Esteettömyysblogi

Kaloja on kaikenlaisia

Hyvvee päevee!

Pirun kylmäksi ilmat alkoivat. Sihteerikköä ei saa millään alasti, sekös sitten harmittaa kaiken muun lisäksi.

Remontti se vaan kolisee ja kolisee ja kolisee ja kilisee, niin ettei tiedä mihinkä korvansa panee. Ei sen puoleen, minä kyllä tietäisin, mihin korvani panisin, ja nenäni ja vaikka mitä, jos vaan suostumusta tulisi, mutta ei tunnu tulevan, joten täytyy tyytyä siihen mitä saa elikä, no jaa, sänkyyn. Siihenkin voisi kyllä ajatella kaveria, joka on niin söpö.

Oli muutama päivä sitten aikamoisen hulppeat kemut, joihin en itse kuitenkaan päässyt. Eihän nämä rikkaat vammaiset köyhiä ota mukaan. Nämä rikkaat ”uskovaiset” eivät ota kyytiin ollenkaan ja se kyyti onkin sitten huimaa, olen katsellut. Siinä Alkon ovi aukeaa useampaan kertaan, vaikka itselläkin se aukeaa aika usein. Olisi parempi se Invalidiliitto, perustaisin taloihin baareja, joissa tarjottaisi määräaikoina ihan julkisesti alkoholijuomia ynnä muuta, ei huumeita. Kehottaisin huumeidenkäyttäjiä käymään esimerkiksi Portugalissa, missä huumeiden käyttö on sallittua tietääkseni. Täällä vielä ei ole sellaista ongelmaa, kuin esimerkiksi Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla me eletään vain viinan voimalla söpön naisen lisäksi, kuten sihteerikköni on.

Lopetan tällä kertaa tämän höpötyksen tähän. Hyvää viikonloppua kaikille känni- ja muille kaloille!