-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Keväistä tiistaipäivää!
Ja silti v*tuttaa. Nimittäin: invalidilaille tartteis tehdä jotain. Siinäpä puuhasteltavaa ja ihan oikeaakin työtä uusille kansanedustajillemme.
Täytän ensi vuonna 65 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntoutusvastuu siirtyy KELAlta terveyskeskukselle. Siitä seuraa, että kuntoutusmäärät vähenevät huimasti. Tällä hetkellä saan kuntoutusta viikottain kaksi kertaa: maalla ja meressä eli tuolissa istuen ja altaassa. 65-vuotis syntymäpäivälahjaksi tulen kuitenkin saamaan kunnalliset palvelut, 18 kuntoutuskertaa per vuosi.
Samaan aikaan vanhuuseläkerajaa hiissataan ihmisten eliniänodotteen parantumiseen vedoten. Sallikaa minun kysyä: onko tämä tulkittavissa niin, että terveet saavat kyllä kernaasti tehdä töitä niin kauan kuin henki pihisee, mutta meidät vähäosaisemmat jätetään mätänemään laitoksiimme jo 65-vuotiaina? Eikö olisi kohtuullista nostaa tätä KELAn maksaman kuntoutuksenkin ikärajaa samaan tahtiin?
Terve vaan, lukijani. Viime kirjoituksestani on kulunut jo pitkä, ehkä jo liiankin pitkä aika. Aion kirjoittaa nyt vaaleista, en kuitenkaan blondeista, vaan eduskuntavaaleista.
Ei tullutkaan ihan kamalaa jytkyä, vaikka ensimmäiset tulokset näyttivät olevan melko huonoja. Onhan se kamalaa, kun kokoomus ei hävinnyt niin paljoa, että eivät olisi olleet suurin puolue, mutta perussuomalaiset tekivät varsinaisen jytkyn 39 paikallaan.
Tänä aamuna purskahdin nauruun, kun kuuntelin radiosta, että persujen ryhmä ei vielä kokoontunut, mutta silti kauhea tappelu oli jo päällä, koska kaikki ajavat eri asioita. En jaksa uskoa, että Soini pystyy hallitsemaan, vaikka onkin tiukka mies.
Perussuomalaisten suuri määrä eduskunnassa voi aiheuttaa ja aiheuttaakin monenlaisia kaaostilanteita, koska kovinkaan monella puoluesta eduskuntaan ponnistaneella uudella edustajalla ei ole minkäännäköistä poliittista kokemusta, ja he pääsivät sisään ajamalla lähinnä yhtä asiaa. Politiikka on enemmän, kuin pelkkiä maahanmuutto- tai Euroopan lainarahakysymyksiä.
Ja onhan se hyvä muistaa, että entinen puolustusministeri, kokoomuksen Häkämies, ja luonnonsuojelija, entinen vihreä ”Susi” Pulliainen ovat samassa ryhmässä ja kaikkea siltä väliltä.
Onnittelen Jani Toivolaa, joka ensimmäisenä tummaihoisena, ja muutenkin hieman poikkeavana pääsi edustamaan kansaa. Se on historiallista, kuten nämä vaalit muutenkin olivat, ottaen huomioon, että yli 80 valituista on kokonaan uusia. Saattaa tulla mielenkiintoinen eduskuntakausi. Pystytäänkö nyt puoluekurilla ohjaamaan eduskunnan työtä? Se nähdään.
Kuka muuten ajaa vammaisten asiaa?
Terve taas!
Nyt on synttärit juhlittu ja ukko taas virallisesti vuoden vanhempi. Piru vieköön. Mutta puheen- ja narinanaiheet eivät ole muuttuneet.
Kävin taas jättämässä palautetta erääseen liikkeeseen typerästi sijoitetuista mainoskylteistä. Myyjä lupasi käydä katsomassa ja miettimässä kylttien paikkoja. Saas nähdä.
Miksi omin jaloin kävelevien myyjien on niin kovin vaikeaa tajuta, kuinka kyltit voisi sijoittaa niin, etteivät ne olisi esteenä? En epäilekään, että pöhkö sijoittelu olisi tahallista: tuskin kukaan haluaa tieten tahtoen kiusata potentiaalisia asiakkaitaan. Vastauksena liikkeiden henkilökunnan ilmiselvään tiedon- ja mielikuvituksen puutteeseen kerron, MIKSI koen, että kyltit ovat erityisesti meidän pyörätuolin käyttäjien ja muiden liikuntarajoitteisten tiellä.
1) Vauhti. Terve, reipas aikuinen kävelee keskimäärin nopeammin kuin pyörätuoli tai vanhus rollaattoreineen kulkee. Vähänkin vilkkaammassa liikenteessä joudumme miettimään reittivalintaamme kahta tarkemmin. Saati sitten, jos tiellä on myös kiinteitä esteitä.
2) Ohjaus ei aina ole niin tarkkaa. Monet vammat ja sairaudet tuovat mukanaan liikerajoitteita ja heikkoutta, jonka vuoksi esim. pyörätuolin ohjaus ei ole niin tarkkaa. Myös tuolissa voi olla kaikenlaista vikaa. Tarvitsemme siis usein enemmän tilaa kulkeaksemme. Jarruttaminen vie pyörätuolimallista riippuen enemmän aikaa kuin kävelyvauhdista pysähtyminen.
3) Näkökentän rajoitteet. Esimerkiksi minä en voi kääntää päätäni niin, että näkisin taakseni. Peruutuspeili taas tuppaa ottamaan kaikkiin ovenpieliin kiinni. Tämäkin vaikeuttaa ihmisvirrassa navigointia. Veikkaan myös, etteivät mielivaltaisesti sijoitetut kyltit ole näkövammaistenkaan suosikkeja…
Olisipa mukava järjestää joskus teille terveille kaksijalkaisillekin tilaisuus kokeilla pyörätuolin kanssa pujottelua ja selviytymistä vaikkapa ihan ruokakaupassa tai, niin, Joensuun keskustassa.
Terve taas hyvät lukijani! Minä kävin juuri äänestämässä. On mukavaa että täällä talollamme järjestetään ennakkoäänestys. Siitä puheenollen, katsokaa hyvin tarkkaan ketä äänestätte ja millaista ideologiaa äänestätte. Valinnat jotka teemme nyt kantavat neljä seuraavaa vuotta. Näiden neljän vuoden aikana ratkotaan kuumia kysymyksiä, joiden kauaskantoisuus on vuosikymmeniä, ellei seuraava eduskunta muuta niitä erisuuntaan. Kaikki tämä riippuu meistä äänestäjistä ja uudesta tulevasta hallituksesta.
Mennään kaikki joukolla äänestämään!
P.s mielestäni tietyn kannatustaan nostavan puolueen populismi on kaikista vaarallisinta. Sinne ääneni ei ainakaan mennyt!
Heipä hei edelleen! Tämän kirjoituksen voisi aloittaa seuraavanlaisella vitsillä: Mitä yhtäläisyyttä on opiskelijalla ja vammaisella? Ne etsivät molemmat samaa hommaa eli töitä ja opiskelijat varsinkin kesätöitä.
Vammaiset etsivät töitä, mutta työnantajat ja kela ovat esteitä, joita on hankala ylittää. Vaikka vammainen olisi vaikka kuinka pätevä jossakin ammatissa, niin hän ei saa eikä voi ottaa vastaan aina töitä, sillä muuten kela voi lopettaa tukien antamisen. Sama tuntuu olevan opiskelijoilla. Kun tietyn tulorajan ylittää joutuu elintärkeitä opintotukia maksamaan takaisin. Sitten joutuukin elämään kortistossa ja me vammaiset pienellä eläkkeellä. Eikä opiskelijoillakaan tuki kovin häävi ole, sillä olen neljän vuoden ajan seurannut opiskelijoiden tukiasioita ja parempikin tilanne voisi olla.
Itse olen vaikeavammainen ja kirjoitan juttujani ilmaiseksi tänne nettiin, koska en uskalla kirjoittaa lehtiin ja pyytää niistä palkkioita. Sanokaapa te mitä me vammaiset ja opiskelijat teemme? Opiskelijoilla työn saanti ei ole varmaa edes opintojen päätyttyä ja lainat painavat päälle. Sen pituinen se.
Hei kaikki lukijani! En huomannutkaan kun vasta aprillipilani jälkeen, että kuukausi on taas vaihtunut. On siis taas kunniamaininnan aika. Tällä kertaa sen saa ampumahiihtäjä, maailman mestari ja ampumahiihdon naisten maailmancupin voittaja KAISA MÄKÄRÄINEN. Hänen saavutuksensa ovat vertaansa vailla koko suomen urheiluhistoriassa. Paljon tsemppiä Kaisalle tuleviin koitoksiin!
Esteettömyysblogi 