Puuhun törmäilyä, Ilosaarirockia ynnä muuta

Heippa tyypit ja typykät, niin vanhat kuin nuoretkin!

Heti alkuun täytyy kiittää amerikkalaista blogitiimiä ja antaa pieni selitys heille, kun ne hieman vinoilivat edellistä kirjoitusta.  Sen verran vaan, että olihan heilläkin samana päivänä juhlat, ne valtiolliset itsenäisyysjuhlat. Etteikö vammaiset saa juhlia muuten vaan samana päivänä. Heh heh he!

No, juhlista tulikin mieleeni nämä meidän suurimmat ja melukkaimmat (ei mehukkaimmat) juhlat, nimittäin Ilosaarirock, joka alkaa jo ensi viikolla Vekararockilla ja Ilovaarirockilla. Huipentuen sitten lopulta noin viikon mekastukseen Popkadulla ja lopulta Ilosaarirockilla rockalueella – jossa muuten kävin jo törmäämässä puuhun. Ensimmäisenä vieraana, joka oli kutsumatta. (Ja vink vink! Lippuja on kuulemma vielä myytävänä!) En kyllä tiedä kuinka sinne jouduin, mutta jostain aidanraosta tämä kapine sinne kuitenkin meni. Kun tulin sitä mäkeä alaspäin, niin kuinka ollakaan huiomasin, että puu oli vastassa ja kärryt sammuneena. Huom. mies ei ollut sammunut. Tälle saa ihan vapaasti nauraa. Olisi taas ollut kuvan aihe paikallaan.

Ilosaarirockin toimitsijatytöt olivat hyvin iloisia ja auttavaisia, mutta kuitenkin jälleen tarvittiin apua kun virtaa kärryssä oli, mutta silti se ei liikahtanut mihinkään. Se olikin pieni este sitten. Tällainenkin este voi olla edessä, kuten huomaatte, elikkä lehmus, johonka törmäsin. Vieläkin on sormi kipeä. Onneksi minulla on oma hovikuski, mutta ei piru vieköön ollut puhelinta mukana joten jouduimme soittamaan heidän puhelimellaan ja he tietenkin soittivat hätäkeskukseen ja sieltä neuvottiin poliisille ja poliiseja oli yksi koko kaupungissa – kaikki muut olivat Kontiolahdella (en tiedä miksi). No, ei siitä olisi kuitenkaan ollut mitään apua. Onneksi kuitenkin oli hovikuskini Kimmo, joka tuli sitten laillisesti aitojen raosta.

Kimmo työnsi löystyneen johdon paikalleen ja taas mentiin, tosin Kimmon autolla turvallisuussyistä – en olisi kuitenkaan löytänyt tietä pois siltä aidatulta alueelta.

Satuimpa siinä istuessani kuuntelemaan läheisen leirintäalueen ihmisten keskustelua ja kimpaannuin kuin leijona, kun siellä yksi mamma huuteli, että mitä tuokin pyörätuolipotilas tuolla on!? En tiedä oliko hän sairaanhoitaja vai ei. Luultavasti ei, koska oli niin kiukkuinen. Tässä sanonkin samalla, että Hyvät Vanhemmat, älkää käyttäkö nuorten kuullen mainitunlaista kieltä, sillä se vaikeuttaa nuorten ja vammaisten kirjoittamatonta sopua. Olen myös lasten kuullut sanovan, että pyörätuolipotilas. En minä ainakaan ole potilas, muuta kuin silloin kun olen sairaana. Päästä saatan olla kyllä vähän pipi – heh he heee!

Toivotan taas kaikille hyvää kesää ja hyvää Ilosaarirockia, johon en itse mene muuta kuin vahingossa. Ja vielä mainittakoon tässä yhteydessä, että Vinkerille on tullut uusi hieno luiska. Sitä pitää mennä joku päivä kokeilemaan, se nimittäin kulkee laivan mukana ja on aika tyylikäs. Varsinkin jos he maalaavat sen laivan väriehin sopivaksi. Tämä pieneksi muistutukseksi kapteeneille.

 

Bumbing in to a Tree, about Ilosaarirock Festival and Something Else

 

Hello fellos and fellas, young and old!

The first thing I would like to do is to thank the American blog team and give an explanation, because I got a little feedback from my last blog. All I want to say is that, yes, they had a party the same day, that governmental independence day party. And disabled can’t have a party just for the heck of it on the same day. Ha ha ha ha!

Oh well, it just occurred to me that this biggest and the noisiest party of ours, called Ilosaarirock, begins the next week already with Vekararock and Ilosaarirock at the rock area. It culminates in a week’s making rackets at the Pop Street and finally with Ilosaarirock at the rock area. Where, by the way, I already bumped into a tree. I was the first guest who was not invited (hint: there are still tickets left unsold!) Well, I don’t know how I got in there, but from some little hole this thing squeezed in there. So when I was coming down a hill, I noticed that the power is not on in my wheel chair and a tree was right in front of me. Notice: I still had my power on! You can laugh at this, no hard feelings. It would have become a good picture.

The volunteers of the festival were very nice and helpful, but somehow help was needed again, because even though I had power left in my wheel chair, it still didn’t move. So I had a little problem. Such a problem can occur also in the form of a lime tree which I hit. My finger still hurts. Luckily I had my own royal assistant with me, but I wasn’t carrying my bloody damn phone with me so the volunteers had to call the emergency centre and they redirected to the police and there was only one police, everyone else were in Kontiolahti (I don’t know why). Still, it was of no help so my royal assistant Kimmo legally climbed over the fence.

He connected the wire that was loose and we were back on the track, this time for security reasons, by Kimmo’s car. I wouldn’t have found the way out anyways.

Sitting there I happened to listen to the conversation of the people near me, and I really lost my temper when some woman was making a comment: “ What’s that wheelchair patient doing there?!” I don’t know if she was a nurse or not. Probably not, because she was so angry. So I would like to say now that dear parents, don’t use such language near youngsters, because it brakes the unspoken peace of youngsters and disabled. I have heard also children say ”wheelchair patient”. I am not a patient, unless I’m sick. Perhaps sick only from my head. Ha ha ha haa!

 

So I’m wishing everyone a nice summer and good Ilosaarirock festival, where I will not go unless accidentally. And whilst I am at it, Vinker has a cool new slope. I will have to try it out, because it also transfers with a boat and it’s quite stylish. Especially, if it’s painted to match the colours of the ship. This is just a little reminder for captains.

---

Kategoria(t): joka ei kuitenkaan ole mainos, Kiitosta, Kommelluksia, My life, Our life, Viihdettä