Esteettömyysblogi

Sekasikiösepostus itsestäni

Päivää!

Olen kai joskus esitellyt itseni, en vain muista, milloin. Syy siihen on se, kun olen tällainen pizzapää tai paremminkin k***pää.

Mutta tässä hieman itsestäni:

Olen syntynyt, kuten ehkä huomaattekin, noin seitsemänkymmentä vuotta sitten eli 1947. Olen asustellut enimmäkseen ympäri Suomea, kuten esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Porissa ja nyt täällä Joensuussa. Että kyllä sitä matkakokemusta riittää ja varsinkin sairaalakokemusta. Tosin on minulla muutakin kokemusta, olen muun muassa ollut Orimattilan nuorisolautakunnassa 10 vuotta ja tehnyt porvareille kiusaa yhdessä puoluetovereitteni kanssa. Varsinkin silloin, kun tuli se nuorisolaki voimaan. Nyt se laki on jo melkoisen vanha ja olisi uusimisen tarvetta.

Aikoinaan tämä laki oli maailman parhaita lakeja, kuten myös oli vammaislaki. Ja sinä aikana olivat porvaritkin viisaampia. Ja täytyypä muistaa, että ilman porvareita emme olisi saaneet mitään aikaiseksi. Koska olimme tietynlaisessa vähemmistössä vaikka olimmekin poliittisesti enemmistössä. Se johtuu siitä, koska Suomen peruslaki on niin kimurantti, että osa eduskunnasta voi kumota kaikki uudistukset.

Ja sitten olen ollut nuorisokenttätyössä mukana. Se oli hauskaa aikaa. Teimme jos jonkinlaista jekkua toisillemme. En kehtaa alkaa muistelemaan niitä aikoja, siihen menisi koko loppu vuosi. Ai niin, minulla on synnynnäinen CP ja Tetraplegia eli neliraaja vamma. Minulla on raajoissani myös spastisuutta, mutta päässäni ei kuitenkaan ole mitään vikaa vaikka välillä siltä saattaakin tuntua. Olen ollut maailmankuulun suomalaisen arkkiatrin, Arvo Ylpön, hoidossa. Tämän äijän kepposista voisi tehdä vaikka romaanin, ja joku on varmasti tehnytkin. Sen verran kerrottakoon, että opiskellessaan Saksassa, hän kulki ilman tukkaa papukaija pään päällään. Aika näky ollut varmasti, kun äijä oli kuitenkin melko pieni. No se siitä. Tulipahan kuvattua hoitava lääkärinikin samalla.

Kehitysvammainen en ole, sen voin sanoa, vaikka Tetraplegia luetaan kehitysvammoihin. Tosin siltä se saattaa välillä tuntua, että olen kovastikin kehitysvammainen. En tiedä, teenkö vielä kovin paljoa töitä, mutta ainakin suutani soitan ja varsinkin näillä minun sihteeriköilleni, joita on kaksi. Käyn kaupassa, pankissa tai paremminkin automaatilla, jossa ei useinkaan ole yhtään rahaa. Kaupasta ostan sitä, mitä nyt mieleen tulee. Ja jos kaupassa on kaunis myyjä, niin saatanpa ostaa jotain enemmän. Se antaa kuvan siitä, että olen rikkaampi kuin oikeasti olen.

Fiilikseni on tällä hetkellä hyvä. Varsinkin, kun huomenna on torstai. Torstai on tietty merkkipäivä, jota en kuitenkaan kerro teille. Tässä tämä sekasikiösepostukseni oli kaiken kaikkiaan. Sen piti olla asiallinen, mutta minut tuntien, siinä on mukana aavistuksen huumoria mukana.

Pukkien kutituksia

Päivää rakkaat ja vähemmän rakkaat -kuten aina- lukijat. Tällä kertaa en tarvitsekaan aasin siltaa, vaikka aasi olenkin. Minä aion moittia Suomen TV:n viihdepolitiikkaa. Olen katsellut paljon televisiota viime aikoina, ja ihmetellyt kuinka huonoa viihdettä on Suomen televisiossa, ennen kaikkea elokuvat. Sanoisin, että ne muistuttavat melkein enemmän venäläisiä elokuvia, kuin länsimaisia. Vastaavia tuotteita katsoessani lännen tuotteita niin ne eivät ainakaan nukuta. Meidän suomalaiset tuotannot tekevät – vaikkei olisikaan kännissä- suoraan sanottuna täyttä paskaa. Olenkin pari kertaa suunnitellut heittäväni television ulos ikkunasta, sitten seuraakin todellinen kysymys: ei taida olla oikein rahaa ostaa uuttakaan. En tiedä ovatko kaikki samaa mieltä, sillä sihteerikköni ainakin nauraa hihittää, vaikka en kutitakaan. (Sihteerikön kommentti: Haluan nähdä sen kun herra viskaa television ikkunasta…)  …Minä melkeinpä arvasin tuon kommentit jo ilmeestä päätellen, ja kutitukset lisääntyvät.
Eipä sitten hirveämmin kummallisempaa muuta kuin parantakaa ohjelmia, eikä sitten liikaa pukkeja, kun niitä on luonnossakin kävelemässä enemmän tai vähemmän. Luulenpa, että sihteerinkin ukko on varsinainen pukki (Sihteerikkö nauraa kohta jo katkeakseen).
Kyllä minä vielä kuvaruutuun ennen joulua tulen teitä naurattamaan ja itkettämään, koska minulla on niin pirullinen luonne, että en malta olla poissa. Hyvää viikonvaihetta ja eläkää ihmisiksi…meinaan sen pukittelun kanssa.

Trumppi vai Tumppi on valittu Yhdysvaltojen ensimmäiseksi Tolloksi

Päivää rakkaat ja vähemmän rakkaat lukijat, ja oikein kylmää päivää, älkää vaan katsoko mittareihin. Suattaa tuntuu sillon vieläkin kylmemmältä. Tästä sainkin sen aasinsillan, mikä itsekin olen, vaikka sitä ei heti huomaa…erästä laulua lainatakseni.
Yhdysvalloissa on valittu oikea jätkä! Huutomerkki ihan sen puolesta, että äijältä tulee paskaa molemmista päistä! Muun muassa EU säikähti niin, että kurssit hyppi koko päivän ylös ja alas, että ei tiiä onko se ylhäällä vai alhaalla vaiko sillä välillä. Ei sillä minulle mitään virkaa ole, mutta viinan hintaanhan se vaikuttaa muun muassa ja makkaraan. Varsinkin jos ostaa ulkomaalaista makkaraa, esim bratwurstia. Kaiken lisäksi ukko on päästänyt suustaan, että EU:n pitäisi enemmän sotilaistua ja amerikkalaisia joukkoja vähennetään ties kuinka paljon, eikä maha ukko itekään tietää paljonka.
Sitä saa sitten seurata mitä tämä meidän naapurimme tekee, enkä tarkoita nyt jääkiekko naapuria Ruotsia, vaan Russia.  Siinä onkin sitten katsomista joku aamu, kun russia pukuset herrat tallustelevat ympäri Joensuun katuja pankkiin avustuksille, ja siitä matkaa jatkuu heillä ties minne. No, seurailaanpa sitten tilannetta…Täytyykin varmaan meidänkin poikien ja minunkin ruveta hankkimaan pyssyjä ynnä muita vehkeitä pyörätuoliemme alle. Mutta katsellaan ekaksi, mitä tuo Trump vai oliko se Tumppi (?) tekee.
Hyvää päivän jatkoa!
Varoituksen sanana, tekstistä saattaa löytyä kirjotusvirheitä tai muita vaikeasti ymmärrettäviä lauseita, mutta sihteerikkö on kuitenkin kaunis! ( Sihteerikkö kiittää!!!)

Huonoja ovia ja hyvää palvelua!

Terve vaan hyvät lukijat! Ja samaa voisi sanoa myös niille huonoille lukijoille, joka siis itsekin tähän asti olen ollut..

Tästä saankin hyvän aasinsillan aiheeseen, joka muuten itsekin olen..ja tarkoitan siis aasia en siltaa.. Vaikka kyllä ne sillat on joskus aika aasimaisesti tehty. Ja se siitä sillasta sitten. Ja nyt siihen varsinaiseen aiheeseen, joka sekin kyllä hieman viittaa aasiin.

Kävimme sihteerin kanssa silmälasiostoksilla (silmälääkärissä), ja sieltä löytyi niin ihmeellisiä ovia ja hissejä, että oikein hirvitti. Palvelu sen sijaan oli hyvää. Saan pian uudet lasit ja näen paremmin kaikki tietyt asiat..jokainen voi ajatella, että mitä. Mutta ovien tekotavasta voisin sanoa, että se oli suorastaan kammottavaa, ja hissiin meno oli mahdotonta. Kun siinä olisi pitänyt kääntyä 90 astetta, ja vaikka minulla onkin kääntyvät pyörät, oli se silti mahdotonta. Ja kaikkein hulluinta oli se, että pienimmältä näyttävä ovi olikin sopiva eli leveä.

En tiedä, onko arkkitehdin kynä siinä 60-luvulla lipsahtanut vähän sivulle ja tehnyt hyvää työtä, ja toisessa tapauksessa taas huonoa työtä. Ja tarkoitan tätä hissihommaa. Eihän siinä muuta, mutta lääkärikin joutui tulemaan alakertaan tekemään työtään (työhuone yläkerrassa). Istuimme vastaanottovirkailijan (ja avustajan) kanssa kuin kanat orrella, kun lääkäri teki työtään, välillä hakien yläkerran työhuoneestaan tutkimusvälineitä. Tältä minusta ainakin tuntui, että olimme kuin kanat orrella. Mutta kaikesta huolimatta, saan uudet lasit. Eli käytännössä 21.11.

Tajusin itsekseni, että tämä on juuri sitä huonoa rakentamista. Mutta sama meinasi olla siinäkin liikkeessä, mistä ostin lopulta ne silmälasit. Ovet olivat kauheat, mutta palvelu loistavaa. Liikkeiden ikkunoita voisi pienentää ovien kustannuksella. Kyllä pienemmästäkin ikkunasta näkyy tavarat. Kiitos silmälasipalvelusta! Se oli hyvää!