Moi vaan kaikki syksyihmiset!
Itse en kyllä pidä syksystä enkä talvesta sitten ollenkaan, eikä varmaan siivoojatkaan. Kuraa tulee ynnä muuta mönjää. Mutta pakko se on kestää, vaikka kuinka katselee joenrantaa joka on täysi hienoja veneitä – kuin Monacossa konsanaan. Ja rakastavaisia eri paikoissa. Kerran pelästytin nuorenparin puutarhajätelaatikosta touhuamasta sitä sun tätä, ja varsinkin sitä. No jaa, enhän minä siitä ihan heti lähtenyt vaikka likka huusi kuin syötävä, että ”mene pois, mene pois, mene pois – perkele!”. Totesin vain, että en minä ole perkele. Läksin sitten lopulta nauraen pois. Se oli kylläkin vähän lämpöisempää aikaa. Vaan paikkahan on mitä parhain, keskellä kauneinta Joensuuta ja silti suojassa. Heh heh!
Nyt kävimme kuvailemassa tätä Joensuun kaupunkia, tarkoituksena tallentaa alkusyksyn tunnelmia. Siitä roskalaatikosta ei kyllä enää löytynyt mitään vipinää – ainakaan vielä. Kuvia tuli jonninmoinen määrä, joten en höpise enempää vaan kuvat puhukoot puolestaan.