Kuumien aivojen sekoilua

Terve vaan kaikki kuumuudesta kärsivät! Tämä alkaa olla jo yhtä helvettiä. Mutta kun ajattelee, että talvella on kylmä ja sitten sanotaa, että voi helvetti kun on kylmä, niin alkaa naurattamaan. Ihmisellä ei ole koskaan hyvin asiat. Aina on joko kylmä tai kuuma tai rahat on loppu ynnä muuta.. Minulla ne muuten on aina loppu, se ei ole minulle mitenkään uutta. Ja loput tyhjenevät kauppareissulla melkeimpä kokonaan. Minä kun olen sellainen hulivili. Että sihteerin pitää pitää kympireunasta kiinni, että edes se jäisi. (Sihteeri sanoo: Kerrankin mies puhuu asiaa!) En minä kyllä tiedä onko se asiaa vai asian vierestä, mutta näin se vaan on.

Katsoin muuten juuri sään ja eihän se miksikään muutu, vaikka eilen illalla lupasivat, että alkaisi satelemaan. Se mokoma vaan sädehtii.

Tapasin lauantaina entisen avustajan, joka muuten on Säde nimeltään. Tulin siinä kahvikupin (eikä minkään muun kupin!) äärellä jutellessa muisteltua entisiä aikoja, eikä siitäkään nyt niin kovin kauaa ole. Vähän hölistiinkin niille ajoille. Toivottavasti nähdään vielä uudelleenkin! Varsinkin kun tuo vanhempi sihteeri lopettaa hommat, ainakin uhkaa niin, vaikken kyllä usko. Palaa vielä maitojunalla takaisin! Tai mikä juna sitten lieneekään. (toim. tuom. Katsotaan! Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.) Minä veikkaan, että tulevassa paikassa on niin paljon naisia, että hänen avoukkonsa lähtee vielä toisen naisen matkaan. Hyh hyh! 🙂

Noh, en viitsi enempää paskaa jauhaa, muuta kuin kirjoitin nopeasti uutiset. Ainiin, yksi uutinen unohtui, sain vihdoin rakkaan sähkärini takaisin! Se on kyllä melkein samanlainen kuin ennenkin. Että se tainnut saada kuin valohoitoa. Siis, kuten sanoin, en viitsi enepää jauhaa, kun sitä ei nyt ole tulossa. Tiedä häntä, mikä on tilanne huomenna aamulla.

Eläkee ihmisiksi! Varsinkin naiset. Heh heh hee!

 

---

Kategoria(t): Hajatelmia, Kuumuus, Muisteluksia, My life, Nisse kokkaa, Our life