Esteettömyysblogi

Hyvvee uutta vuotta, ja parempia aurauksia ensi vuonna..

Hei vain kaikille, enemmän tai vähemmän, tosiystäville sekä vihollisille! Ei se loru vielä tähän lopu. Ei se blogikaan vielä ensi vuona lopu, mikäli en vielä heitä heitä henkeäni. Joku voisi kyllä toivoakin että heittäisin.  Mutta en edes kiusallani heitä, olen niin pirullinen etten heitä. Kävin viemässä kynttilän muistopaikalle, meinasin löydä pääni taksin seinään, kun ajoimme kuoppaan.  Sanoin perkele, voitte vaan arvata kuinka monta kertaa. Vaikka eihän se mitään auta, mutta vähän helpottaa. Tietyömiehet voisivat tehdä vähän parempaa työtä, josta saisi parempaa palkkaa. Saisivat vaikka enemmän kaljaa, sitähän he kuitenkin kittaavat. Kyllä minäkin kittaisin, jos olisi rahaa enemmän, mutta kun ei ole, vaikka kuinka haluaisi. Sama on aurauksen laita, ei ole sekään kummoista. Rahastahan sekin taitaa olla kiinni. Eikai vaan menisi omiin taskuihin nekin rahat?

Mutta kaikesta huolimatta, ottakkaa uusi vuosi lepseästi vastaan. Ottakkaa kaljaa ja muistakaa mitä olette antaneet ja oottaneet, se voi vuoden lopussa kostautua. Varsinkin teille nuorille aikuisille, teille olen antanut, mutta missä ja mitä?

Kirjoittaja toivottaa kaikille hyvvee uutta vuotta!

Itsepäisyyspäivän tervehdys

Terve taas pitkästä aikaa kaikki rakkaat ja vähemmän rakkaat kaverit ja ystävät, myös talon hulttiot niin kuin minäkin! Ja sihteeriköt, jotka ovat välillä yhtä hulttioita. Mutta se ei haittaa, kun vaan kaunista hymyä piisaa.

Ajattelin tsekata tämän vuoden läpi, kun en tiedä, onko kumpikaan sihteerikkö ensi vuoden alussa paikalla, kun alkaa kaikennäköisiä kouluja. Nuorempi sihteerikköni opiskelee lähihoitajaksi. Hänestä tulee hyvä lähihoitaja. Uskon että niin tulisi vanhemmastakin, hän on niin rauhallinen luonne. Hän on ihan väärällä alalla, kun opiskelee yliopistossa. Toisaalta taas, siitä on hyötyä.

Sitten varsinaiseen asiaan. Tämä vuosi on ollut minulle pirun paskamainen vuosi. On ollut sairaalareissua, mahan puhdistusta, ynnä muuta ynnä muuta sen sellaista. Kaikkea ei viitsi julistaa. Viimeisimmäksi on tämä persehomma, kun on puoli vuotta ollut perse kipeä. Koitapa vaikka itse istua perse kipeänä. Sitten sukulaismies on ollut syövässä. Toivotaan vaan että hän kestää, jag hoppas att han ska må bättre. 🙂
Viime aikoina maha on ollut kuin vellikattila, ei tosin yhtä valkoinen, kuten jokainen tietää, mutta yhtä löysä. Mutta se alkaa mennä toivon mukaan ohi jo. Toivossa on hyvä elää, sanoi täi, ja se tuntuu kyllä pitävän paikkaansa.

Ja sitten toivoisin pukilta, joulu-sellaiselta, kun itse olen se toinen pukki, että jostain ilmestyisi kunnon tietokonehiiri, sillä en ole melkein puoleen vuoteen kirjoittanut itse tai katsonut mitään tuhmia kuviakaan ja se on harmittanut. Pukki voisi myös lähettää rahaa usemman kerran. Tänään sain viimeinkin kengät ja uudet housut ostettua.

Toivon että kaikki ystäväni ja viholliseni viettäisivät hauskaa itsepäisyyspäivää ja joulua, joko ilman lasia tai lasin kanssa! Olkaamme oikein pirun itsepäisiä! Ja hauskaa joulua vähän ennakkoon, kun en tiedä, miten keritään kirjoittelemaan!

Arvatkaas mitä menen nyt tekemään. No, kupin tietysti.

Hauskaa itsenäisyyspäivää ja muita juhlia! Eläköön 100-vuotias Suomi.