Tervettä ja kuumaa päivää kaikille!
Itse hikoilen täällä huonosti lämmitetyssä saunassa, mittari näyttää 27,2 astetta ja ulkonakin on melkein saman verran. Olen tässä ihmetellyt, onkohan joillakin ihmisillä kiehunut aivot pellolle, meinaan kun näin Pankin talon edessä olevan mainoksen perusteella, jossa käsitellään nuorten kotiintuloaikoja. Tulipahan mieleen, että olemmeko siirtyneet sotilasvaltioon. En voi millään ymmärtää moista tekstiä.
Mitähän sillä mainoksessa puhutulla alaikäisyydellä tarkoitetaan, sekin on oma kysymyksensä. Tietysti ymmärrän, että jos alle 10-vuotias on myöhään ulkona, häntä voi huiputtaa mihin vain, ja varmaan usein niin tehdäänkin. Itse olen nähnyt, kuinka 10-vuotiaat ja siitä eteenpäin olevat nuoret huiputtavat vanhempiaan soittamalla kaverin puhelimesta, että ovat siellä, vaikka ovatkin aivan jossain muualla. Ja kaveri vielä vahvistaa tiedon. Kuka näitä pystyy oikein vahtimaan, ei varmaan kukaan. Olisi tietysti hyvä, jos nuoret niin kuin vanhemmatkin tekisivät sellaisia sopimuksia, joita voisi noudattaakin kotiintuloaikojen suhteen.
Vanhemmillekin voisi laittaa kotiintuloajat. Vanhemmat kun itse itse antavat rahaa joko pankkikortin tai setelin muodossa ja päästävät lapsensa kaupungille. Siinä on tietenkin se, että viikonloppuisin vanhemmat itsekin ryyppäävät ja rälläävät ravintoloissa. Eikö se valvonta voisi olla molemminpuolista? Jos asetetaan ulkonaliikkumiskielto, se herättää enemmän kiinnostusta näihin asioihin nuorten piirissä eli joudumme ojasta allikkoon.Tapaamani nuoret ovat sen verran viisaita , ettei heitä noin vain petetä. Tuntuu vähän niin kuin hätävarjelun liioittelulta koko mainos.
Ja sitä paitsi myös vanhemmat ovat syyllisiä, kun työntävät rahaa suunnattomia määriä lapsiensa käyttöön, etenkin viikonloppuisin. Syykin on aivan selvä, joskus aikuisilla on vieraita, joita he eivät halua lapsilleen näyttää. Toinen syy on se, että vanhemmilla on itselläkin kiire viettämään viikonloppua ravintoloihin. Tällöin heille ei jää muuta mahdollisuutta kuin antaa antaa pennuille satanen käteen ja lähettää ulos. Tä’mä on tietysti karrikoidusti sanottu, mutta usein näin on. Tässä vaiheessa astuvat kuvioon mukaan aineiden kauppiaat. Usein aineita on sekoitettu karamelliin, tiedä häntä miksi.
Vietetään nyt kuitenkin hauska viikonloppu eikä oteta näitä murheita pääkoppaamme vaan annetaan ne hevoselle, sillä hevosella on isompi pää. Hyvää viikonloppua kaikille!
Päevee vaan kaikki ”energiansäästäjät”! En kyllä itse kuulu näihin, sillä valot palaa melkein yötä päivää, ainakin melkein. Kaikki laitteet soittaa ja laulaa, paitsi minä, kun en osaa soittaa kuin puhelimella ja ovikellolla. Jopa pyörätuolini kulkee sähköllä ja jumppaan sähköisellä polkulaitteella. Nämä ovat pienikulutuksisia siihen verrattuna mitä olen nähnyt.
Esimerkiksi kun talomme avustajat tulevat töihin, on rivissä noin kymmenkunta toinen toistaan hienompaa autoa. On opelia, on mersua, on toyotaan ynnä muuta ynnä muuta. Kaikissa on vain yksi henkilö. Sama koskee myös kuntopolkujen parkkipaikkoja. Eiköhän tämä ole paremminkin energian kulutusta kuin säästämistä?
Ettekä tekään kauniit moottoripyörätytöt ole niitä säästeliäimpiä energian suhteen. Kaahaatte skoottereillanne kuin viimeistä päivää, vaikka eihän sillä viimeistä päivää pääsekään. Heh heh!
Mutta asian vakavampi puoli on se, että kun hallitus puhuu kauniita sanoja energiansäästöstä, se kulkee samaan aikaan vielä enemmän kaikenlaisilla vempaimilla kuten autoilla ja esimerkiksi puollustusvoimien lentokoneilla – jotka ei varmasti ole halvimpia kulkuvälineitä. Kun presidentti Tarja Halonen kävi yksityiskoneella Afrikassa, niin laskuksi tuli melkein puoli miljoonaa euroa. Olikohan siitä myös saman verran tuloja? Epäilen.
Ei noissa kehitysmaissa ole niin paljon rahoja, että he noin vain ostavat jonkin yhtiön osakkeita tai jotain muuta vastaavaa tavaraa. Heille ruoka on tärkeämpää, vaikka ei tuo kuvassa oleva äijä ole kovinkaan huonostisyöneen näköinen. Heh he! Olisi pitänyt laittaa toinen kuva siihen viereen, joka olisi näyttänyt todellisuuden.
No, meni nyt vähän ulos raiteilta. Energiansäästö on toisaalta meille vammaisille este, sillä mehän tarvitsemme sitä sähköä joka tapauksissa. Ja toisaalta se on perusasia. Tiedä häntä sitten kumpi on tärkeämpää, olla ilman valoja kuten ennen vanhaan päivänvalossa ja ilman televisiota, jolloin ei näkisi Tarja Halosen lentojakaan ympäri maailmaa.
Onhan niitä kyllä lääkkeitä, millä energiaa tuotetaan. Yksi kiistellyimmistä on ydinvoima. Eräs sukulaiseni asuu ydinvoimalan vieressä, eikä tunnu olevan mitenkään vaikeaa. Kun taas uusien voimalaitosten tekeminen on perus suomalaiseen tapaan riidan aihe. Sitten on tuulivoimala, sama juttu. Ja monta muuta eri sektoria. Mutta, olen sitä mieltä, että tänä viikonloppuna ei säästeä sähköä enempää kuin mitään muutakaan energiaa, vaan ollaan niinkuin ennenkin ja vietetään oikein hauska viikonloppu. Tai savolaisittain: haaska viikonloppu. Kai ymmärrätte vitsin?
Tässä yksi energiantuhlauskohde, josta en ole luopunut vieläkään vaikka kynttilät ja tähti ovatkin pois. Valonauha roikkuu vielä ikkunassa. Heh heh!
Kuumaa kesäpäivää kaikille! Lämmitelkää nyt niin kauan kuin tätä lämpöä kestää, pari kuukautta, jos kestää. Sitten tuleekin ne kylmät pakkaset, jolloin kirjoitetaan, että hyi kun on kylmää. Nyt sanotaan, että huh kun on kuumaa.
Siitä puheenollen kerron erään tositapahtuman. Nyt talostamme lähtee eläkkeelle eräs hoitaja, oikein kiva ihminen ja hän sanoi aina kun hän tuli johonkin huoneeseen, pyyhki kainaloita ja otsaa, että ”huh huh kun on kuuma”. Siitä tuli sitten lentävä lause ja hän nauroi itselleen aina sanoessaan nuo sanat.
Minullakin on ehkä hieman kuumaa asiaa, jollekin ammattikouluille ja ammattikorkeakouluille sekä ehkä myös yliopistoille. Nyt parasta aikaa haen väliaikaista avustajaa, kun se äijänköriläs lähtee mokoma tuonne pohjoiseen kesäksi sairaalahommiin. Niin tuli mieleen, että kun meillä on noita lähihoitajia koulutettu pilvinpimein vähintäänkin tarpeeksi, niin he lähevät ulkomaille, Ruoksiin ja Norjaan (mikäli niitä voi ulkomaiksi sanoa), Sveitsiin (jonka jo voi sanoa ulkomaaksikin), ynnä muualle Eurooppaan. Ja tänne tulee ulkomaalaisvaihdon kautta Suomen valtion kustannettavaksi opiskelijoita muualta.
Tarkoitan tällä sitä, että Suomen valtio sitoutuu kouluttamaan, mikä sinänsä on hyvä asia, ulkomaalaisia nuoria ammattiin joka heitä kiinnostaa. Mutta ihmettelen niitä suomalaisia nuoria jotka koulutuksen saatuaan lähtevät muille maille vierahille suuren rahantarpeen vuoksi. Olisiko tässä nyt sellainen mahdollisuus, että nämä nuoret lähtijät joutuisivat maksamaan välittömästi nämä koulutuskulunsa ja jäisivät muutamaksi vuodeksi Suomeen töihin, jolloinka tämä kompensoituisi sillä, että Suomen valtio eli me (kuten Caesar sanoi) säästyisimme maksuilta ja nämä ulkolaiset opiskelijat voisivat opiskella rauhassa, koska heillä tuskin on varaa maksaa opiskelukulujaan. Voihan olla, että joillakin on, mutta vasta maahanmuuttaneilla ei sitä ole.
Sen kyllä hyväksyn mielelläni, että ulkomaisia ihmisiä tänne saadaan töihin. Sehän on nimenomaan kulttuurivaihtoa samalla. ja näin oppisimme täällä pohjoisessa myös kansainvälistymään. Emmekä olisi täällä nurkassa, josta kukaan ei tiedä mitään. Näinhän esim. Yhdysvalloissa on, että Suomea ei tunneta ollenkaan. Me kyllä tunnemme Yhdysvallat.
Mutta se siitä tällä kertaa, en viitsi jaanata tämän enempää kun on niin kuuma. Kämpän mittari näyttää +25,3 astetta, joten varmasti ilmestyn sinne kaupungille pian tuulettumaan ja vähän muutakin, varmaan arvaatte mitä katsomaan? 😉
Kaanista kesäpäivää kaikille lukijoille, ja muillekin!
On sanottava, että tämäkin autoilijoille ja pyöräilijöille ja lopuille ajoneuvon kuljettajille pienoinen este, tosin miellyttävä sellainen. Meinaan, että näkyy melkein puolialastomia naisia. Taitaa tulla enemmän kolareita, sillä yksikään autoilija ei meinaa uskoa silmiään, kun kulkee kaupungilla, ja näkee kauniita nuoria neitejä, tai rouvakin käy (tosin tämä aiheuttaa pienen esteen). Kai tiedätte, mitä tarkoitan.
Tämä on erittäin huono aasisilta, ja aasihan täällä kirjoittaakin ja toinen aasi sanelee. Se on se suurempi aasi, joka täällä sanelee. Mutta tarkoitan varsinaisella asialla nuorten tyttöjen liiallista vähäpukeutumista, varsinkin kun namusetiä alkaa olla yhä enemmän ja enemmän. Siltihän nämä tytöt ovat nuoria varten. Tytöt ovat vielä kokemattomia ja saattavat langeta ansaan, jossa on tiettyjä tuloksia ollut havaittavissa, eli pahoinpitelyjä ja muuta sellaista. Pedofiili tapauksia on myöskin melko paljon ollut esillä viime vuosina, koska ihmiset eivät ole kaikki liian tervejärkisiä.
En väitä, että itse olisin tervejärkinen (saatika tämä pienempi aasi), kyllä me molemmat katselemme tyttöjä, varsinkin isompi aasi. Kehoittaisin ainakin kaikkia alle täysi-ikäisiä pitämään järjen päässä. Itsellänikään vaikka olen jo 50 vuotta iäkkäämpi, ei järkeä ole, kun näen tyttöjä. Silloin järki ja yksi paikka seisoo yhtä aikaa, se on huomattavan paha juttu.
Yritän näin kevyellä tavalla varoittaa kaikkia nuoria ja myös vanhempia siitä, että nyt on tultu siihen aikaa kesää, jolloin vaara on kaikkein suurin. Pedofiilit varsinkin ovat hulluimmillaan. Se on aivan ilmeinen henkinen sairaus tämä pedofilia. Olisi hyvä jos poliisi jalkautuisi siviilivaatteisiin ja pantaisiin kulkemaan täällä rakkaalla kävelykadulla, ilta myöhään. Jos jotain epäilyttävää ilmenisi, hän menisi saman tien puhumaan asiasta. En suositteli minkään kirkkokunnan tai sosiaalitoimiston apua, vaan poliisin järkevää puhetta. Se auttaa huomattavasti paremmin, varsinkin jos puhuttelusta ei seuraisi mitään sanktioita.
Poliisi ja nuoret voisivat yhdessä ruveta toimimaan, ja tytötkin pukisivat ainakin yöllä vähän enemmän päällensä. Kun melkein vesiraja näkyy ja se aiheuttaa meille miehenpuolille tiettyjä himoja. Älkääkä menkö tytöt mihinkään epäilyttävään autoon, olkaa niin kilttejä!
Tällä kertaa en viitsi enempää saarnata, kun se ei kuitenkaan mitäämn auta. Olen sen näiden vuosien aikana huomannut. Pidän teistä suunnattomasti!
Päevee rakkaat lukijat!
Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi pälpätellyt eli hienosti sanottuna kirjoittanut. Taitaa olla melkein viikko tai kaksi viime kerrasta. Joka tapauksessa tulipas tuossa mieleen sellainen asia, että kuinka vammaisten reaktioihin vaikuttaa esteellisesti sellainen asia kuin esimerkiksi vakituinen avustaja. Sairaalassa hoitajat näyttävät kiireisiltä. Ainakin itse tunnen heti, jos aamulla täällä tulee joku kiireinen avustaja vetämään minulle kuteita päälle.
Tämä aiheuttaa sen, että rupean jännittämään ja vaikka olisin kuinka hyvällä tuulella herätetty niin en ole enää sen jälkeen vaatteet päällä istun tuolissani. Tämä on kait koettu jokaisen vammaisen kohdalla ja tämä ilmiö hidastaa työntekoa molemmin puolin ja jännitystä sen mukaan, miten aikaa kuluu.
En tarkoita sitä, että kaikki avustajat olisivat tällaisia hätähousuja, mutta itselläni on välillä hätä housuissa. En kuitenkaan tarkoita konkreettisesti tätä. Itse alan hyvin helposti hermostumaan. Äsken kävi kaksi avustajaa antamassa joka kuukautisen piikin, ettei persukseen ala ruusua kasvamaan. Heidän ja rauhallinen ja huumorintajuinen käyttäytymisensä oli hyvin helpottavaa ja piikki meni kuin siima sinne kankkuun.
Mutta mitenkähän sellaisia kiireisiä tilanteita voisi välttää? Siinä onkin miettimistä ja sitä on mietitty monessa paikkaa. On myös sellaisia avustajia, jotka ottavat kotihuolensa mukaan töihin ja purkavat ne avustettaviin, enemmän tai vähemmän hermostuneesti. Siinä me avustettavat teemme saman asian ja hermostumme itse yhä edemmän ja jännityksemme kasvaa ja kiukun purkaukset lisääntyvät. Tämä ei suinkaan ole hyvä asia kummallekaan puolelle.
Olisi hyvä, jos molemmin puolin katsottaisiin kummalla jalalla kukin on noussut ylös ja toimittaisiin sen mukaan. Näin voitaisiin välttää sellaiset ikävät tilanteet. Tämä olisi yksi tapa selvittää asioita. Tai sitten molemmat voisivat ilmoittaa reilusti, että ”minua vähän vituttaa nyt, älä välitä. Nyt on vähän kiirettä ja meitä on aika vähän töissä”, niin kuin usein onkin.
Tässä yhteydessä laitan tähän mukaan uuden väliaikaisen avustajan hakemuksen, koska ukko, joka tätä blogia naputtaa, lähtee kesäksi sairaalaan kiukuttelemaan, kun ei uskalla minulle kiukutella.
Tässäpä se hakemus:
”Olen nuorekas kuusikymppinen vaikeavammainen ukonköriläs. Hurjastelen sähköpyörätuolilla ja tarvitsen puhevammani takia tulkkausapua kaupungilla liikuttaessa. Etsin huumorintajuista avustajaa avustamaan minua kesän ajaksi muutamana päivänä viikossa, muun muassa arkisissa hommissa kuten kaupassa, kirjastossa ja mahdollisesti ruokailussa. Lisäksi vessassa avustaminen. Myös matkoja saattaa liittyä hommaan,matkat liittyvät työhön ja muuhun huvitukseen. Lähihoitajan koulutus on plussaa, mutta pelkkä opiskelijakin käy hyvin tehtävään työhön. Toivon avustajani olevan positiivinen ja ennakkoluuloton. Kokemus hoidollisista tehtävistä suotavaa. Myös kirjoitustaito ja atk-osaaminen ovat eduksi.
Harrastuksiani ovat mm. urheilun seuraaminen, elokuvat, musiikki ja kirjoittaminen (mm. blogini osoitteessa https://esteeton.wordpress.com).
Työaika on noin 10-30 tuntia kuukaudessa,työsuhde on näillä näkymin kolme kuukautta, eli 10.6- 8.9.
Yhteydenotot mahdollisimman pikaisesti. ”
Kuten huomaatte, työtä kyllä löytyy!
Lukekaa ja eläkää inhimillisesti! Vastailkaa myös hakemukseen, tämä ei ollut leikkihakemus 🙂
Nisse
Terve taas pikästä aikaa kaikki lukijat, enemmän tai vähemmän lukeneet. Itse kuulun niihin vähemmän lukeneisiin, meinaan muutenkin kuin blogitekstejä. Pienenä esimerkkinä kun minulla on Celia-kirjastosta ainakin 40 kirjaa lukematta ja kokoajan tulee lisää. En tiedä johtuuko se laiskuudesta vai snookerin, jääkiekon ja koripallon seuraamisesta.
No niin. Minulla oli viimeiset 2 viikkoa aika, sanoisinko v-mäistä. Nimittäin tuolini penkki hajosi kertakaikkiaan kokonaan ja korjaajat muuttivat samalla koko tuolin. Eikä siinä vielä kaikki, ajoin sitten vielä Anttilan pääsisäänkäynnin rappusista alas ja siinä katkesi moottorin kuori. Sillä seurauksella jouduin kelattavaan tuoliin, joka sekään ei ole kaikkein mukavimpia paikkoja. Kyllä nyt on p*rse levännyt kun sain torstaina tämän uuden penkin takaisin. Penkki on muuten Pösön penkki, että statustakin löytyy.
Tässä oli ensimmäinen juttu. Mutta sitten tuleekin se vakituinen saarna, jonka minä aina joka vuosi käyn läpi. Siihen ei menetä uskoa millään. Ei poliisi, ei pyörien käyttäjät, eikä me jalankulkijatkaan.
Hyvät pyörän käyttäjät, jos niitä on. Olkaa nyt kilttejä ja jättäkää kauppojen eteen jonkinlainen kulkuväylä muillekin ihmisille kuten vauvoille ja kasseja kantaville äideille, vanhoille mummoille sekä meille vammaisille. Uskon että se on mukavaa istua kuivalle satulalle sadepäivinä ja viileälle satulalle kuumina päivinä. Mutta meille muille se tuottaa monta kertaa suurta haittaa kun ei tiedä oikein mitä kautta menisi.
Tässä yksi esimerkki viimevuodelta. Paikka on sama kuin tänäkin vuonna. Tänä vuonna pyöriä on vieläkin enemmän. Olkaa siis kilttejä ja siirtäkää pyörät vaikka sinne autohallin puolelle. Kaupojen luvalla tietysti, kun siellä kuitenkin on tilaa siellä parkkihallissa.
Poliisikin voisi hieman tarkkailla pyörien asettelua liikenteellisesti ja antaa lappuliisoille luvan huomauttaa myös pyörien väärästä parkkeeraamisesta ilman sakkoa tietysti. Se olisi eräänlainen hyväntahdon ele molemmin puolin, jos sitä noudatettaisiin.
Tässä tälläkertaa tämä. Eläkee ihmisiksi ja elkee ajako immeisten piälle! Ja käyttäkää kelloa jos teillä sellainen on pyörässä. Voitte käyttää kyllä suutannekin ja huudella, että mitä kautta ohitan.