Vähiä vaatteita ja lentoja sinne sun tänne

Terve vaan kaikki niin Facebookissa kuin muuallakin eri linjoilla!

Kesä on kohta mennyt ja se on mennyt melkein sängyssä. Ei suinkaan siinä mielessä kuin jotkut voisivat ajatella, vaan kokonaan perseongelmien vuoksi. Eihän se nyt kuitenkaan haittaa elämää kovin paljoa. Suurempi haitta on tuo samaarin pyörätuoli, kun se on aina rikki. En tiedä onko mikään pyörätuoli niin rikki kuin tämä ja tämä on vasta noin kuuden kuukauden ikäinen. Kuvitelkaa autoa samassa iässä ja sitä pyhää lehmää, niin kuin Intiassa pidetään autoa pyhänä lehmänä. On kamalaa kuumana kesäpäivänä olla sisällä varsinkin kun ei ole naista bikineissä tai ilman lähellä. Jos siinä mielessä ajattelee, niin se olisi aika mukavaa. Jos nämä ohjaajatytötkin kulkisivat bikineissä, se olisi aika piristävää. Tosin osa näistä muistuttaa enemmän autoa siinä mielessä kuin Intialaiset ajattelevat autosta. Ei vaan tule niitä kuumia ilmoja. Minä olen koko ajan toivonut oikein lämmintä, että tuo sihteerikköni olisi vähän vähemmissä vaatteissa, kun se on muutenkin mukavan näköinen (sihteerikön huomautus: toivotaan ensi kesästä lämpimämpää). Kyllähän lämmintä talvellakin on kun panee ikkunat kiinni. Älkää katsoko ikkunoihin, siellä saatta näkyä jotain mielenkiintoista. Mutta nyt alkaa paskan puhuminen loppua. Koitan keksiä jonkun tärkeämmän aiheen.

Olen joutunut kulkemaan niin sanotulla kelattavalla tuolilla. Olen kyllästynyt siihen kilinään ja kolinaan mitä nämä kelattavat tuolit pitävät varsinkin katujen kynnyksillä. Ja niitä täytyy vetää takaperin välillä ja se on aika vittumaista suomeksi sanottua ja kaikilla muillakin Euroopan kielillä varmaan. Ja vielä kun muun muuassa autot pukkaavat eteen erilaisissa risteyksissä ja ihmiset painavat nappuloita liikennevaloissa niin kuin haitarinsoittajat konsanaan – sillä ei ole mitään merkitystä. Ne valot on kytketty siten, että ne toimivat yhtäaikaisesti. Sillä napin painamisella ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä. On tyhmää, että liikenneinsinöörit ovat kytkeneet ne yhtenäisesti. Niinhän sitä sanotaankin, ettei mikään ole niin tyhmää kuin insinööri. Tämä hankaloittaa muun muuassa minun kulkemistani. En aio vielä kuolla, ainakaan liikennevaloihin, joten tehkää järkevämmät suunnitelmat, jos sitä järkeä nyt yleensä on. Niin kuin Marjalassa noin 15 vuotta sitten eräs työmies sanoi työmaasta, että me tehdään se niin kuin se on ennenkin tehty, mutta insinööri muutti sen uudenlaiseksi.

Nyt saa tämä paskan puhuminen loppua, vaikkei tuo äsköinen ollut sen enempää paskaa kuin edellinenkään, vaan aivan totta. Voisin mainita useita esimerkkejä suunnittelusta, kuten Tikkamäellä tyttö joutui pyörätuolilla ambulanssin alle korkean kynnyksen takia. Nuo kynnykset ovat hirmu vaarallisia.

Mutta nyt loppuu tämä paskan puhuminen kokonaisuudessaan vähäksi aikaa, mutta ei kovin kauaksi aikaa. Olen vain niin kyllästynyt näihin niin sanottuihin suunnitteluihin, kaupoissakin ovat sisäovet päin helvettiä.

Näkemiin taas vähäksi aikaa, varsinkin vähävaatteelliset kullanmurut!

---

Kategoria(t): Yleinen