Rakennuskommelluksia Marjalassa ja ulkomailla (Kuopiossa)

Hyvvee päevee tuas!

Eipä ole tullut soitettua pitkään aikaan suuta. Sen on huomannut blogin numeroista. En minä silti niiden numeroiden takia kirjoita, vaan ihan muista syistä. Esimerkiksi siksi että tekin saisitte nauraa hölmöilyilleni ja muidenkin hölmöilyille. Ja joskus siinä sivussa jonkun tiedonmurusen jaan teillekin.

Nyt ajattelin pohtia mikä on kun jälleen esteettömyydestä puhutaan liian vähän. Enimmäkseen juhlapuheissa ja kaikenlaisissa kissanristiäisissä. Vaikka siitä pitäisi puhua paljon enemmän ja sen eteen pitäisi tehdä enemmän. Yksi syy varmaan on se, että rakennuttajat ja rakentajat luulevat, että se on kallista hommaa. Näinhän ei välttämättä tarvitse olla, sillä esimerkiksi ovien leventäminen ja automaattiset aukaisujärjestelmät ovat hyvin helposti tehtävissä jo rakentaessa. Eikä sitten vasta kun talo on jo valmis ja huomataan, että ainiin, tämäkin jäi tekemättä. Ja kaikki pitää parin vuoden päästä tehdä alusta… Kuten eräissä taloissa on tehty. Joudutaan ensin purkamaan vanhat pois ja laittamaan uudet systeemit tilalle.

Muistelen tässä Marjalan asuntomessuja, jolloin en ollut vielä Joensuussa vaan muutin tänne samoihin aikoihin. Kävimme ryhmämme kanssa Marjalassa katsomassa. Silloinen johtava rakennusinsinööri, en muista nimeä, kertoi että katukäytävää tehdessä rakennusmiehet tekivät aluksi, aivan kuin olivat tehneet ennekin, katukäytävän ilman luiskia. Kun mainittu insinööri meni näyttämään heille piirrustuksia, niin rakennusmiehet sanoivat, että eihän niitä ennekään ole tehty noin. Että siinä jo huomasi asenteellisen esteellisyyden. Että näin ne rakennusmiehet väittivät insinöörille, vaikka kyllä siinä paperissa oli selvät piirrokset luiskista.

Samoin kun menimme nuorisotalolle, siellä oli oven aukaisu vastakkain ja isompi kynnys. En ole pitkään aikaan käynyt Marjalassa, joten en tiedä onko se korjattu. Mutta kyllä luvattiin korjata.

Ja sitten vielä Kuopion asuntomessuilla on montakin merkillisyyttä. Jalkakäytävä oli niin kapea, että siellä ei kunnolla päässyt ohittamaan. Ja eräs talo oli kyllä ulkoapäin hyvä, mutta kuinka ollakaan, mennessämme sisään, sinne piti mennä rappuja pitkin alas ennenkuin pääsi keskitilaan. Kuvitelkaapa millaista on mennä rollaattorilla rappuja alas, tai entäpä ylös? Onko siinä mitään järkeä? Tai pyörätuolilla?

Muihin taloihin ei päässyt edes sisään. Tätä kyllä rakentajatkin ihmettelivät. Ja kun kokonaisuuteen lisää vielä liikennejärjestelyt, niin tuli mieleen kirves ja mitä sillä voisi saada aikaan!

---

Kategoria(t): Artikkelit, Järjestelmä mättää, Kommelluksia, kommentti, Muisteluksia, My life, Our life, Terveisiä rakentajille, Yleistä