Esteettömyysblogi
Syksy tulee – keilaus ja koripallo alkaa
1 kommentti
Hyvät ja huonot lukijat, muistakaa ainakin koripallo. Ja jokohan se mestaruus vihdoinkin tulisi tällä kaudella? Tänään tapellaan sitten ensimmäistä kertaa ja Lappenrantaa vastaan. Koittakaapa tulla kentän laidalle kiljumaan.
Varsinainen asiani on vammaiskeilailu, siitä kirjoitin jo aikaisemmin. Otimme eilen aivan tuoreita kuvia keilauksesta, josta näkyy se, kuinka hyvin se niin sanotulta vammaiseltakin käy. Tässä yhteydessä uudistan pyynnön lisäradasta tai lisäajasta keilaukseen. Meitä oli siellä neljä äijää samalla radalla ja toisella oli kolme. Erityisesti pyörätuolien kanssa aikaa kuluu paljon jo pelkkiin siirtymisiin ja se on jo muutenkin lyhyestä peliajasta pois. Kello kun ei pysähdy samaan tapaan kuin koripallossa.
Tässä on kuvasarja kuinka homma käy ihan lähdöstä asti. Taksihan oli jälleen kerran myöhässä ja niitä tuli riittämätön määrä. Siinä sitä jo hukkaantui hyvää peliaikaa.
Tässä ollaan lähdössä keilaamaan, vaan tämä pienempi karvakuono kera emäntänsä eivät tulleet mukaan. Isompi karvakuono lähti.
Tässä pallot tulevat kameraa kohti, hyvä ettei kuvaaja jäänyt alle, tai paremminkin keila tullut varpaille. Kun minä niitä muutenkin turmelen, nimittäin avustajan varpaita.
Tässä katsellaan tulostaulua vaihdon aikana, joka kestää helposti kolmisen minuuttia. Siinä menee turhaa keilausaikaa, varsinkin kun yhdellä radalla on niin monta keilaajaa samaan aikaan.
Tässä on juuri kohtaamistilanne, jossa ohimennen hattuillaan. Tulostaulut on ahkeran kyttäämisen kohteina.
Niinkuin kerroin ja kuvat myös kertovat, on tilanne lievästi hankala. Heitänkin liikuntalautakunnalle ja keilahallin ystävälliselle henkilökunnalle mietittäväksi olisiko mahdollista järjestää kolmas rata, jolloin turhauttavat vaihdot vähenisi ja saisimme keskittyä enemmän siihen olennaiseen. Tai sitten lisäaikaa, puolisentuntiakin riittäisi hyvin. Silloin ehtisimme vielä syömäänkin talolle ajoissa.
Hyvää viikonloppua niin koripalloilijoille kuin muille keilaajille, sekä meille itsellemme myös!
Vielä vihasta ja vähän liikenteestäkin
Kommentit pois päältä artikkelissa Vielä vihasta ja vähän liikenteestäkin
Terve vaan ja syksyistä päivää kaikille lukijoilleni!
Palaan vielä siihen edelliseen kirjoitukseen, jossa puhuin vihakeskustelusta. Mutta nyt mennään ihan ruohonjuuritasolle. Olen itse kokenut sellaisenkin tapahtuman ja kuulen usein muillekin huudettavan, että ”vammainen, vammainen, vammainen!” Tämä ei ole tarkoitettu henkilölle itselleen, vaan koko vammaisyhteisölle. Eli tämä on lievää vihaa tai tietämättömyyttä. En tiedä kumpaa se on, yleensä sitä kuulee 15-20 -vuotiailta, jotka voivat erittäin hyvin ja ”kotikasvatuksena” on että annetaan satanen tai jomman kumman vanhemman pankkikortti. Ja sanotaan, että painu hiiteen siitä. Tämä sitten kertautuu kertomallani tavalla. Nuori kokee itsensä hyljätyksi ja jopa erityneeksi.
Nämä kokemukset heijastuvat ulospäin sitten vanhempana, jolloin tämä nuori vanhempi luultavasti tekee saman omille lapsilleen. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Tästä puheen ollen, olikohan äskeinen autoilija tämmöisen kasvatuksen saanut. Olimme palaamassa kaupasta kotiin ja lähdin ylittämään suojatietä. Vasemmalta tuli vaalea Citroen tila-auto, pienehkö sellainen. Autoilija ei tehnyt elettäkään hisdastaakseen, vaan ajoi enemmänkin kaasua lisäten ihan jalkojeni vierestä. Suojatiealue ei tuntunut merkkaavan tälle autoilijalle mitään.
Olikohan tämän tapauksen takana joku vihantunne? Ei millään pahalla, mutta poliisi voisi tarkkailla mainittua autoa. Ja muutenkin sen tieosan vauhtia ja liikennekulttuuria. Kyseessä oli siis Koulukadun ja Yläsatamankadun risteys, johon on jo kymmeniä vuosia suunniteltu valoja. Olisikohan jo aika toteuttaa suunnitelmat, ennenkuin mitään kamalaa tapahtuu?
Eletään kuitenkin ilman vihaa kaikessa ystävyydessä. Suvaitsevaisuudessa on paljon suurempi voima.
”Eihän me, vaan ne muut”
Kommentit pois päältä artikkelissa ”Eihän me, vaan ne muut”
Hei vaan rakkaat lukijani!
Satuin eilen katsomaan TV2:sen lähes kolmen tunnin keskustelulähetystä, elikkä viha- teema iltaa. Keskustelijoina olivat lähes kaikkien puolueiden nuorisojärjestöjen edustajat, sekä tutkijoita ja historioitsijoita ja pari ulkomaalaista. Ainakin minua ihmetytti heidän vähyytensä, tavallaan heitähän se asia koski. No jokatauksessa oli huvittavaa seurata, kun nuorisojärjestöjen edustajat olivat liikuttavan yksimielisiä, meinasi oikein itku tulla silmään kun kuuntelin, että eihän me suomalaiset vaan ne muut ovat vihantuojia. Tässä nämä muut edustajat ihemettelivät suunnattaomasti keskustelun alussa Norjan ampumisvälikohtausta, jossa 70 nuorta demaria ammuttiin kesäleirillä ja kaupungissa räjäytettiin vielä autopommi.
Toinen ulkomaalainen tyrmäsi tämän ajatuksen ”eihän me vaan ne muut” kertomalla tampereella tapahtuneesta jääkiekko välikohtauksesta mm-kisojen jälkeen, kun heille oli heitetty etteivät ne tänne kuulu. Minussa ainakin heräsi kysymys, joka ei vielä ole kuollut. Nämä kaksi ja muutama muu tapaus ovat kaikki vihan osoituksia toisinajattelijoita kohtaan. Niinhän se on ollut Venäjällä ja myöskin Suomessa aikanaan, kun ajatellaan 30lukua. Kun tähän soppaan vielä lisätään ohjelman toimittajien kysymys, onko maamme laulu vihalaulu?, niin tuli mieleen, että onko tämä jokin amerikkalainen show vai kaddafin puheesta lainattu teksti, kun hän on putoamassa valtaistuimeltaan?
Kaiken huippuna eilen iltapäivällä eduskunta teki päätöksen, että perussuomalaisia ei saa sanoa julkisesti persuiksi eikä kommunistia kommariksi. Sen sijaan sosiaalidemokraatteja saa sanoa demareiksi, kun he itse käyttävät samaa. Tuntuisi järkevevämmälle, että puolueiden nimiä ei mainittaisi enää ollenkaan muutenkuin vaalien aikana, vaan edustajat edustaisivat vain itseään ja äänestäjiään, hehehehe.
Se tästä tällä kertaa. Miettikääpä itse.
Näin me vammaisetkin palloilemme
Kommentit pois päältä artikkelissa Näin me vammaisetkin palloilemme
Terve vaan kaikki kaverit ja muut lukijat!
Nyt kun on kaikenlaisten pallopelien – lentopallon, koripallon MM- ynnä muiden pelien – aikaa, näytän kuinka vammainenkin voi palloilla. Nimittäin keilapalloilla tasavertaisena niin sanottujen terveiden kanssa. Siihen vain tarvitaan pieniä järjestelyitä. Joensuun kaupunki on tällaisen mahdollisuuden järjestänyt, vaikka ensialkuun näytti, että keilahallille on mahdotonta päästä. Kuten kuvasta näkyy, niin kyllä sinne vaan kaikista esteistä huolimatta päästiin, loppujen lopuksi aika helpostikin. Välillä piti vain vähän golffata.
Tässä välissä piti vähän golffata, että pääsi perille keilaradalle. Otin homman ihan kuivaharjoitteluna, enkä edes tähtäillyt palloa reikään. Luiska on tässä niin pahassa kulmassa, että piti tosissaan keskittyä muuhunkin kuin suunsoittoon.
Toivoisin, että kaupungin liikuntatoimi ja tekninen virasto suunnittelisivat jonkin muun paikan käytävällä oleville tavaroille, jotta kaikki pääsisivät liikkumaan siitä normaalisti.
Ja toinen toive liittyy peliaikaan. Nythän peliaika on tunnin ja se hurahtaa tällä porukalla kyllä yhdessä tujauksessa. Puolikin tuntia lisää peliaikaa, niin saamme kaksi sarjaa pelattua. Meillä kun esimerkiksi pelipaikalle ja keilapallon äärelle siirtyminen sekä vuoron vaihdot kestää hiukan pidempään. Ja kuten tiedätte, kello on aina yhtä armoton.
Tältä näyttää keilarata pyörätuolista katsoen.
Tässä on keilahallin avustaja ja varsinainen työväline, eli keilaheitin, jos niin voi sanoa. Heittimellä säädetään kulkusuunta ja pallon nopeus.
Tässä vaiheessa täytyy kiittää keilahallin ystävällistä henkilökuntaa, joka auttaa meitä yhdessä avustajien kanssa.
Ei muuta kuin kaikki vaan keilaamaan!
Toisenlainen Joensuu
Kommentit pois päältä artikkelissa Toisenlainen Joensuu
Näitä on vielä Joensuussa aika paljon ja ne aihauttavat ongelmia erityisesti pienille pyörätuoleille ynnä muille pienipyöräisille.
Onkohan arvoisa arkkitehti ollut hieman pienessä sievässä, kuten ylioppilaskuntakin usein on, tätä suunnitellessaan. Ihan naapurissa olevan Ellin talon ns. liuskasta ei kyllä pääse muulla tyylillä turvallisesti alas eikä ylös kuin konttaamalla..
Tässä ihan läheltä otetussa kuvassa on kaksi virhettä. Toinen on kynnys, joka aiheuttaa sen, ettei huonokätinen tai -jalkainen pääse varmasti painamaan muutenkin jo liian kauaksi (se toinen virhe) sijoitettua liikennevalonappia. Toivotaan, että poliisi ei anna meille sakkoja, kun ajamme päin punaisia.
Tämä hieno Joensuun suojelukohde on hieman esteellinen sikäli että siihen on sijoitettu vanhaa mukulakivikatua. Tämäkin on aivan naapuristoa.
Tässä vielä viikonlopuksi katseltavaa ja ajateltavaa. Joku aika sitten kirjoitin ja kuvitin kauniimmasta Joensuusta, mutta tasapuolisuuden vuoksi on syytä näyttää se toinenkin Joensuu. Joten miettikääpä asiaa. Näitä kuvia riittää jaettavaksi ja jatkankin varmasti aiheesta lisää myöhemmin.
Makkaraa ilman kalaa
1 kommentti
Hyvää ja oikein märkää päivää! Pitäkää hatuistanne kiinni hyvät lukijat, niin siis mikäli teillä on hattuja. Minä en käytä hattuja enkä paljon myssyjäkään, oli keli mikä tahansa. No, siitä tuli mieleeni kun toissaviikolla kävimme Outokummussa kalassa. En sano kuinka kävi, mutta sen voitte arvata kun näette kuvat. Kalat uivat vain ohitsemme, pari kertaa jopa ihan koukun vierestä. Tai sitten ne kävivät syömässä madon irroittaen sen nätisti irti koukusta. Välillä kävivät naapurilaiturin vieressä näyttäytymässä ja tekemässä meille kiusaa hienojen ilmahyppyjen kera.
Reissu oli , kalansaannin heikkoudesta huolimatta, kertakaikkiaan onnistunut. Sää suosi ja saimme nuuskia kirkasta syysilmaa ja syödä grillattua makkaraa. Pari pakettia sitä kuluikin… nami nami.
Tämä paikkahan on esteetön, kuten kuvista tulette huomaamaan. Jopa vessa on parempi kuin monessa invaliditalossa.
Tässä on se huussi, jossa mahtuu tekemään isompiakin piruetteja ja on muutenkin kuin hotelliin menisi.
Kuten huomaatte, niin paikka on täysin esteetön, paitsi kalojen suhteen.. 😉
Terveisiä kuitenkin paikan ylläpitäjille, sillä esteettömyysarvioijan silmin huomasin muutamia korjauksen paikkoja. Laiturit ovat kohta lähdössä uimaan ja siirryttäessä hiekkapohjalta pitkoksille kynnys on paikoin kasvanut hieman liian jyrkäksi. Perusteet on paikalla kuitenkin kunnossa ja vain pienin korjauksin ja kustannuksin se voitaisiin saada priimakuntoon, jollainen se oli uutena.
Olen nyt käynyt paikalla melkein joka vuosi ja välillä parikin kertaa vuodessa. Joka kerta paikka jaksaa ilahduttaa, varsinkin kodan tilavuus ja ensimmäisen kuvan laatuvessa.
Täällähän sitä makkaraa meni, kuten kuvasta näkyy. Tämä on se perheille tarkoitettu kota, jossa mahtuu isompikin porukka - tai ihminen - grillailemaan.
Kota on miellyttävä ja lämmin luultavasti talvellakin. En tiedä kun en ole käynyt siellä toisella puolella aitaa, joka on maksullinen, että minkälaiset asumukset siellä on. Täytyy vissiin ensi vuonna käydä sielläkin katsomassa paikkoja. Ja jos saisi sitten paremmin kalaakin niistä maksullisista vesistä. Tuolla kalakeitaallahan kalastus on maksutonta jopa virvelillä alle 12-vuotiaille lapsille ja samaa perhettä oleville vanhemmille.
Ottakaapa ensi kesänä maakuntakierros ja tässä on siihen yksi mahdollinen kohde. Outokumpuun ajaa Joensuusta puolessa tunnissa ja viimeisen hiekkatierallipätkän taittaa vielä toisessa alle puolessa tunnissa, eli kokonaisuutena perillepääsyyn ei tarvitse varata kuin alle tunti. En kyllä usko, että nämä meidän rallikuskimme ajavat sinne niinkään kauaa.
Virkamiesten kapulakieli ja laki
Kommentit pois päältä artikkelissa Virkamiesten kapulakieli ja laki
Hei vaan kaikki lukijani!
Kävin torstaina kuljetus-seminaarissa ja jäin ihmettelemään ensinnäkin Kelan virkakoneistoa ja sen monimutkaisuutta. Pomolla on pomo ja popon pomollakin on pomo..heheh ja kukaan ei kuitenkaan sitten tiedä yhtään mitään kun jotain kysyy. He vaan paukuttavat sitä kapulakieltä esimerkiksi tässä seminaarissa, jossa oli arviolta noin 60 henkeä.
Puolet suurinpiirtein ymmärsi mitä virkamiehet puhuivat ja puolestaan virkamiehet, kun joku kysyi katsoivat toisiaan tyhminä. Olin itse aitiopaikalla katsomassa kun he katsoivat toisiaan tyhminä tai sanoisinko viisaannäköisinä. Jopa taksiliiton edustaja, joka oli Kuopiosta, toisinsanoen ulkomaalainen, hehehe, ei ymmärtänyt mitä hänen omat asiakkaansa kysyivät. Vai olisiko asia ollut niin, että hän ei kehdannut vastata suoraan, vaan jätti sen virkamiehille.
Mitä tämä aiheuttaa tavalliselle elämälle? Jos esimerkiksi sinä hyvä lukijani menet johonkin virastoon, niin sinulle selitetään asiat ihan niin sekavasti, että tulet vielä tyhmempänä takaisin kuin olit, ja menet suraavaan luukkuun jne,jne..Kuitenkaan asiasi ei liikahda tippaakaan, vaan on lähdettävä uuteen kerrokseen.
Kehotankin, että menet jo ensimmäisellä kerralla mahdollisimman korkean virkamiehen luokse. Hän ehkä puhuu selvää suomea, jota mekin ymmärrämme. Näin olen huomannut pitkän ja monimutkatkaisen elämäni aikana, vaikka ei se elämä vielä niin pitkä ole, mutta sitäkin monimutkaisempi.
Olen itse joutunut tähän kierteeseen monta kertaa ja todennut, että kannattaa lukea lakitekstit ensin ja esimerkiksi vammaispalvelulain vakiosa ja asetukset ennen virastoon menoa, jolloin voin puhua samaa kieltä kuin virkamiehet, että saan asian selville. Valtioneuvoston sivuilta löytyy kaikki lakitekstit, jopa selvällä suomen kielellä, että sinne vaan urkkimaan! hehehe…
Kirjaston uusiminen, onko se tehty oikein?
Kommentit pois päältä artikkelissa Kirjaston uusiminen, onko se tehty oikein?
Terve vaan kaikki immeiset ja kirjastossa kävijät.
Itse tulin sieltä just ja jäin ihmettelmään, että kaikki epäoleellinen huonosti liikkuvan kannalta on korjattu, mutta esimerkiksi portit ovat aivan mahdottomia. Ja olen tästä asiasta nalkuttanut jo yhden vuosikymmenen, ainakin siltä tuntuu. Mitään ei tapahdu kapeille porteille ja pienelle hissille. Eikö nämä asiat olisi olleet tärkeämpiä kuin pöytien siirtyminen paikasta toiseen ja lainaiskoneiden lisääminen?
En halua olla pahan ilman lintu, mutta sanon vain, että tämä koneiden lisääminen saattaa merkitä henkilökunnan vähennystä. Ja sitä tietää palvelun ja tiedonsaanti kirjoista huononeminen, joka ei tietenkään ole hyvä asia miltään suunnalta katsoen.
Tietysti kaupungin rahapussin kannalta asia saattaa olla hyvä, mitä en kuitenkaan usko, sillä se tietää kaupungin kirjaton palvelujen huononemista. Tämä taas merkitsee lainaajien määrän vähentymistä. Joten kirjaston korjaaminen saattaa olla karhunpalvelus lainaajille sekä työntekijöille… katsotaan nyt.
Esteettömyysblogi 