Esteettömyysblogi
Kun rokki loppuu, niin Parafestin odotus alkaa | 14 heinäkuun, 2013
Hyvvee päevee vaan koko rokkikansa ja muut järkevämmät ihmiset!
Ei ne tapahtumat tähän lopu, vaan tasan kuukauden päästä on Joensuussa ihan Joensuun ikiomat festarit, elikkä Parafest 2013, jonka Joensuu on ominut, luojan kiitos, itselleen ihan jatkuvasti. Vammaisten omia festareita kun ei ole samalla lailla joka puolella maata säännöllisesti.
Parafest on monelle, kuten myös minulle, tärkeä tapahtuma sillä sinne voi, jos haluaa, kaikki vammaisryhmät mennä, esittää taitojaan ja tietojaan. Ja voidaan puhua vähän paskookin, kuten tämän ohessa olevan ohjelman raumalaisetkin toivottavasti tekevät. Tässä on vaan se paha puoli, että jos he puhuvat rauman murretta, niin siitä on hyvin vaikea saada mitään selkoa – ainakaan savolaisten. Nimimerkillä Kokemusta omaava.
http://www.joensuunparafest.org/ohjelma.php
Muita kiinnostavia juttuja on taidenäyttelyt ja valokuvat, pelkään vain että Ahjo tulee olemaan liian pieni moisiin näyttelyihin. Että jompaa kumpaa on muutettava, eli Ahjoa suurennettava tai näyttelyitä karsittava. Yksi idea olisi hankkia Karjalan Prikaatilta kunnon teltta, siihen saisi tanssilavan samaan, ettei sade sataisi festivaaliyleisön niskaan – kuten viime vuonna satoi. Ettei kärryt olisi ihan kurassa ja teatterin piha möyritty pilalle. Se tulisi vähän kalliiksi kaikesta huolimatta. Ellei taideyhdistys talkoilla korjaisi pihaa.
——
Hello you rockfestival visitors and other wiser fellows!
Summer festivals don’t end after this weekend, no. After one month there will be Joensuus own Parafest in town. This invalides own festival gathers all of us in the same place to show our skils and knowledge. Above there’s the schedule and this year we have also foreign visitors, like the ”kupletti”-singers from Rauma. Hahaa! But there’s plenty of space for other foreigners to come and perform here in Joensuu. Welcome you all!
Below some pictures from last years show.
——
Muutamia kuvia tähän loppuun viime vuodelta. Ja teretulemast yhtä runsaslukuisina kuin Ilosaarirockiin! Se olisi kaupungille mannaa.
Tässä on vähän isomman kaliiberin nappeja. En kyllä tiedä mitä niillä tekee, kunhan ovat siinä.
Tässä on meidän oman talon näyttely ja tarina. Jokaisen osallistujan käteen laitettiin hansikas, sitten laitettiin päälle kipsiä, annettiin vähän kuivua, otettiin käsi pois ja kuivatettiin työt loppuun. Tietääkseni yhtään kipsikättä ei ole hajonnut, oikeista käsistä en tiedä vaikka olisikin hajonnut, heh heh!
Tässä minun ja Karin yhteistyössä tekemä nyrkki.
Käsien tarina. Jos haluatte, niin klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi ja tekstin pystyy lukemaan. Alkuperäinen teksti on kovin pieni, vaikka kädet ovatkin isoja.
Esteettömyysblogi 