Uutta kesää odotellessa

Terve vaan kaikille kesää odottaville, enemmän tai vähemmän vähäpukeisille lukijoille!

Nyt täytyy sanoa, että ainakin alkuvuosi on ollut hyvin vähän uutisia sisältävä, mutta täytyy kuitenkin jotenkin lisätä tekstiä, ettei jäisi ihan joululomille nämä jutut. Niin muistelempa sitten jälleen kerran kesätapahtumia ja kesää muutenkin. Ja sitten kun uutisia alkaa ilmestymään ja nimenomaan esteettömyydestä – niitä juhlapuheita.

Kohtahan niitä alkaa tulla kun eduskunta kokoontuu ja presidentti avaa valtiopäivät puhuen p-skaa, kuten kaikki muutkin presidentit ovat puhuneet samaa, että valtion kassa on tyhjä, niinkuin aina, vaikka siellä kuitenkin on rahaa, mutta siitä vain pyyhitään pölyt pois päällimmäisten päältä. Mainittakoon nyt vaikka tämä ranskaan mennyt telakkajuttu, joka oli 55 miljoonaa vailla. Kas kun ei mennyt Japaniin, tai johonkin muuhun halpatuonnin maahan. Siinä sitä nyt sitten ollaan Kreikan miljoonien kanssa, ei uskalleta tehdä omalle työväelle töitä, vaan annetaan telakan sanoa irti työväkeä. Se on juuri sitä asenteellista esteellisyyttä. Että tulihan sekin mainittua myös nyt.

Siinä sitä asiaa kuitenkin, mutta nyt niihin kuviin.

Tässä talon oma tuotantoa ja Lionsien järjestämä laulutapahtuma. Kuten varmaan huomaatte, niin ruoka on maistunut! Heh heh. Ja maistuu edelleenkin.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Muuten pihlajanmarjaviini on erittäin hyvää kotiviininä. Tottapuhuen en kyllä ole maistanut, muut ovat kehuneet.

Tässä joku Joensuun kesän kulttuuritapahtumista. Kuten huomaatte, niin nättejä tyttöjä siellä ainakin oli esiintymässä. Jeah!

Tässä olemme serkkutytön ja miehensä kanssa Vinkerillä. Päivän ohjelmaan kuului ensin kahvit Houkutuksessa, sitten menimme torin läpi Taitokorttelille. Toriltahan näkyy kaikki mahdolliset nähtävyydet. Ja serkkulikka oli erittäin tyytyväinen. Viimeisenä lähdimme Vinkerille ja kuinka ollakaan minun tuurini jatkui, satoi vettä kuin saavista kaataen koko risteilyn ajan. Ja kun tulimme takaisin, niin vesisade lakkasi. Emme kastuneet kuitenkaan.

Tämä on nyt jään peitossa, mutta saa nähdä kun keväällä lumi sulaa ja kevät tulee ja puro sanoo puli puli. Viime kesänä nimittäin joki oli ihan ääriään myöten täynnä, että tuleeko Joensuusta kanavien kaupunki? Elikkä siis Suomen Venetsia.

Tämä kuva esittää erästä osaa Parafest taidetapahtumasta, johon miedänkin talon asukkaat osallistuivat kuvalla näkyvällä tavalla ja sai hyvän vastaanoton. Mainittakoon, että Joensuun kaupunkin tulee jatkamaan perinnettä ja mahdollisesti laajentamaan sitä.

Tässä mietteitä uutta kesää odotellessa, nimittäin eihän tuolla pihalla pääse talvella minnekään. Hyvä kun kaupassa pääsee käymään ja pankkiautomaatilla. Lähettäkää hyvät ihmiset lisää ideoita, kun ei tuo radio eikä televisio anna mitään ideoita, ainakaan vielä. Pienenä vinkkinä voisin kyllä mainita, että VR valehtelee aikatauluistaan, jotka ovat muka 6 minuuttia jäljessä. Pikemminkin 6 tuntia. Heh heh hee!

Leikkikäähän lumisotaa, jollette muuta keksi.

---

Kategoria(t): Hajatelmia, Kuvia kauneimmasta Joensuusta, My life, Our life, Terveisiä valtiolle