Terve kaikki lukijat, niin hyvät kuin huonotkin!
Muistatteko kun olen useaan otteeseen kirjoittanut Joensuun ja muun maailman esteistä? Ne eivät suostu lähtemään tuolta kaduilta. En tiedä onko suunnittelijoissa vika vai tekijöissä. Luultavasti kummassakin. Niitä esteitä tulee aina vain lisää. Yksi pahimpia tällä hetkellä on Ison Myyn ja Metropolin välinen mukulakivi kävelykatu. Nykyään ajetaan esimerkiksi pyörätuolilla aika paljon ja se on hyvin hankala kohta. Yleensä siinä on vielä kaksisata autoa ja sata pyöräilijää niin kulje siinä sitten paskat housuissa (se menee väkisin kun joka puolelta tulee autoja). Se on paha paikka. En tiedä minkälaiset päästöt siitä saisi mitattua kun bensa haisee ja kaikki haisee, itsekin haisen. Eikö nyt vihdoinkin opita rakentamaan esteettömiä katuja? Hajupäästöistä emme pääse mihinkään (niitä tulee joko luonnollista tietä tai autojen pakokaasun muodossa). Tuo paikka on myös liikenteelle kauhea, kun kaikki ajavat siitä Alkoon viinanhimoissaan, itsekin ajan. Pyydän tähän yleistä vastausta niin yleisöltä kuin tekijöiltäkin.
Sitten toiseen asiaan. Meillä on alkanut täällä remontti. Se kestää ainakin kaksi kuukautta. Kuvitelkaa minkälainen ryske ja ryminä täällä käy, porat soittaa saksanpolkkaa, ainakin näin luulisin, seitsemältä aloittavat ja klo 16 lopettavat. Voitte vain kuvitella miten täällä on hermot pinnassa yhdellä jos toisella, niin meillä kuin johtajilla, kun on muuttoja edessä ja takana, onneksi minulle on luvattu, ettei tarvitse muuttaa. En tiedä kuinka sitten tarkenen. Täytyy panna kaikki vaatteet päälle. Korvalappuja tai kuulokkeita itselläni ei ole, luoja varjele.
Ei tällä kertaa sen kummempaa. PS: Serkulleni Lisbethille sellaisia terveisiä, että vaikka en ole kirjoittanut pitkään aikaan, niin kyllä minä hengissä olen. Mikäs pahan tappaisi. Kuinka se Kai voi? En tiedä, kerkeänkö käymään siellä ennen lopullista syksyä. Kyllä tekisi mieli, mutta kun rahaa ei ole, niin ei ole, perkele.