Esteettömyysblogi

Sairauksia ja pulliaisia

Päevee rakkaat ja vähemmän rakkaat lukijat! Siitä onkin pirun paljon aikoo, kun olen kirjoittanut. Siitä on monenlaisia, kuten esimerkiksi sairastaminen, johon meni ainakin viisi viikkoa. Ja sähköpyörätuolin sovitukseen, joka ei vieläkään ole valmis. Se mokoma viedään näyttelyyn, johon en tietenkään itse pääse mukaan. Että kyllä täällä elossa ollaan! Ja sinua odotan kylään, kun en itse pääse meren rannalle. Meri onkin yksi avustajista ja toinen on H-K. Se voi kertoa itse, mistä se johtuu. Avustaja sanoo, että HooKoo on lyhenne, jotta kaikki muistaisivat paremmin oikean nimen. Itse en kyllä usko sitä, mutta menkööt nyt tämän kerran. Kerron sitten enemmän, kun näemme. Emme kuitenkaan vielä piruuttamme kuole. Tai se kyllä riippuu ihan yläkerran ukosta. Se ei kuitenkaan, se yläkerran ukko, meitä huoli ja Piruhan ei pidä kiirettä vaikka tuttuja olemme molemmin puolin. Sano entinenkin äijä.

Mutta sitten en ole päässyt vielä soittamaankaan. kun laitteet eivät toimi vaikka kuinka yrittäisi. Tämä on aika hankalaa, kun ei saa sisäkutsuakaan toimimaan. Avustajat voivat ottaa kutsun puhelimella ja siitä kaveri voi ottaa kutsun. Minä en tällä hetkellä voi ottaa kutsua enkä kutsua. Tällainen sanaleikki.

Ai niin, onhan minulla vielä hyviäkin uutisia. Eilen oli jonkinlainen kokous, ja minut valittiin asukasraatiin kun olen tyhmä kuin saapas..tiedä häntä. Saa nähdä, pärjäänkö siellä kun olen kova puhumaan ja väittelemään. Sairaus vaikuttaa että en tosiaan ole joutanut kirjoittamaan ja sitten Meri aikoo luultavasti lopettaa. Onhan tässä Hanna-Kaisakin messissä eli H-K ja joudun hakemaan ainakin yhden uuden avustajan lisää. Ja se vie oman aikansa kun ottaa puheluita ja sähköposteja ja lukee ne läpi, jos lukee, valokuvahan on aina parempi. Vai mitä. Tämä onkin aika sekavaa touhua täällä muutenkin. Mutta avustaja sanoo, ”se riittää kun tietää oman nimensä”. Mutta tuntuu, että en sitäkään välillä aina tiedä varsinkaan huomenna illalla. Kai ymmärsit, mitä tarkoitin.

Sateita täällä on vähän liikaakin eikä pääse liikuskelemaan ulkona vaikka eihän sillä ole niin väliä kun en pääse ajamaan ojaan. Mokoma avustaja, siitä tulee mukamas maisteri. En kyllä oikein usko siitä muuta kuin sen sanan maisteri. Kyllä kai siitä jonkinlainen maisteri tulee, jonkinlainen pulliainen. Pulliainenhan minäkin olen.