Asiakkaalle ei puhuttu.

Päivää taas rakkaat lukijat! Niitä ei rakkaita kun ei edes olekaan.

Kun kävimme eilen avustajani kanssa siirtymässä valokuvauksessa digiaikaan Gigantissa, niin koinpahan jälleen normaalin esteellisyys ongelman,  josta olen jo aikaisemmin kirjoittanut. Katselimme kameroita ja siihen tuli kohtelias miesmyyjä,  paitsi että hän ei puhunut minulle vaan avustajalleni.  Minä yritin ottaa ohjat käsiini ja osittain onnistuikin, mutta kuitenkin se jäi niinkuin puolitiehen.

Siispä ihmettelen jälleen kerran,  miten myyjien koulutustasoa ei ole vieläkään saatu vammaisystävälliselle tasolle. Vaikka myönnänkin tarvitsevani puhetulkin apua niin myyjä olisi silti voinut puhua minulle tai paremminkin katsoa minuun päin puhuessaan kameroista.  Ei sen puoleen kyllähän avustajassa on katsomista tai paremminkin silmän ruokaa että tältä osin ymmärrän myyjää,  mutta en muuten.

Eikö noinkin suuri kauppaketju kuin Gigantti voisi kouluttaa myyjiä vammaisia  ja nimenomaan puhevammaisia varten? Olemmehan me kuitenkin potentiaalisia maksajia,  joten terveisiä Gigantille  kuin myös  muille kauppiaille.  Muistakaa meitäkin näissä asioissa!

---

Kategoria(t): Hajatelmia