Käykääpä, joensuulaiset, ihan piruuttaanne Myyn Subwayssa. Minäpä pistäydyin siellä juuri hakemassa matkaevästä huomista Etelä-Suomen valloitustani varten. Kiinnittäkää samalla huomiota ainakin seutaaviin asioihin:
– Heti ovella on vastassa pöytä, jonka tuolit ovat luonnollisesti teinien jäljiltä levällään. Siitäpä sitten pujottelee avustajan kanssa tiskile.
– Jonotuskäytävä on hirmuisen kapea, suunnilleen oman tuolini levyinen! Siispä kukaan ei oikein mahdu kulkemaan ohi.
– Samainen tiski on huomattavan korkea, joten ainakaan itse en pystynyt lukemaan ohjeita. (Kyseiset ohjeet eivät myöskään olleet sieltä selkeimmästä {lue: esteettömimmästä] päästä, minkä näki kanssa-asiakkaiden haasteista patonkinsa täyttämiseksi.)
– Kurkistin myös nurkan taakse, enkä löytänyt invavessaa mistään. Jos joku sellaisen paikantaa, kertokoon heti!
– Sokerina pohjalla ulostullessa vasemmalla olevat korkeat portaat. Ainakaan minun perspektiivistäni niitä ei erota katukiveyksestä lainkaan. Voi olla, että joku kaatuu siinä pahasti vielä ennen kuin paikkaan saadaan huomioväri.
…tai sitten tarkoituksena on, että asiakas palaa Myyhyn (kuten minä tein) tuhlaamaan loput rahansa (mitä minä en tehnyt). Ja tämähän on vain yhden pienen – vaikkakin hyvin palvelevan – putiikin tarina.
Tuo kuvaus vastaa ehkä suurinta osaa kahviloista? Vaikuttaa niin tutulta. Vaikka kahviloita on paljon niin silti ne halutaan ahtaa niin täyteen tuoleja kuin mahdollista. Tästä aiheutuu syrjintää ja lievempänä ilmiönä viihtyvyys kärsii selvästi. Ihmiset tönivät toisiaan ja ei oikein meinaa mahtua kassit minnekkään.
kommentti Kirjoittanut Minna — 25 toukokuun, 2008 @ 12:46 pm