Terve vaan rakkaat ja vähemmän rakkaat joensuulaiset.
Tein tässä pienen matkan, noin viikon kestävän, näin minulle ainakin kerrottiin. En itse muista asiasta yhtään mitään. Kehuin juuri edellisessä blogissa, että olen niin terve kuin pukki ja pukki olen vieläkin. Ja minulla on tässä uusi sihteerikkökin, joka sattuu olemaan vaalea.
Matka alkoi toiseen sairaalaan, en itse muista siitä yhtään mitään. Olen nähnyt unta ja tietynlaisia mielikuvia. Olin poissa tämän viikon kokonaan, enkä muista, että mitä on tapahtunut. Näin unta, että olin lentoveneellä. Ei tietääkseni sellaista ole kuin armeijalla. Tämän pahemmin sekaisin kuin nyt olen en ole edelleenkään, minun sihteerikköni todistaa. Serkulleni ja ystävilleni voin sanoa, että en heitä henkeäni sen enempää kuin olen jo heittänyt.
Eläkäähän ihmisiksi.
Ihanaa että olet taas ”herännyt henkiin”Mikähän sinulle tuli? Täällä voidaan olosuhteisiin nähden hyvin. Kaj menee taas 1,5 viikon jälkeen niin sanottuun tankkaukseen saamaan sysostaattihoitoa.
Ole itse ihmiseksi.
Serkkusi Lisbeth
kommentti Kirjoittanut Lisbeth Lagerholm — 31 toukokuun, 2017 @ 4:07 pm