Koulutetaanko palvelutalon työntekijät hikiliikkujiksi?

No niin rakkaat lukijat, tämä on nyt vain minun mielipiteeni, jolla en suinkaan syytä ketään (muuta kuin byrokratiaa).  Kirjoitan siis vain omasta subjektiivisesta kokemuksestani. Asia koskee nimittäin vammaisten ja vanhusten asumispalveluja.

1970-luvulla aloitettiin vammaisten palvelutalojen systemaattinen rakentaminen suurempiin kaupunkeihin ja myöhemmmin myös pieniin kuntiin.   Tämä oli jo ennen vpl:n syntymää, joka sinänsä oli aikaansa edellä, mutta eipä ole enää, koska sitä on vesitetty liikaa.

Samoin on käynyt palvelutalojen kanssa.  Alun perin tarkoituksena oli avustaa vammaisia kaikissa niissä asioissa, joissa vammainen tarvitsee jokapäiväistä tukea. Kuinka ollakaan, tätäkin on hieman vesitetty henkilökunnan kiireiden vuoksi.

Vuonna 1985 asuin Kuusankosken palvelutalossa. Ollessani siellä oli henkilökunnalla aikaa tulla esimerkiksi huoneeseen juttelemaan muuten vain ja kysymään, tarviaako vaikka kaupassa käydä. Silloin ei vielä henkilökohtaisen avun systeemiä tunnettu.

Nyt henkilökunnalla menee paljon aikaa kirjatessaan, kuinka kauan on ollut kenenkin luona ja mitä on siellä tehnyt. Mielestäni siis kuluu liikaa aikaa turhaan byrokraattiseen näpyttelyyn. 🙂 Tämä johtaa siihen, että palvelujen odotusaika tulee liian pitkäksi.

Käytännössä asiat tapahtuvat näin:  soitan puhelimella alas palvelupisteeseen, joka yhdistää (tai jonka pitäisi yhdistää) puheluni lähimpään kännykkään. Pahimpina ruuhka-aikoina tämä ei aina onnistu ja puhelin soi, soi ja soi soimistaan aina vaan.

Avustaja tulee sisään ja huikkaa: ”No, mitäs asiaa sulla on? Tässä on nyt kova kiire.” Sitten hän tekee hommansa ja huikkaa: ”Terve vaan”, painaa nappulaa ja kuittaa käyttämänsä ajan. Kysynpä, onko mitään järkeä?

Uskallanpa epäillä, että tällainen toimintamenetelmä verottaa ihmisten välistä aitoa vuorovaikutusta ja asiakkaan kohtaamista. Tämä ei ole työntekijän eikä asiakkaankaan etu, vaan kummatkin ovat hermostuneita.  En missään tapauksessa syytä avustajia, vaan kunnioitan heidän arvokasta työtään. Kuten jo mainitsin,  syytän byrokratiaa ja johtajia, jotka ovat keksineet tämän menetelmän. En tiedä, mihin tämä johtaa, annas kattoo.

---

Kategoria(t): Artikkelit