Esteettömyysblogi
Klara Vappen! Hyvää Vappua! Happy 1st of May!
1 kommentti
Hyvää Vappua! Klara Vappen! Happy 1st of May!
Eläkee ihmisiksi, vaikka Suomen väkiluku onkin laskussa. Hehe heh! Ensi talvenahan se nähdään 
Blogi hiljenee viikoksi, palaan jälleen marinoimaan ja muutenkin tarinoimaan vapun jälkeen. Kirjoittakaapa minullekin päin kommenttejanne, terveisiä, idoita, mitä vaan. Ja kauniita kuvia tytöistä, tietenkin! Heh heh!
Juhlakalu ynnä muita tulevia juttuja
Kommentit poissa käytöstä
Hei vaan pitkästä aikaa lukijani, jos teitä vielä on kun on melkein kaksi viikkoa mennyt edellisestä kirjoituksesta ja yksi vuosi on tärähtänyt lisää ikäänikin, mokomakin.. Itseasiassa minun pitää kiittää niitä satoja facebookilaisia, jotka onnittelivat minua synttäripäivänäni, aikaisimmat jo heti keskiyön jälkeen. Olin siitä hyvin iloinen! Ja hieman olevinanikin.
Siitä puheenolleen, niin monet ovat jälleen kyselleet miksi en koskaan vastaa facebookiin. Siihen on hyvin yksinkertainen syy: en pysty näppäilemään facebookiin viestejä. Joten olisi ehkä helpompi tapa jos asiaa on ja monella on jo minun puhelinnumeroni, jota en vieläkään tässä julkaise, niin soittaisitte. Pienenä vinkkinä, niin luetteloista löytyy, mutta en halua sitä yleiseen jakoon. Ja saa soitella, asiaa olisikaan, juttelen mielelläni maailman menosta. Skype toimii myös ja sillä voi yhteyttä – ja se on vieläkin halvempi vaihtoehto. Suorastaan ilmainen.
Tänä aikana on tapahtunut niin paljon asioita, että ne eivät yhteen blogikirjoitukseen sovi. Esimerkiksi ulkomailla on tapahtunut paljon ja josta en rupea enempää tarinoimaan. Ja puollustusministerikin on yhä enemmän lirissä asuntokauppojensa kanssa, sellaisia ne turkulaiset ovat, että ottavat rahat pois mistä saavat. Ei sen puoleen, niin minäkin tekisin.
Tässä on kalu kunnossa, nimittäin juhlakalu.
Ja muuten olen edelleen sitä mieltä, että Kontiolahden varukunta on säilytettävä!
Briefly in English:
Time flies and things has happened, one of the biggest was my birthday, an unpleasant fact that can’t be skipped. I that all who gratulated me. It really warmed my heart! Some people asked why I don’t reply in Facebook. There’s a simple answer to that, I can’t write with computer. It would be better if folks would call me with phone, either with the real one or with Skype. And in the end I moan about the Head of Ministry of Defense and his real estate business.. And my final opinion is that the Garrison of Kontiolahti should be preserved!
Pieni silmäys tulevaisuuteen
Kommentit poissa käytöstä
Heippa ja hyvää tätä vuotta rakkaat lukijat!
Kyllä se vuosi vaan vaihtui, lievän lumisateen merkeissä. Ja moni asia on muuttunut. Muun muassa ensinnäkin tupakkalaki, jota tietenkään kukaan ei voi valvoa.. kuten ei niitä muitakaan lakeja, jotka ovat voimassa. Esimerkiksi kun myyjä kääntää toiselle asiakkaalle selkänsä, niin toinen käy tiskin takana hakemassa tupakkaa.
No, joka tapauksessa tämä on sikäli hölmöä, että huumeet saattavat lisääntyä, kuten esim. kannabis. Siinähän sitten ovat vanhempien kukkarot tiukalla, kun he itselleenkin ostavat ja vielä antavat rahaa lapsilleen ei välttämättä tupakkaan, kuten lapset väittävät. Laiva- ja lentoyhtiöt tienaavat suunnattomia summia kun vanhemmat käyvät ulkomailla hakemassa tupaakkaa.
Sitä ei sitten kukaan pysty valvomaan, ei millään. Koska on sellainen Schengen-sopimus, joka mahdollistaa niin viinan kuin tupakankin tuonnin. Eli onkohan jonkun päässä vikaa, kun tämmöisiä lakeja on tehty. Ilmeisesti, siltä ainakin tuntuu.
No, presidentti vaihtuu. En tiedä muuttuuko paremmaksi vai huonommaksi, mutta samapa tuo, eipä hänellä paljon valtaakaan ole. Hän on lähinnä Ruotsin kuninkaan kaltainen edustushenkilö, joka nauttii isoa palkkaa. Buuuu! huudan ainakin minä sille palkkasummalle.
Itselleni kai tapahtuu kaikkein suurin muutos, koska täytän rajapyykin, jossa menetän melkoisesti etujani. Kuten esimerkiksi kuntoutuksen ja muita joita en kaikkia edes tiedä vielä. Nyt varmaan arvaatte, että täällä blogissa alkaa tapahtua tämän vuoden aikana yhtä sun toista.
Kaikkein tärkein asia mikä tämän blogin tarkoituksena on ollut, on esteettömyys, vaikka välillä on rönsyilty vähän sinne ja tänne. Mutta suunnilleen kaikki jutut on aina sivunneet esteettömyyttä. Esteettömyys-asia on muutenkin mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Tulee vain kauniita kirjeitä ja niiden kapulakielen takia en voi lukea kuin korkeintaan puoliväliin kirjettä, kun jo alkaa silmät luppasemaan.
Urheilun puolella tärkein on kohta edessä. Nimittäin kun Suomi voittaa toisen kerran peräkkäin jääkiekon maailmanmestaruuden. Heh heh heh!! Ja nimenomaan Ruotsia vastaan! Pidetään peukkuja.
Ahneella on jouluna -piiip- loppu
Kommentit poissa käytöstä
Terve vaan kaikki ja hyvää joulunaikaa! Huomenna on muuten talvipäivän seisaus, en tiedä mikä seisoo ja kellä, mutta sanovat että valon määrä alkaa kuulemma lisääntymään. Saas nähdä.
Mennään asiaan välillä. Ne jotka ovat lukeneen aikaisemman kirjoituksen huomaavat, että tämä on kokonaan toisenlainen. Tätä kyllä saa kokeilla kotona ja varsinkin vieraissa. No joo, olin tässä muutama vuosi sitten joulun vietossa Invalidiliiton Lahden Kuntoutuskeskuksessa ja siellä on tunnetusti hyvä joulu, puhumattakaan jouluruuista ja -juomista.
Kuinkas ollakaan, minulle sattui sellainen kiusanhenkinen avustaja, nimeltään Tiia (jos hän lukee tämän niin tunnistaa kyllä itsensä!). No, menimme sitten syömään ja hän alkoi latelemaan lautaselle ruokaa ohjeideni mukaan ja vähän ohikin. Siihen aikaan vielä oli niin sanottu seisova pöytä, onhan se toki vieläkin mutta hieman toisessa muodossa. Sivumennen sanoen, onko kukaan kuullut istuvasta pöydästä? Joka tapauksessa, ruokaa oli viimein lautasella niin paljon kun sille sopi ja vielä kukkurallinen päälle. Ja minä poika ahneuksissani vedin naamani täyteen. Uskokaa tai älkää, niin olipahan kamala olo koko alkuillan. Kuten siihen aikaan oli tapana, talo tarjosi illalla juomaa kuten viskiä, konjakkia ja likööriä yms. sekä myös kahvia. Tuntien oloni, tämä samainen avustaja tuli kysymään, että “ottaisitko paukun? ” Ette arvaa, kuinka hyvää se oli, sillä viski alkoi sulattamaan melko nopeasti painetta mahassa.
Tämä siis myös neuvoksi muille, muun muassa tälle vieressä istuvalle avustajalle. Olen kuullut pikkulintujen visertävän, että hänelle viime vuonna kävi suunnilleen samalla tavalla. Jouluruuat maistuivat vähän liian hyvin, eikä loppuillan olotila ollut kovin kevyt.
Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että ahneella on semmoinen loppu. Ja sen, että yleensä sopiva alkoholijuoma helpottaa oloa, mutta sitäkään ei pidä kovin ahneesti alkaa nauttia.
Nyt luultavasti vaikenen joulun ajaksi ja toivotan kaikille hyvää joulua ja uuden vuoden odotusta!
Muistoja Lahden joulunvietosta. Muistakaa syödä hillitysti!
Viihde on juoksuttanut
Kommentit poissa käytöstä
Hyvää iltaa huonot ja hyvät lukijat!!!
Olemme ylittäneet 20 000 lukijan rajan! Eiköhän ylitetä 40 000 raja. Tiedä vaikka pääsisimme Guinnesin ennätysten kirjoihin. Tämä on luultavasti liikaa toivottu.
Onhan minulla jotain kerrottavaakin. Olin mainoksen uhri ja menin ostamaan erään paketin. En viiti sanoa minkä. Jokainen joka on nähnyt minut isossa myyssä avustajan kanssa, tietää varmasti mistä on kyse. Ja voin kyllä sanoakin, että elisa paketti on tuonut minulle enemmän harmaita hiuksia kuin, kuin esimerkiksi väärin ajetut polkupyörät.
Odotin tätä pakettia jonkun aikaa. Pistin sen televisioon kiinni, mutta kuinka ollakkaan, kaikki kanavat ei näkyny. Vaihdoin johdot toiseen digiboksiin ja sama homma. Kaikki kanavat eivät näkyneet. Panin digiboksin viritykseen, eikä tapahdu mitään. Menin elisashoppiin hakemaan neuvoa, ainakin, oikeasti, 10 kertaa!!! Tämä on tosi. Tänään vihdoin alkoi selvitä, että toisen digiboksin korttia ei oltu aktivoitu. Voihan V.K.P.! Tiedättehän mitä tämä tarkottaa. Tänään alkoi olla hermot jo niin kireänä, että meinasin heittää koko vehkeen koivuun.
Sitten kuitenkin alkoi selvitä, elisan liikkeen ystävällisellä avulla, että minulla on johtoja liikaa kiinni. En vain tiedä missä. Useimmiten niitä on vähän liiankin vähän kiinni. Tämä viikko on ollut kyllä kaikkien aikojen pyöränrenkaita kuluttavin.
Täytyy tästä mennä vielä illallakin tyttöjä tiiraamaan ja kiusaamaan. Koska hekin kiusaavat minua. Heh heh! Hyvää viikonvaihdetta ja ottakaa lievästi energia juomaa, kun ei valitettavasti olla Keski-Euroopassa, jossa saa vähä parempaakin. Nimimerkillä omaa kokemusta.
Syksy tulee – keilaus ja koripallo alkaa
1 kommentti
Hyvät ja huonot lukijat, muistakaa ainakin koripallo. Ja jokohan se mestaruus vihdoinkin tulisi tällä kaudella? Tänään tapellaan sitten ensimmäistä kertaa ja Lappenrantaa vastaan. Koittakaapa tulla kentän laidalle kiljumaan.
Varsinainen asiani on vammaiskeilailu, siitä kirjoitin jo aikaisemmin. Otimme eilen aivan tuoreita kuvia keilauksesta, josta näkyy se, kuinka hyvin se niin sanotulta vammaiseltakin käy. Tässä yhteydessä uudistan pyynnön lisäradasta tai lisäajasta keilaukseen. Meitä oli siellä neljä äijää samalla radalla ja toisella oli kolme. Erityisesti pyörätuolien kanssa aikaa kuluu paljon jo pelkkiin siirtymisiin ja se on jo muutenkin lyhyestä peliajasta pois. Kello kun ei pysähdy samaan tapaan kuin koripallossa.
Tässä on kuvasarja kuinka homma käy ihan lähdöstä asti. Taksihan oli jälleen kerran myöhässä ja niitä tuli riittämätön määrä. Siinä sitä jo hukkaantui hyvää peliaikaa.
Tässä ollaan lähdössä keilaamaan, vaan tämä pienempi karvakuono kera emäntänsä eivät tulleet mukaan. Isompi karvakuono lähti.
Tässä pallot tulevat kameraa kohti, hyvä ettei kuvaaja jäänyt alle, tai paremminkin keila tullut varpaille. Kun minä niitä muutenkin turmelen, nimittäin avustajan varpaita.
Tässä katsellaan tulostaulua vaihdon aikana, joka kestää helposti kolmisen minuuttia. Siinä menee turhaa keilausaikaa, varsinkin kun yhdellä radalla on niin monta keilaajaa samaan aikaan.
Tässä on juuri kohtaamistilanne, jossa ohimennen hattuillaan. Tulostaulut on ahkeran kyttäämisen kohteina.
Niinkuin kerroin ja kuvat myös kertovat, on tilanne lievästi hankala. Heitänkin liikuntalautakunnalle ja keilahallin ystävälliselle henkilökunnalle mietittäväksi olisiko mahdollista järjestää kolmas rata, jolloin turhauttavat vaihdot vähenisi ja saisimme keskittyä enemmän siihen olennaiseen. Tai sitten lisäaikaa, puolisentuntiakin riittäisi hyvin. Silloin ehtisimme vielä syömäänkin talolle ajoissa.
Hyvää viikonloppua niin koripalloilijoille kuin muille keilaajille, sekä meille itsellemme myös!
Voi meitä urheiluhulluja suomalaisia!
Kommentit poissa käytöstä
Terve urheiluhullut ja muut sellaiset!
Olen itsekin sellainen urheiluhullu, että minua ei meinaa saada millään television edestä pois urheilukisojen aikaan. Nyt näyttää siltä, että Suomi jää kokonaan ilman mitalia. Siihenkin löytyy moniakin syitä. Ensinnäkin Suomi on pieni maa, jolla ei ole kapasiteettia niinkuin muilla niin sanotuilla pienillä urheilumailla, kuten esimerkiksi Latvia, Unkari tai Barbados. Suomella on myös urheilukulttuurissa ongelmia, urheilijat joutuvat liian kovaan paineeseen median ja sponsoreiden taholta. Jos he voittavat, heitä reipotellaan sinne tänne kaikenlaisiin kissanristiäisiin. Kun taas näissä muissa maissa niitä ei paljolti noteerata, ehkä jollakin pienellä lehtiotsikolla, kun näissä maissa jalkapallo, koripallo, ynnä muut palloilulajit ovat niin sanottuja otsikkolajeja.
Siihen aikaan kun Suomi oli todellakin iso urheilumaa 1900-1950 -luvuilla. Nämä nyt nousseet maat, kuten Kenia ja muut Afrikan maat, ja Meksikon lahden saarivaltiot kuten esimerkiksi Kuuba, niin nyt heillä on sama tilanne kuin Suomella silloin. Heillä on kova tarve näyttää, että he ovat itsenäisiä ja näkyviä valtioita.
Lisäksi ikävä kyllä täytyy sanoa, että Suomen koululaitos on tehnyt karhunpalveluksen järjestämällä koulukuljetuksia. Siihen aikaan kun Paavo Nurmi oli Suomen tähtijuoksia, ei ollut mitään kuljetuksia kodin ja koulun välillä, vaan ne juostiin, käveltiin, hiihdettiin tai pyöräiltiin – mikäli pyörä sattui talosta löytymään. Ja siinähän se kunto nousi. Kun nyt tutkimusten mukaan koululaisten kunto on laskenut, kun vielä voimistelutunteja vähennetäänkin muka rahanpuutteen vuoksi. Meidän ei kannata ihmetellä, jos mitaleja ei tule vaan meidän pitää korjata järjestelmäämme. Ja lopettaa urheilijoiden turha painostaminen, kuten haastattelut, eikä syöttää heille kaiken näköisiä pillereitä, kuten Lahden kisoissa pääsi käymään.
Katson kuitenkin kisat loppuun asti ja sitten jatkan koripallon EM-kisoilla Latviassa ja sitten onkin jo Joensuun Katajan vuoro.
Jatkoa edelliseen:
Tämä voi vaikuttaa jälkiviisastelulta, mutta tosiasia nättää olevan se, minkä ennustin: Suomi ei saanut yhtään mitallia saatikka sitten pistesijaa, joka on katastrofi kautta aikojen. Vetoankin edellä mainittuihin tahaoihin, että he ottaisit lusikan kauniiseen käteen ja miettisivät todella mitä on tehtävä.
Torillakin tapahtui rokin aikana
Kommentit poissa käytöstä
Ne jotka eivät satu muistamaan, tai eivät muuten olleet paikalla, niin torillakin tapahtui. Tässä kuva diablon SM-kisojen palkintojenjaosta ja englantilaisen tuomarin tyylinäyte. Kisan muuten voitti joensuulainen.
Tulen myöhemmin kertomaan sen pikkutytön tarinaa, josta olen kertonut teille aikaisemmin.
Englantilainen tuomari joka esiintyi tässä loppunäytöksessä. Ei voi kuvitella kuinka taidokasta touhua homma on, ellei sitä ole itse nähnyt.
Siinä kaverukset juhlivat ilman samppakaljaa, vaikka sitä ehkä kyllä oli takahuoneessa - näin epäilen.
