-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Hei taas rakkaat lukijat! Aika on taas kulunut niin, että pukki tulee kohta, nimittäin joulupukki. Onhan niitä muitakin ”pukkeja”, mutta se ei kuulu tähän. Sen sijaan nyt on marraskuun kunniamaininnan aika.
Sen saa tällä kertaa Joensuun keskussairaalan osasto K2.
Olin siellä viikon verran kukkimassa ruusuja ja sain erittäin hyvää hoitoa ja kohtelua. Siellä oli sopiva määrä potilaita ja uudet tilat. Leikillisesti voi sanoa että minua kohdeltiin kuin kuningasta, tai ainakin kuin pääministeriä. Siellä oli esteitä vähän ja muutenkin homma toimi rivakasti ja kuitenkin joustavasti.
On tietenkin selvää että olihan siellä hankaluuksiakin. Esimerkiksi vammani vaikeuden takia tiputus neula jouduttiin vaihtamaan aika usein kun ne irtosivat ennen aikojaan. Nauroimme että olin kuin narkomaani, jolla on neulan jälkiä joka paikassa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja olen taas kiusaamassa teitä.
Hyvää pukin odotus aikaa, oli se pukki sitten minkälainen hyvänsä!
Eläkää ihmisiksi!
Isot edellä, pienet perässä. Näin kuuluu vanha sanonta. Ai niin, päivää rakkaat (tai vähemmän rakkaat) lukijani. Olen tässä syksyn aikana ajellut kolmessa kauppakeskuksessa, jotka ovat aivan vierekkäin keskustassa. Ja olen huomannut, vaikken itsekään ole niin kiltti poika, että on niitä minuakin tuhmempia. Kauppakeskuksissa viihtyvät vanhemmat ”herrasmiehet” muovikasseineen ja kilisevine laulukirjoineen kittaamassa viinaa päivät pitkät. Heitä tapaa jopa Alkon vieressä olevilla penkeillä. Siellähän liikkuu myös paljon nuoria, jotka ottavat heistä opikseen.
Myöhemmin illalla nämä nuoremmat tulevat oppi-isiensä jäljille. Ihmettelen, miksei vartijat ja poliisit puutu näiden vanhempien miesten tekemisiin. Sehän herättää nuorissa enemmän kiinnostusta, kun nämä ukot vielä välittävät nimeltä mainitsematonta tuotetta.
Mielestäni nuorten vanhempiin pitäisi ottaa yhteyttä, mutta useimmiten vanhemmat heittävät lastensa pankkitileille rahaa, että nämä olisivat poissa tieltä. Senhän tietää, mihin se raha menee. Ja niitä ukkoja poliisit tulevat hakemaan vasta sitten, kun he makaavat penkeillä tolkuttomassa tilassa, samoin kuin kesällä puistoissa. Nuoret, nykyään erityisesti tytöt, ottavat heistä mallia, ovathan he vaikutuksille alttiita. En syytä nuoria, vaan näitä vähän keski-iän ylittäneitä ukkeleita ja poliisisetiä.
Olen tästä jo useamman kerran kirjoittanut, mutta vielä näkyy olevan tarvetta kirjoittaakin. Tämä on sitä suomalaista tekopyhää alkoholipolitiikkaa. (Jopa sosiaali- ja terveysministereiden) Juhlapuheissa puhutaan, kuinka hallittua alkoholipolitiikka on, mutta onkohan asia ihan näin?
Hei taas lukijani, mikäli teitä enää on kun olen ollut niin kauan hiljaa!
Hiljaa olemisen syyni selviää otsikosta. Vaikken olekkaan mikään kukkien asiantuntija = ) silti minuun iski joku ruusu tulipunainen…
Mutta vakavasti puhuen tämä ei ole mikään hauska tauti, kuume nousi 40 asteeseen ihan yht”äkkiä, no se voi olla vähän liioittelua, mutta ei paljon = ) Ja jalka turposi niin ettei kenkä meinannut sopia koipeen! Sairaalassa oli asian tunteva lääkäri, joka antoi sellaiset trobit ettei tarvinnut päivääkään maata sängyn orjana.. Muutenkin osasto k2 väki oli loistava, vaikka jouduinkin opastamaan heitä apuvälineideni käytössä, muuta sehän ei ole heidän syytä vaan koulutusjärjestelmässä taitaa olla jotain vajaavaisuutta.. Ja apuvälineitä tulee aina vain enemmän, eikä systeemiä muuteta, kumma kyllä.
Pääsin sieltä sitten aikanani pois, sitten avustajani sairastui ja toinen avustajani on koulun penkillä, ja kolmas aloittelee koulua niin tämä homma on vähän sekaisin, mutta kyllä se siitä iloksi muuttuu kun vielä pukkikin tulee = ) En kerro avustajalleni että kuka pukki = ) Heh..
Heippa taas tällä erää, ja älkää sairastuko possutautiin, kun kinkkukin on vielä syömättä = )
Lähdin tässä tiistaina kauppakeskus Myyhyn ja Metropoliin ja arvaatte kai, minkä takia…tietenkin tyttöjä katsomaan! 🙂 Mutta se ei ole varsinainen asiani.
Metropolissa on ainakin yksi piiloeste. Kun tulee Torikadulta sisään ja ajaa marketin ohi kahvilan ja Alkon lähelle (tosin minähän en ole kummassakaan koskaan käynyt), on vuorossa alamäki, juuri ennen Alkoa. (Kuinka kumman tavalla se Alko onkin aina mielessä, vaikka tämä ei olekaan kyseisen liikkeen mainos.)
Kyseessä on siis se mäki ja tolppa sen vieressä. Väkisin täytyy pujotella ja kun vielä ihmisiä tulee vastaan, on kaaos varsin kauhea. Minulle itselleni kävi niin, että vastaan tuli kaksi lastenvaunua ja äitiä. Tietenkin huomio kiinnittyi äiteihin, eikä suinkaan siihen tolppaan. Jouduin nopeasti kääntymään, ettei tolpan kanssa tulisi kolaria. Siinä samassa huomasinkin, että pääni oli liukuportaiden ulkopuolella ja silmälasini poskella. Voitte vain kuvitella, kuinka huvittavaa oli, kun retkotin siellä liukuportaiden alla. Olipa hyvä, ettei kukaan nähnyt.
Pääsin kuitenkin jatkamaan matkaa. Ja menin Alkoon hakemaan sieltä apua (mutten tietenkään nestemäistä), vaan pyyhkimään veritahran poskestani. Tämä juttu siis kertoi niin sanotusta piiloesteestä, joka on joko rakentajan, rakennuttajan tai suunnittelijan munaus. Ei se talo olisi siihen kaatunut, jos se este olisi poistettu tai ratkaistu jollain muulla tavalla. Ei siinä ollut sellaista ennen remonttiakaan.
Vähän sama juttu kuin Myyn ulkopylväät, joihin törmään melkein päivittäin Niskakadulta tullessa. Ei ainakaan näin pikkujouluaikaan kannata törmäillä niin tolppiin kuin portaisiinkaan, muuten kuin nojaamistarkoituksessa. 🙂
Hei taas pitkästä aikaa! Jopa niin pitkästä aikaa, että kuukausi on vaihtunut, eikä kunniamainintaa ole vielä näkynyt. Syy on monien yhteensattumien summa, joita en kuitenkaan lähde erittelemään.
Mutta asiaan: se kunniamaininta nimittäin tulee aktiivisista nuorista henkilöistä, jotka hakivat minulle henkilökohtaiseksi avustajaksi.
Jotkut väittävät, että avustajia on vaikea saada. Mutta minusta vaikeus on siinä, että vaikka me vammaiset olemme aika vaativia, niin hakijoita on suunnaton määrä ja valinta on vaikea. Ja lisäksi kunnat maksavat mielestäni liian vähän palkkaa. Ilmoitukseni herätti huomiota noin 300:n lukijan edestä, mutta lopulta hakemuksia tuli kuusi, joka on hyvä saavutus sekin.
Kiitänkin kaikkia hakijoita ja lukijoita, jotka ovat olleet asiasta kiinnostuneita! Ja toivotan hyvää syksyä ja pukin odotusta jo näin aikaisin. Niitä pukkejahan liikkuu jo nyt kaikenmoisia… =)
Esteettömyysblogi 