Terve vaan hyvät ystävät ja kylänmiehet, kuten myös -naiset – mieluummin ne kauniimmat. Kuten varmaan arvasittekin, heh heh heh!
Olihan minulla kuulkaa asiaakin. Tai ainahan minulla on asiaa, tai sitten asian viertä. Nyt koitan analysoida tämän neljä vuotta kestäneen blogikirjoittelun kehitystä. Kuten esteettömyyden ja muiden maailman sekä kotimaan tapahtumien käsittelyä. En kuitenkaan kokonaisuudessaa, sillä se veisi koko tietokoneen lopunkin muistin ja levykin voisi poksahtaa, niinkuin shamppanjapullo tänää. Sen verran täytyy kehua, että samppakaljaa täällä nautiskellan!
Silloin kun aloitin tämän homman, en uskonut millään, että saisin näin loisteliaan vastaanoton yleisöltä ja opiskelojoilta ja varsinkin nuorilta, jotka lukevat tätä blogiani hyvin paljon uusien tilastojen mukaan, jotka sain tietooni kun tulin Lahdesta.
Haluan kiittää siitä ja toivottavasti jatkamme edelleen yhteistyötä. Voitte lähettää minulle sähköpostilla ( nisse47@gmail.com ) vinkkejä teitä kiinnostavista aiheista ja pyrin ottamaan niistä selvää jos vain pystyn. Kun aloitin tämän blogin, niin tarkoituksena oli kirjoittaa vain esteellisyydestä, mutta asiat levisivät ja levisivät kuin pullataikina, kun huomasin, että joka paikassa on jonkinlainen este. Politiikassa, urheilussa, ihmissuhteissa, nuorisotiloissa… ym ym.. lista on loputon. Mutta kumma kyllä näitä asioita ei olla saatu yhtään eteenpäin, tai no ei nyt yhtään, piirun verran sentään. Mutta esteettömyys on unohdettu kokonaan juhlapuheen tasolle. Vaikka meillä on valtakunnallinen esteettömyysyhdistys, tässä kohdin esitän jälleen sen nimen muuttamista liitoksi, jonka alla olisi jäsenyhdistyksiä, jotka painostaisivat liittoa tekemään enemmän kuin nyt. Vaikka sitten karvalakkimarssein, jotka olivat ennen muuten paljon yleisempiä kuin nyt.
Muiden asioiden kohdalla ei asiat ole miksikään muuttuneet, en viitsisi näin uuden vuoden aattona sanoa, mutta on pakko: Herra ja Rouva, ja taitaa siellä olla Neitejäkin mukana, Päättäjät tekevät aivan samoja päätöksiä kuin aiemmin. Täytyy muistaa että tässä oli presidentinvaalitkin välissä, että aina sama meno jatkuu, jukopliut! Eikö tuo saamarin Soinikaan saa mitään aikaan, sen enempää kuin muutkaan. Yksityiset kansanedustajat eivät saa mitään aikaan sen enempää kuin sätkynuket, jotka ovat vain hallituksien pelinappuloita. Eivät he uskalla puhua yhtään mitään.
Nuorison asema ei muutu ennenkuin nuoriso ottaa itse asian käsiinsä. Ei kuitenkaan polttopulloja eikä ryhtymällä ryöväämään kauppoja, vaan lähestymällä niin kauan edustajiaan ja valtuuskuntiaan (mieluummin yli puoluerajojen), että asia menee perille.
No, tässä nyt on tämä Nissen Uuden Vuoden saarna.
Tässä esimerkki (Outokummun kalakeidas) hyvästä suunnittelusta ja siitä joskus voidaan saada jotain aikaankin, jopa ilman kiukkuilua.
Jaa, vai ei sentään ihan vielä, nimittäin lopu tämä saarna. Toivoisin että viranomaiset lopettaisivat maahanmuuttajien ja pakolaisten kiusaamisen ja antaisivat heidän tulla tuomaan meille uutta kulttuuria, uusia virikkeitä ym, ym, tärkeääkin. He työllistävät itse itsensä, eikä asiassa ole mitään pahaa – päinvastoin. He palkkaavat suomalaista nuorta henkilökuntaa liikkeihinsä ja baareihinsa, eikä päinvastoin kuten eräissä muissa maissa. No niin, nyt se saarna loppuu.
Kiitän vielä julkaisijaani WordPressiä, joka ystävälllisesti jaksanut kuunnella ja jaksaa kuunnella edelleenkin. I want to thank my publisher WordPress, witch has been friendly enough to listen and publish my text without any censoring ja keeps on listening.
Toivon teille kaikille hyvää ja antoisaa vuotta 2013!
Thank You and Happy New Year 2013! Gott Nytt År! Glückliches neues Jahr!
Terve vaan hyvät lukijani!
Teitä on pian 26 000 kappaletta. Eli pienen lehden kokoinen määrä. Olemme jo lähellä valtalehtiä, kuten karjalainen. Emme kuitenkaan vielä. Meidän pitäisi päästä 50 000 ennen kuin olisimme siellä. Lähettäkääpä minulle aiheita. Niin kyllä minä niihin jollain tavalla vastaan joskus. Kuten tiedätte, olen aika suuri suinen, ainakin olevinaan.
Mutta itse asiaan. Kuten varmaan olette huomanneet, minua ei ole tuolla kadulla näkynyt bongaamassa aiheita ja pimuja, joista varmaan aiheita saisikin. Olen nimittäin ollut Lahdessa Joululomalla ja muutenkin opiskelemassa, niin sanotusti ihmissuhteita. En tiiä olenko oppinut mitään, kun pää on niin saamarin kova. Olin siellä joulun ajan. Ja siitä tulee nyt lyhyt kertomus ja kuva kollaasi, joka herättää ehkä yhden kuvan kohdalla hämmästystä. En sano minkä, vaan saatte itse päättää.
Lähemme 17.12 Kimmon mersulla kohti Lahtea. Se saamarin Joensuun ja Varkauden välinen tie oli niin ikävystyttävä, että meikäläinen veti hirsiä, aina Mikkeliin asti. Mutta siinä biologinen kello herätti, kun piti käydä pankkiautomaatilla. Kai tiedätte miksi, kun olette itsekin matkustanut. Vastaan otto Lahdessa oli kuin kuninkaalla. Syy ei ole nimessäni, joka on Kustaan poika suoraan käännettynä. Vaan siinä, että tunnen koko henkilökunta poppoon. Heti alkuun menin syömään. Kun Kimmo ei syö ajossa ollenkaan. En tiedä miksi.
Sitten alkoi opiskelu, joka kesti jouluaattoon asti. Ensimmäinen päivä oli suoraan sanottuna aika tylsä. Sillä porukka ei uskaltautunut avautua. Seuraavana päivänä ne olivatkin jo oikein mukavia. Porukka uskaltautui tällöin jo puhumaan omista ja vähä ehkä toistenkin asioista. En ole varma. Sitten olikin jouluaatto ja menin ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen saunaan. Ja ai ai, että se tuntui mukavalle. Siinähän ei tietenkään ollut yksin saunassa. Vaan kuten arvaatte kylvettäjät olivat melko hyvän näköisiä. Vaikkakin moitin heitä, että heillä oli liikaa päällä. Sen teen muuten joka kerta.
Jouluaattona oli Lahden kuoro esitys josta myös kuva löytyy. Muitakin kuvia löytyy, myös pukin. Ei minun, en ole itse pukki, vaikka olenkin pukki. Joulupäivänä oli hiljaista, suorastaan tylsää. Enkä saanut niistäkään tapahtumista kuvia, mitä oli. Mutta tapanin tanssit, joista kuvia on paljon, olivat kaiken huippu. Mainittakoon, että alkoholia sai myös jouluaattona ja tapanin tansseissa. Joten juhla oli sen mukainen. Tässä nyt tulee niitä kuvia. Lopetan tähän ennen uutta vuotta, ellen keksi mitään keljuilua valtiolle, kunnille tai muille tavallisille yhteisöille.
Näiden kuvien myötä toivotan kaikille riemuista uutta vuotta ja älkääkö ottaako liikaa, nimittäin sitä jano juomaa! Minäkin koitan pitää sen hallinnassa mutta epäilen kuinka siinä käy.
Terve vaan! Nyt olisi töitä tarjolla, mikäli kiinnostaa. Alla ilmoitus:
Olen nuorekas kuusikymppinen vaikeavammainen ukonköriläs. Hurjastelen sähköpyörätuolilla ja tarvitsen puhevammani takia tulkkausapua kaupungilla liikuttaessa.
Etsin huumorintajuista avustajaa avustamaan minua muutamana päivänä viikossa muun muassa arkisissa hommissa kuten kaupassa, kirjastossa ja mahdollisesti ruokailussa. koska olen hyvän ruoan ystävä. Myös matkoilla sekä mahdollisesti myöhemmin vesijumppakäynneillä avustaminen olisi suotavaa, siihen liittyy esimerkiksi pesemis- ja pukemistehtävät. Lisäksi vessassa avustaminen. Matkat liittyvät työhön ja muuhun huvitukseen. Lähihoitajan koulutus on plussaa, mutta opiskelijakin käy hyvin tähän työhön.
Harrastuksiani ovat mm. urheilun seuraaminen, elokuvat, musiikki ja kirjoittaminen (mm. blogini osoitteessa https://esteeton.wordpress.com).
Toivon avustajani olevan positiivinen ja ennakkoluuloton. Kokemus hoidollisista tehtävistä suotavaa. Myös kirjoitustaito ja atk-osaaminen ovat eduksi. Työaika on noin 10-30 tuntia kuukaudessa. Yhteydenotot mahdollisimman pikaisesti, sillä edellinen avustaja lähtee ulkomaille vuodenvaihteessa.
Yhteydenotot sähköpostilla: Nisse Gustafsson, nisse47@gmail.com
Hello everyone! There is a job available if you are interested in. Below is my announcement.
I’m disabled lad in my mid 60s. I speed around the city with my electric wheelchair and I need an assistant to help me to take care of my things. I have problems with my interpretation and assistant need to help me with the speech.
I’m looking for the personal assistant and the job is suitable for a person who has good sense of humour. I need help from two to four days per week. Assistant need to help me with grocery, visits to library and possible with the dining because I’m friend of excellent food. It would be really desirable if assistant could help me in my free time excursions and voyages, in my sport at the swimming hall which includes showering and dressing me too. Also, assistant have to be able to help me in the loo. In addition, applicant needs to have good writing skills and good knowledge of technology. Most suitable applicant is practical nurse but the job is suitable for enthusiastic students. Working time is from 10 to 30 hours per month. Please, take contact soon as possible, because my present assistant is leaving to abroad very soon.
Take a contact via email to Nisse Gustafsson: nisse47@gmail.com
Päivee vaan, kaikki jouluhullut ja muut hullut henkilöt, kuten itsekin.
Kävin avustajan kanssa kaupassa. Enkä vissiin sano kenenkä, koska hän antaa vielä minulle kuonoon. No joo. Se siitä ja sen kestävyydestä. Siitähän on monia versioita. Meinaan sen kestävyysestä. Heh Heh!
Mutta asiaakin kyllä olisi, vaihteeksi. Eikä aina A P juttuja. Vaikka nehän ne on maailman mukavimipia. Vai mitä? Se jääköön kunkin itse harkittavaksi. No joo… Kuitenkin siellä kauppareissulla. Huomasin erään kummallisen seikan, lumen lisäksi. Siellä oli helvetin paljo ihmisiä. Onko kaikilla jouluviinat vielä ostamatta? Ei sen puoleen, ei niitä vielä kannata ostaakaan. Ne menevät kuitenkin parempiin suihin, kuten minulla. Heh heh, heh. En tiedä sitten maanantaina, kun lähden sinne Launelankatu 10. Eihän sitä sielläkään tietääkseni raittiina olla. Varsinkaan jouluiltana. En kerro enempää, ennen kuin tulen.
Mutta varsinaiseen asiaan. Elikkä tämän vuoden saldo. En kuitenkaan puhu rahasta. Vaan kokonaan muista asioista. Tästä meidän yhteisestä asiasta, eli esteettömyydestä. Tässä ei ole edetty yhtään eteenpäin. Kaikki on ennallaan. Herras ja Rouvasministerit puhuvat kyllä kauniisti, että pitäisi tehdä niin ja niin, mutta kuitenkaan mitään ei tapahdu. Kaikki on kuten viime vuonnakin, ja näin taitaa jatkua myös seuraavat vuodet. Mutta toivottavasti ei.
Entäs sitten maailmalla. Israel, Yhdysvallat, Venäjä, Pohjois-Korea, Kiina ja Japani, sekä muut, ynnä muut, en jaksa luetella kaikkia militaristeja, jotka torveilevat kaiken maailman rakettejen, ei suinkaan ilotulitusrakettien, kanssa. Niin paljo ei edes Suomikaan ehdi maksamaan Kreikalle, lisämaksuja. Onneksi. En nyt viitsi pilata enemäpää teidän jouluiloanne. Minullakin on jo tippa silmästä. En tiedä mistä. Mutta on se vaan sellainen asia se joulu, että jouluisin voisi olla rauhan, eikä rahan juhla. Nythän se on rahan juhla. Valitettavasti.
Joka tapauksessa, kun lähden pariksi viikoksi pois, en kirjoita lähimpään 15 päivään. Toivotan kaikille lukijoilleni oikein Rauhallista Joulua ja Pahuksen Hyvää Uutta vuotta!! Elkää ottako P-tä olalle, ainakaan Jouluna. Uutena Vuotena sen voitte tehdä, mutta Joulu on rauhallista aikaa. Uutena vuotena sitten remutaan ja eikun vaan JEEEEEAAAAH!!!
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille lukijoilleni!
Marinat jatkuu taas ensivuonna!
PS. Vielä kerran olen sitämieltä, että Kontiorannan varuskuntaa EI saa lakkauttaa. Uskokaa jo PERKELE!
Good day to you all who are crazy about xmas, like I am.
I went to shopping with my excellent assistant. And I won’t say who he is because he might punch me. As you see it’s a secret.
I have here couple of things to say about our trip to shopping. I noticed something very odd among the snow. There were many people. Did they all forget to buy booze for the xmas? Or what? However, it’s pointless to buy booze now because you would drink them before the holidays as it happens to me. Hah, hah. However, I don’t know about Launelastreet 10 because I won’t be sober there, especially at xmas. Well I won’t tell everything because I don’t want to spoil things before I come.
However, back to my point, which is how was my year 2012. My big topic was a really common matter, accessibility. Accessibility hasn’t improved at all. Nothing is happened. All ministers and fancy people talk about accessibility and disabled people very nice way, but nothing is happening. Things are same like last year and year before that. I suppose everything goes like that ever after. But I deeply hope that things will improve.
And then there are international matters. In Israel, USA, Russia, North-Korea, China and Japan and many other countries, where lives militarists, who launch all kinds of rockets to sky, are simply dummies. And I’m not talking about fireworks, I mean bigger rockets. And Finland is paying for Greece a big money to your luck. Well, I won’t spoil your Xmass more. Even I feel now a bit blue. I don’t know why but maybe that is part of Xmas. Anyway, Xmas should be fest of peace not of money and spending. And now it is time of a lavish spending, unfortunately.
However, I’m leaving off for two weeks and I won’t write for the next 15 days. So, I hope very peaceful and damn good New Year for everyone. Don’t get too pissed in this Xmas. Yu can drink in the New Year, but Xmas is time for peace. In the New Year you can party as much as you like, so YEAHHHHHH!!!
Happy Xmas and Happy New Year to all of my readers.
I keep complaining in next year!
Hyvää päivvee hyvät lukijat ja muutkin immeiset!
Lähden tässä ensi viikon maanantaina, kuten jo aikasemmin sanoin, tuonne lahteen, sinne päijät hämeeseen. Siellä on melkoisesti lunta.
Rupesin muistelemaann aikesempia reissujani lahteen. Lähdin Orimattilasta, joka on kotikuntani, vaikka asuin paikkani on Joensuu. Mikä on sinänsä aika omanlaatuista, sillä en pääse kunnolla vaikuttamaan Joensuun kunnallispolitiikkaan, mitä todella haluaisin tehdä, oman esteettömyyden takia. Sillä ei tämä asuinpaikkani ole esteetön. Vaikka se sitä esittää. Tämä ilmeisesti johtuu asuinpaikkakuntalain kömmähdyksestä. Viime kunnallisvaaleissakaan en voinut äänestää täällä tuntemiani ihmisiä, jotka ovat politiikkoja laidasta laitaan, enkä mukana rahanjako tilaisuuksissa. Ja saada nuorille vammaisille enemmän toiminta mahdollisuuksia.
Mennäänpä sen tarinan alkupäähän. Edellinen oli se asiakohta. Millä teidät sain narutettua, lukemaan tämän jutun. Joka tapauksessa, lähdin Orimattilasta. Kuusi ei vielä ollut pystyssä, kun pääsin perille. Kuusi laitettiin tolpan juureen pystyyn vasta aattona. Välihuomautuksena voin sanoa, että se kuusi ei pysynyt montakaan päivää pitempään pystyssä. Koska elin sosiaalityönopiskelijan kanssa, jonka nimeä en halua mainita. Määrätyistä syistä, sillä hänen vanhemmat ovat erittäin kuuluisaa väkeä. Mainittakoon, että hän oli myös Launeen seurakunnan pappina, jonka papiksi pääsy oli varsin hankalaa Tampereen hiippakunnassa.
Noh, sitten oli jouluaattoilta ja tavan mukaan suomalaiset syövät, kuin siat, niin minäkin. Avustaja laittoi lautaseni täyteen ruokoo ja maha pullisteli kuin jalkapallo konsanaan. Onneksi talossa on tapana, jouluillallisen jälkeen, tarjotaan alkoholia. Tietenkin kohtuudessa, sillä onhan kysymysksessä on kuntoutuslaitos. Se paransi oloni, kun aperatiivit jäivät pois alkuruualta. Noo, olihan minulla omakin pullo mukana, ehkä kaksikin. Henkilökunta kävi aina kaatamassa minulle drinkin tarvittaessa. Minulla oli taivaallinen olo, kun sain pierastua ja röyhtäystyä. Oli kunnon viski pieru sekä röyhtäsy!
Röyhtäsystä puheen ollen, älkää röyhtäskö ainakaan pöytään päin. Siitä voi tulla kamalia seurauksia. Ja vielä kamalampi siivo. Siitä voi olla seurauksena potkut peelle ja ulos heitto. Ja muistakaa, että ihminen on sitä mitä syö, Sika!
En vielä malttanut lopettaa tältä päivältä, nämä oli eilisiä nämä kokkaukset. Ja kohta ne on jo syötykin.
Tänäänhän on se 95-vuotisjuhlapäivä, nimittäin Suomella. Ja 2018 on sitten se suuri juhla ja tämän päivän tapahtumat ovat ilmeisesti jo harjoitusta suuremmalle tapahtumalle, otaksun. Niin, mitä se itsenäisyys sitten merkitsee meille tavallisille pulliaisille? Minä sanoisin sen sillä tavalla, että tavallisia askareita, niinkuin tämä kirjoittaminenkin jota saa n nyt vapaasti tehdä – kunhan ei vaan hauku Kekkosta, niinkuin silloin Kekkosen aikaan sanottiin.
Kekkonen vaikuttikin aika voimakkaasti, en muun muassa usko, että Kekkonen olisi suostunut maksamaan Kreikan velkoja. Mutta nämä nuoret pojanklopit, kuten arvoisa Herra Pääministeri ja Rouva Valtionvarainministeri yhdessä suostuivat. Vaikka Rouva Valtionvarainministeri onkin samaa puoluekantaa kuin minä, niin en malta olla sanomatta että on niin hölmöä kun ajattelee, että omassakin maassa on töitä tehtäväksi ja muun muassa sotaveteraanien ja muiden vähäosaisten auttamiseksi. Huomasin kyllä eilen ihmeekseni kuinka yksimielinen eduskunta voi olla, kun he pitivät sotainvalidi- ja veteraanikokouksen, jossa he korottivat muun muassa veteraanien kuntoutuksen määrärahoja ynnä muita etuuksia.
Ehkä me nuoremmat emme ymmärrä, kuinka suuren työn he tekivät tapellessaan. Vaikka vähän hullujen ajatusten kannustamana, kun johtajilla oli Suur-Suomi mielessään ainakin eräillä, mutta takaisin sieltä kuitenkin tultiin – häntä koipien välissä. Silloinhan naisia ei ollut kuin sotasairaaloissa ja viestitehtävissä, kun nyt taas on naisillakin mahdollisuus asepalvelukseen. Ja on paljon muuta sellaista ihan tavallista, jota voi tehdä ilman luvankysymistä naapurivaltiolta. Meinaan tuota isoa naapuria, anteeksi vaan.
Ihmettelen vain sitä, että mikä takia itsenäisyyspäivät ovat aina niin perinteisen vakavia? Eikö itsenäisyys ole iloinen asia? Ainakin minusta se on. Pitäisi olla enemmän sellaista ohjelmaa, mikä toisi nuoretkin mukaan ilonpitoon. Ja miksei myös presidentinlinnaan voisi kutsua välillä vähän nuorempaakin porukkaa, ja välittömämpää. Eikä kulkea frakki niskassa, kuten eräs naapurini kotipaikkakunnallani sanoi, että ”enhän minä rakkia päälle pistä, minä talutan sitä mielummin narussa”.
Joka tapauksessa olen edelleen sitä mieltä, että Kontiorannan varuskunta on säilytettävä kaikesta huolimatta! Uskokaa nyt jo herrat ja narrit!
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Hyvvee pakkas- ja itsenäisyyspäivää! Tai miten sen nyt ottaa, itsepäisyyspäivää.. Minä olen kumpaakin ja varsinkin sitä viimeksimainittua, niinkuin moni muukin täällä.
Mennäämpä ensin siihen kokkaamiseen. Ehkä kuva kertoo paremmin ja selitän sitten myöhemmin miten tällaisia herkkuja saa aikaan.
Tässä on kolmenlaisia voitaikinaleivonnaisia. Taikina on kaikissa samanlainen, täytteet ovat hieman erilaisia. Ylhäällä vasemmalla tuttuja tavallisia joulutorttuja. Oikealla pasteijoita, joita voisi tarjota tänään jopa presidentinlinnassa eri täytevaihtoehdoilla. Vasemmalla alhaalla ei ole vielä täytteitä, mutta seuraava kuva kertoo niistä enemmän.
Tässä se Nissen kulinaristinruusuke on, eli suolainen joulutorttu. Siinä on vain yksi paha vika, sitä on pirun vaikea syödä kun täytteet lentelee minne sattuu. Maku on kuitenkin huippuluokkaa ja oiva tarjoilutilanne voisi olla vaikka krapula-aamu. Täytteenä siinä on kananmunaa ja graavilohta, mielellään mahdollisimman suolaista sellaista.
Kysytte varmaan, että miten nämä ovat tehty? Menkää kauppaan ja ostakaa voitaikinalevyjä ja jos teillä on kaapissa vähän huonoa suolalihaa – ei kuitenkaan mädäntynyttä – ja lämminsavulohta (voi olla muutakin kypsennettyä kalaa) sekä kananmunia, niin niistä saa oivan täytteen pasteijoihin. Ensin kananmunat täytyy keittää (älkää keittäkö omia munianne!), ja sekoittaa ne siputun lihan ja kalan joukkoon. Sitten vaan taikinan käsittely, eli sulatus ja kevyt kaulinta. Täyte asetellaan taikinalevylle ja taitetaan levy kuoreksi ja suljetaan painelemalla reunat.
Ne suolaiset tortut taas taitellaan normaaliin tapaan joulutortun muotoon ja niihin ei laiteta täytettä ennenkuin taikinat on paistettu. Makeista joulutortuista on ollut asiaa jo aiemmin, joten niistä ei reseptiselostusta tarvita. Hyvää ruokahalua!
Hyvveee lauantaipäivää ja ensimmäistä Adventtiaattoa!
Tulihan se pirun pakkanen kuitenkin. Lunta vain ei ole vielä onneksi näkynyt kummemmin. Vaikka piru tai yläkerran ukko, jompikumpi sen tietää, mutta kumpikaan mokoma ei lumentuloa kerro. Ja Pekka Pouta joutuu ennustelemaan valetta. Kävin äsken kaupungilla, mm. kirjastossa, ja sinnepäin ei ollut kauhean kylmä. Mutta kun menin instrumentariumiin, siinä alkoi jo tuntua, että sukukalleuteni alkavat jäätymään. Myyn kohdalla olin jo aivan varma, että ne jäätyvät millä hetkellä hyvänsä ja jäävät tiettyyn asentoon. Myyssä oli kuitenkin sen verran lämmin, että ne eivät ainakaan vielä ole jäässä. Vaikka loppumatka olikin kylymä.
Älkää hyvät ihmiset lähtekö ilman villahousuja minnekään. Varsinkaan jos ei ole omia villoja. Esimerkiksi kuten naisilla välillä on ja välillä ei. En tiedä millä välillä villat ehtii kasvamaan. Se onkin kysymys, johon en pysty vastaamaan, kun kukaan nainen ei ole kertonut. Se on kai liike-salaisuus.
Liikkeestä puheen ollen, myyssä oli niin paljon väkeä, että siellä ei pystynyt kunnolla liikkumaan. Kolin matkailukeskus oli valloittanut koko keskialueen lattian ja katon. Siinä oli vammasella hieman vaikea kulkea. Eikä vammattomillakaan kovin helpoa näyttänyt olevan, isojen kassien ja lastenvaunujen kanssa. Tämä on juuri sitä käytännön esteellisyyttä, josta olen saarnannut. Vai olenko? Siitä on näille mainostajille ja yleisölle, yhtä paljon harmia. Hyvä muu kauppaväki tönii arpojen ja muun roinan kerääjiä. Itsekin ahneuksissani otin Koli lehden vaikka en katsokaan koko opusta, kun jo arvaan mitä siinä. Mainoksia Kolista ja kalliita hintoja. En tiedä millanen loppu ahneella sitten on. Sen näkee joka elää.
Hyvveee viikonloppua!