten tapa, että vaikka mitä tehdään, niin suukopu siitä kuitenkin syntyy.
No juu, en viitsi enempää jahnata tätä asiaa. Seurataampa asioiden kehittymistä. Kyllä siitä varmaan esteettömyyskin kärsii, mutta sitähän se on tehnyt jo pitkän aikaa.
Eläkää ihmisiksi tämä viikko! Tai ainakin yrittäkää, niin minäkin yritän, vaikka se vaikeaa onkin. Ja ensi viikolla kai tapaamme uudelleen. Tähän saa myös mieluusti kommentoida.
Jatkoa edelliseen, joulunalusturinoita
Kommentit pois päältä artikkelissa Jatkoa edelliseen, joulunalusturinoita
Päivee vaan täältä joulupukin tai ties minkä pukin lehden toimituksesta!
Ollaanko siellä oltu kilttejä lapsia ja ennenkaikkea kilttejä aikuisia? Lapsethan ovat aina kilttejä. Siitä tulikin mieleeni, että monihan lapsi ei tänäkään vuonna saa minkäänlaisia lahjoja, sen enempää Suomessa kuin ulkomaillakaan. Meillä täällä Suomessa on sentään joitan järjestöjä, kuten Pelastusarmeija ja muutama muut jotka järjestävän keräyksiä jotta täällä meilläkin Pohjois-Karjalassa olisi kaikilla jonkinlainen joulu.
Vaan ei sekään aina auta kun on työttömyyttä ja muita ongelmia kuten esimerkiksi tämä meidän kuninkaamme alkoholi, joka aiheuttaa monille suruja jouluna. Kun isä saa rahaa, hän tietysti menee Alkoon ja ostaa joulupullon ja juo sen samantien pahimpaan vitutukseen, kun sitä joulurahaa ei ole niin paljoa. Siitä se kierre sitten jatkuu. Toivon mukaan tänä jouluna kierre ei jatku.
Entä sitten ulkomaan eläjät. Kun on sotia ja tulvia ja kovia myrskyjä ja muita sellaisia. Kansainväliset järjestöt kuten Plan sekä Unisef yrittävät järjestää yhdessä Kirkon kanssa näille joulun sekä mahdollisuuden koulutkseen myös tytöille. Oikein tulee paha mieli kun katselee näitä nättejä tyttöjä, jotka kertovat kuinka he elävät. Ja nämä virkailijat jotka ovat käyneet siellä paikanpäällä, kun ei ole vettä tai sitten on liikaa vettä. Niinsanottua paskavettä, näin ihan suomeksi sanottuna. Lisäksi näitä lapsia ja nuoria käytetään ihmiskauppaan lähettämällä muun muassa Suomeen salaa tullin läpi ja ohjataan aivan vääriin paikkoihin eli seksiklubeihin, joita täältäkin valitettavasti löytyy meiltä Suomesta. Ja ulkomailta vieläkin enemmän. Muun muassa Saksasta.
Täytyy kyllä ylipäätään sanoa, että jouluna kannattaa olla täällä Suomessa, kun täällä sitä joulua vietetään. Joissakin maissa uskonto ei salli sitä ollenkaan. Vaikka joulun pitäisi olla kaikkien juhla, niin sitähän se ei ole. Vaan se on meidän rikkaiden maiden, ei sen puoleen en minä itse anna yhtään euroakaan pois kun minulla niitä ei yksinkertaisesti ole liiemmälti antaa pois. Mutta toivonkin tässä yhteydessä että suuryhtiöt, kauppaliikkeet ja muut hyvätuloiset voisivat suurten joululahjojen, kuten kukkien ja hienojen joulukorttien ja muun tilpehöörin kuten korunjen ynnä muun sijaan antaa vaikka nettikortin, joka olisi ilmainen. Saman rahan he voisivat sijoittaa vähäosaisille ja hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka auttaisivat muun muassa tyttöjä saamaan koulutusta. Poikia tietysti unohtamatta.
Nyt vaikenen jälleen viikoksi, kun tuo kauniimpi sihteeri on taas viikon verran karkuteillä. Vetoan vielä teihin liikkeisiin ja muihin suuryhtiöihin ja myös ihmisiin. Ajatelkaa kuinka voisitte parantaa maailmaa sillä joululahjoihin laittamallanne rahalla.
Joulu tulla jollottaa, ja peet ja ärrät mollottaa
Kommentit pois päältä artikkelissa Joulu tulla jollottaa, ja peet ja ärrät mollottaa
Päivee hyvät ystävät ja kylänmiehet ja -naiset!
Kyllä se pahuksen joulu sieltä näyttää tulevan. Oikein pitkä viikko pyhiä, kun pyhät sattuvat keskelle viikkoa ja ympärille tulevat viikonlopun päivät.
Sen kyllä huomaa, että ruuhkaa piisaa. Ja minun ”ystäviäni” polkupyöriä on joka kaupan nurkalla. Tein jo eilen lievän pakkoliikevirheohjauksen ja kaadoin pyörän. Paha vaan kun takana ei ollut enempää pyöriä, että olisi saanut oikein kunnon dominon. Eiköhän sitten alkaisi tulla tilaa jo oven eteenkin, kun aina vähän tönäisisi. Näin jouluna sen voi laskea kiireen piikkiin.
Kiireestä puheenollen se näkyy jo ihmisten kasvoilla ja puheissa, kuulee nimittäin enemmän niitä pee ja vee -sanoja. Että pyydetään sieltä alhaalta apua. Vaikka onkin yläpuolen juhla. Minkähän takia yhden kolmen päivän takia ostetaan kaiken maailman kinkut ja kalkkunat ja lanttulaatikot ym.? Ei meillä päin ihan niin paljon ollut. Oli vaan kinkku ja laatikoita ja luumukiisseliä. Eikä yhtään ollut ylensyömistä.
Paitsi kerran. Kun olin Lahden kuntoutuskeskuksella joulun. Kun kävi niinkuin sille ahneelle. Kaikkea piti maistaa, en ole ikinä ollut niin täynnä ruuasta. Se liemipuoli on ollut vielä toinen juttu joskus.
Mennääs taas asiaan. En nimittäin millään käsitä että joulu aloitetaan jo marraskuun alussa, tai kuten tänä vuonna jo lokakuun alussa. Että kauppiaat varmaan saavat rahat pois ihmisiltä. Samoin kuin perintätoimistot sitten myöhemmin. Näinhän siinä yleensä käy. Ylitetään tili, varsinkin jos on luottokortti. Ei muisteta että tulee se joulu ensi vuonnakin. Hankitaan kaiken maailman kuteita (en tarkoita maton sellaisia) ja lapsille erilaisia tekniikan ihmeitä. Koululaisille esimerkiksi nyt on tullut muotiin tabletit. Toiset sitten kurkkivat läksyt siitä puhelimmella. Toisekseen ne ovat aika kalliita, useamman satasen kapistuksia.
Ja sitten isä ostaa itselleen television, varsinkin näin olympiajouluna. Ne mokomathan ovat Sotsissa. Samalla rahalla kävisi vaikka kylpylässä kisojen jälkeen. Se on kai Euroopan suosituimpia ja halvimpia paikkoja. En kuitenkaan rupea mainostamaan kun en itse tiedä.
Sitten on se toinen ääripää. Kun rahaa ei ole jokseenkin ollenkaan. Täytyy käydä sosiaalitoimistossa ja sieltäkään ei saa rahaa kun ovat loppu. Ainakin niin sanovat ylennsä ne sosiaalineidit ja -rouvat, ja -herrat. Mutta uskoisin, että rahaa on. Kun katsotaan esimerkiksi Joensuun joulunavajaisia, sitä ilotulitusta, niin kyllä rahaa täytyy olla. Ei ne nimittäin ihan ilmaisiakaan ole ne raketit. Niistä rahoistakin voisi osan antaa pienituloisille ja kokonaan köyhille. Siinä olisi kyllä järkeä.
Ja nyt presidenttikin lopetti pakosti itsenäisyyspäiväjuhlan, koska linna on remontissa 100-vuotisjuhlien takia. Tässä jo eräs lehti ihmetteli, kun linnanjuhliin on tavallisesti kutsuttu sotaveteraaneja enemmänkin, niin heidät on nyt jätetty pois jostain sekaannuksesta johtuen. Eihän meitä meitä invalideja muutenkaan näy kuin Invalidiliiton puheenjohtaja ja joku muu johtohenkilö. Saa nähdä on HETA-liitosta kukaan saanut kutsua?
Jatkan tätä aihetta myöhemmin, kun niitä perrrrr-heellisiä alkaa tulla enemmänkin vastaan tuolla kadulla.
Vaikenen taas viikoksi kun tuo vakiosihteeri on poissa pahus vieköön. Toivottavasti pääsen taas pian ääneen uudestaan. Että eläkee ihmisiksi! Älkää tallatko toisianne ruuhkissa.
Pankkiautomaatit ja niiden hyvät ja huonot puolet
Kommentit pois päältä artikkelissa Pankkiautomaatit ja niiden hyvät ja huonot puolet
Terve vaan ja sateista päivee!
Kävin tässä äsken sekoilemassa pankkiautomaatilla. Se ei johtunut yksin pankkiautomaatista, vaan esteistä joista en ole muutamaan vuoteen kirjoittanutkaan. Asia on tainnut painua pöytälaatikkojen syövereihin. Ensimmäinen este on se että automaatit ovat aivan liian korkeita, että esimerkiksi nykyinen punkkarityttöni joutuu nousemaan varpailleen näppäillessään tunnusnumeroita. Ensimmäinen este siis on pankkiautomaattien korkeus. En ymmärrä, miksi näiden pitää olla kahden metrin korkeudessa, kun puoltoista metriäkin riittäisi. Ajatelkaapa sitä suunnittelijat ja rakentajat, jotka olette suurinpiirtein 190 senttimetriä, ette varmaan kaikki mutta suunnittelussa 160 senttimetrin ajattelu riittäisi. Tämä aiheuttaa sen että takana oleva pitkä ihminen näkee mitä lyhyt ihminen tekee ja sitten on hyvä varastaa rahat, vaikka minulla sitä ei useinkaan ole mutta siinä menee yksityissuoja huitsin nevadaan. En muista kun yhden automaatin joka on sopivalla korkeudella kaikille, se on ison myyn automaatti, että sinne vaan kaikki lyhyet ja lyhytkasvuiset.
Toinen virhe on pankkien määräämä nostoraja. Automaatista kun ei saa kuin 20,40, 60 ja 100 euron rahoja. No, mitäs sitten kun siellä ei satu olemaan kuin 30? Ei auta muuta kuin lähteä kävelemään pankkiin sen 30 takia. Useimmat ihmiset käyttävät pikkuseteleitä kuten 10 ja 20 seteleitä. Mainittakoon että opiskelijat kun automaatit tulivat käyttöön suomessa, nostivat he silloin metelin kyseessä olevista nostomääristä. Monellakaan opiskelijalla ei ole suuria tuloja vaan senkin edestä suuria menoja. Itselläni on näitä viimeksi mainittuja enemmän, sihteerini tulot ja menot ei minulle kuulukkaan mutta veikkaan että tilanne ei ole hyvä. Koska hän on jäänyt niin pieneksi, heh, on tainnut kaurapuurot jäädä syömättä. Itse olen kaurapuuroni ja makkarat syönyt nuorempana ja juonut kaljani.
Kolmas ja varsinaisen paskamainen este on kun toimitusmaksuja ei voida ilmoittaa aikaisemmin, että vaikka nosto on kiinni 1 sentistä. Itselläni näin on käynyt, ja jouduin menemään pankkiin. Tietysti kiukkuisena kuin prekele! Onneksi sattui olemaan hyvännäköinen kassa, mutta ei ollut kovin joustava kassa, vaati minulta nimikirjoitusta, vaikka näytin toiminnassa olevan henkilöllisyystodistuksen, jossa on selvästi selvitetty että en voi itse kirjoittaa. Asia kuitenkin selvisi, toisen kassan avustuksella, kun olimme jo tuttuja hänelle varmaan. Älkää käsittäkö tätä väärin, hehhehe.
Muistakaa tästä lähin aina katsoa, jos on vähän rahaa, että sinne jää esimerkiksi 30 senttiä, tai enemmän. Tämän jälkeen ei pitäisi olla murheita mutta sitähän ei koskaan tiedä.
Varakasta viikonloppua teille!
Vähän linnan juhlista
2 kommenttia
Heippa kaikki itsenäiset ja itsepäiset lukijani!
Sitä oltiin taas linnassa, nimittäin presidentin linnassa – ei siellä Kakolassa, eikä Konnunsuolla. No joo. Kun katselin tyhjien päiden kolinaa siellä linnassa ja siellä sattui olemaan jopa muutama pyörätuolilainenkin, niin tuli mieleeni, että olisipas se kiva käydä tuollakin, mutta kun se Tarja ei koskaan kutsu. Eikä sen puoleen, ei varmaan muutkaan. Siihen vaaditaan jo muutakin kuin blogin kirjoittaminen esteettömyydestä.
Olihan siellä sentään vammaisneuvoston sihteeri Sari Loijas, joka sekin on jonkinlainen saavutus esteettömydelle. Sarilla ei ollut kyllä koiraa mukana, vaan jonkinmoinen ukonköriläs. Se koira olisi kyllä ollut parempi, kun on tottunut liikkumaan tungoksessa. Ja kun katselin sitä tv-lähetystä niin huomasin, että Sari itse ohjasi ukkoa vaikka ei näe paljoa ollenkaan. Ja voi voi niitä kadettiparkoja, kun ne joutuivat seisomaan jäykkänä ja minua alkoi naurattamaan kun oikein nätti tyttö meni kadettien ohi, tuli mieleen että jäykistyiköhän joku muukin?
Meille tavallisille kansalaisille ei ollut muuta mahdollisuutta kuin katsella juhlia ja herkkupöytiä telkkarista. Onneksi ei ollut maku-tv, se vielä olisi puuttunut, että olisi tullut maut suuhun. Monella kyllä varmaan tulikin joku maku, varsinkin niillä joilla ei ole mitään suuhunpantavaa. Eiköhän näitäkin juhlia voisi pitää vaikka kerran viidessä vuodessa? Ja antaa ne ylijäävät rahat sosiaalityöhön. Vai mitä?
Formulaa ja rullalautoja
Kommentit pois päältä artikkelissa Formulaa ja rullalautoja
Hyvää maanantaipäivää kaikille! Onkohan monellakin pää kipiä näin viikonlopun jälkeen? Itselläni ei ihme kyllä ole. Tiedä häntä sitten ensi maanantaina.
No, olihan minulla tietenkin asiaakin, ainakin asian tynkää. Katselin eilen formulakilpailuja New Delhin aivan uudelta radalta, joka on tähän mennessä kaikkein nykyaikaisin. Tuli mieleeni, että siinäkin on tavallaan eräänlainen este. Nimittäin vaikka Intia on iso maa, siellä on miljoonia köyhiä ja vammaisia, jotka tuskin koskaan näkevät edes formula-autoa, saati sitten kilpailuja. Kuitenkin tämä rata on maksanut usean miljardin rupian verran, enkä tarkoita nyt isorokkoa, joka sekin on aika paha vaiva. Tällä rahalla uskoisin, että olisi saatu monia sairaaloita ja ennenkaikkea ruokaa vähäosaisille. Näin olisi helpotettu heidän elämäänsä. Kun vielä laskee autojen miljoonakulut, kun ne ajavat päin seinää, kuten eräille kuskeille kävi tässäkin kilpailussa. Ja autojen kuljetuskustannukset kilpailupaikalle ja muut pienemmät kulut, niin summa on huomattava, etten sanoisi jättimäinen verrattuna esimerkiksi SPR:n avustuksiin ja Suomen valtion antamaan kehitysapuun.
Heräsi kysymys, onko mitään järkeä antaa kehitysapua, kun siitä välistä lähetee usein vielä korruptio, siellä päin on tapana vetää välistä. Kyllähän minä kannatan kehitysapua, mutta pistää vaan miettimään, että onko siitä mitään hyötyä näille miljoonille ihmisille. Esimerkkinä vaikeastivammaiset, jotka joutuvat kulkemaan rullalaudoilla että pääsisivät eteenpäin kerjäämään toiseen paikkaan kun poliisi tulee ja ajaa pois. Ja näitä esimerkkejä erilaisista ihmisryhmistä riittää.
Miettikääpä tätä noin iltapalan aikoihin. Siinä on hyvä alkupala. Heh heh hee!
Presidentti ja muut eläkeläiset?
Kommentit pois päältä artikkelissa Presidentti ja muut eläkeläiset?
Terve vaan kaikki lukijani! Kirjoitin viime kerralla mitä Kela tekee kun vammainen jää eläkkeelle, tai kun ihmiset muuten vaan vanhenevat. Eikä se jää pelkästään Kelan tekosiin piruvieköön, vaan sitten on vielä valtio, joka säädöksillään aiheuttaa kaikenlaista harmia ja esteellistyyttä. Esimerkiksi pienestäkin eläkkeestä joutuu vielä maksamaan veroa, niin hullua kuin se onkin.
Viimeksi valtio katsoi, että valtion virkamiesten täytyy saada lisää palkkaa. Ja kun ei ole muuta paikkaa mistä ottaa, niin sitten otetaan tietenkin vähempiosaisilta. Isot porhot kun eivät luovu omastaan.. Esimerkiksi presidentin eläke on muistaakseni satoja tuhansia euroja vuodessa. Että kyllä presidentiksi kannattaa alkaa yrittää, varsinkin kun eläkeikä alkaa lähestyä. Heh heh heh!
Lisäksi on lääkärinkuluja ja muita sairaalakuluja, joita kumpikaan, ei valtio eikä Kela maksa. Ne on pulitettava omasta pienestä kukkarosta. Elä siinä sitten ihmisiksi, kun syödäkin tarvitsisi. Olen tavannut ihmisiä, nimenomaan vanhuksia, jotka ostavat koiranruokaa. Ajatelkaa! Ihminen asetetaan koiran asemaan. Ja monta kertaa koiralla on vielä paremmat oltavat. Tiedän yhden avustajan koirat, jotka ovat paremmalla ruualla kuin moni vanhus ja vammainen. Tosin niiden koirien herkkuruuat tulee kyllä täältä minun jääkaapistani.. Niin siitä pitikin sanoa, että itselläni tällä hetkellä ei ole suurempaa hätää. Mutta mistäs sitä koskaan tietää. Koittakaa kuitenkin ajatella kun panette kaakkua naamanne.
Koululaiset nirsoilevat kouluruuista ja käyvät pizzapaikassa välitunnilla. Tietenkin on hyvä, että käyvät, nimittäin yrittäjän kannalta. Se tietää roposia kaupungin aina tyhjään kukkaroon. En ole vielä ikäni aikana kuullut, että valtion ja kuntien kukkarot olisivat täynnä. Eikä ihme kun kuuntelee tämän päivän uutisia?
Kuvamuisto kesältä, jolloin Joensuun kaupunki teki historiaa Arto Pippurin avustuksella ja järjesti vammaistapahtuman, huom. verorahoilla 🙂 Toivonkin, että Arto vielä ensi vuonna jaksaisi olla mukana näillä festareilla. Ilmaistapahtumia kun ei ole koskaan liikaa.
Esteettömyysblogi 